Varpain hiipivi lasten luo,
nähdäkseen sulot, pienet nuo
Ken sitä kummeksis juuri,
hälle se riemu on suuri
Isän j pojan on nähnyt hän
puhki polvien monten
nukkuvan lasna, mut mistähän
tie oli avutonten!
Polvet polvien tietämiin
nousi, vanheni, läks - mihin niin!
Ongelma, josta halaa
selkoa, noin taas palaa!