 |
|
Latoon parvelle pyrkii vaan, siellä hän pitää majaa:
pääskyn naapuri suovallaan on liki räystään rajaa;
Vaikka pääsky nyt poissa on, keväällä tuoksuun tuomiston
kyllä se saapuu varmaan
seurassa puolison armaan.
Silloin aina se sirkuttaa
monta muistoa tieltä,
ei toki tunne ongelmaa,
näin joka kiusaa mieltä.
|