|
|
Pienten seikkailujen päivä!
Moottoriteillä kaikki sujui odotuksia paremmin, kun ruuhkilta
onnistuttiin välttymään. Ilmojen käydessä hiukan viileämmiksi (12-18
astetta) mies huomasi, että oli unohtanut takkinsa jonnekin. Kun
pohjoiseen päin oltiin matkalla, niin ehkä T-paidassa tallustava mies
olisi kummajainen muiden pohjan poikien joukossa, joten matkan varrelta
olisi palttoo pojalle löydettävä. Kartturina keksin, että Hallen
kaupunki olisi riittävän suuri, jotta sieltä löytyisi C&A:n myymälä
takkiostosten tekoon. Siispä navigaattorille ohjeet tuosta paratiisista
ja menoksi. Tunnin sillä reissulla navigaattori meitä pyöritti, eikä
määränpäähän onnistuttu koskaan pääsemään, kun se oikea katu oli
tietöiden vuoksi suljettu. Oikeastaan se olikin mukava hoopoilu, kun
samalla saatiin fiilistellä vanhan kunnon Itä-Saksan tunnelmaa -
hirveitä talokolosseja ja kauniita vanhoja rakennuksia. Sivukaduille
eksyessä kartta ei hirvittävän muhkuraisilla mukulakivikaduilla tahtonut
sylissä pysyä! Pakko oli antaa periksi ja jatkaa matkaa kohti Puolan
rajaa.
Frankfurt (oderissa)
löydettiin onneksi mammutti ostari, josta lämmintä vaatetta saatiin
miehen ylle. Majapaikkakin oli kotoisan viihtyisä ja illallista
nautittiin gasthausin kodikkaassa ilmapiirissä itä-saksalaisen seurueen
ihmetellessä suomalaisten "vanhusten" pitkää matkaa ympäri Eurooppaa.
|
