Lasten joulurunot

Joululoruja lapsille

 

 

 

 

 

 

 

 
 

Lasten joulukortit

 
 

 

Lasten Joulu

 
 

 

Onnittelurunot lapselle

Lasten arkirunoja

Lasten ikärunoja

Syntymäpäivärunot
Nallen lorut
Nalle Puh runot

 
 
 

 

 

 

 

joulurunoja

joulukortteja

animaatioita

 

 

Hauskoja joulurunoja ja joululoruja lapsille luettavaksi, lasten joulukorttiin ja lapsen joululahjan pakettikorttiin

   
 

Kisu nukkui syvää unta
kuten koko luomakunta.
Kutsu kuului maailmalta
yks kaks lumihuovan alta,
pystyy nosti pörröpäänsä
kummasteli näkemäänsä.

Metsän halki hiippalakit
joulutontut, punalakit,
sekä itse joulupukki,
jonka parta kuuraa kukki,
pulkissansa ajelivat,
hymyilivät huiskuttivat.

Paketin pulkasta eteen heitti
lumi sen kohta kokonaan peitti.
Käärön heti kisu haistoi
avasi ja maistoi, maistoi...
Nukkui sitten uudestaan
hyvä hymy huulillaan.

 Kurkistapa korttiin

Hunajaksi eteensä noin nakatun,
hienoon tapaan lakatun
käärön heti nalle haistoi
avasi ja maistoi, maistoi...
Nukkui sitten uudestaan
hyvä hymy huulillaan.

Jos iltaisin kuulet ikkunan takaa kilinää,
tai sänkysi alta mörinää, älä pelästy.
Se on vain minun lähettämäni pieni tonttu,
joka salaa katsoo, että sinulla on kaikki hyvin!
Ja jos näet ikkunastasi loistavan kirkkaan tähden, se on sen taskulamppu,

jonka se kiireissään hukkasi.

 

Jouluna kuulee hymysuiden supinoita,

jouluna tuntee hyvänmielen kutinoita.

 

Joulupukki matkustaa
halki hyisen sään.
Kohta oveen koputtaa,
pääsee lämpimään.
Lasten silmät loistavat,
sulaa parran jää.
Pukin jalankantturat
hetken levähtää.
Sitten pitää kiiruhtaa
toisten lasten luo.
Tuolla moni odottaa,
mitä pukki tuo.

Kellon soiton kuuli nalle
yks kaks lumihuovan alle,
pystyyn nosti pörröpäänsä,
kummasteli näkemäänsä.
Metsän halki piippalakit,
joulutontut, punalakit,
sekä itse joulupukki,
jonka parta kuuraa kukki,
pulkissansa ajelivat,
hymyilivät, huiskuttivat…
Jäseniään venytteli nalle,
tuhmaa tuumiskeli,
kunnes jonon loppupäästä
kuului huuto: älä säästä
vaan nyt juhlan kunniaksi
popsi tämä!
Hunajaksi eteensä noin nakatun,
hienoon tapaan lakatun
käärön heti nalle haistoi,
avasi ja maistoi, maistoi…
Nukkui sitten uudestaan,
hyvä hymy huulillaan.

Koska meillä on Joulu,

Joulu armas lapsien,

eikä rasita koulu -

syyt on olla iloinen.

Kurkista korttiin

 

 

Kuusi tuoksuu, pienten piiri pyörii.
Äiti lasten iloks häärii, hyörii,
kattaa pöydän herkuin runsahin.
Yhtyy lasten leikkiin taattokin.

Tuvan täyttää valo joulupuusta.
Lahjat lentää ukin kontin suusta.
Osansa jo kukin saanut on,
valtaa mielet riemu rajaton.

Heikin hepo vallatonna kirmaa,
nähty ennen ei näin varsaa virmaa.
Sinisilmät Liisan loistavat,
kun sai sukset somat, sujakat.

Viimein Nukkumatti hiipii joukkoon,
pieni Ulla uinahti jo loukkoon.
Nukke uinuu hänen rinnallaan.
Kohta kaikki lepää vuoteillaan.

Nukkua ei tohdi pieni Pirkko:
Mitä jos ei heräis joulukirkkoon.
Viime vuonna kävi hälle niin.
Nousee, käy jo juhlapukimiin

Katsoo talviyöhön ikkunasta,
siellä juhlaa vietetähän vasta!
Tähtein loiston hanki heijastaa.
Pirkko kuulee siipeinsuhinaa.

Tuolta, tuolta kaukaa, korkealta
sinitaivaan kaarikaton alta
lapsen korvaan kantaa säveleet
ensi jouluyönä kaikuneet.

Tuntee tutun tuolla joulutähden,
syttyy sydän lapsen näitä nähden.
Siellä on kaunein joulusatukin
kirjoitettu taivaan tähtihin.

Hartahana seuraa lapsi noita
tähtitarhain juhlakarkeloita.
Riemu siellä suurempi on vaan
kuin on ilot, riemut kaikki maan.

Korkealla tuolla silmä Pirkon
näkee joulupuun ja joulukirkon.
Sielunsiivin hän on mukana
tähtitarhain joulukirkossa.

Aamuvarhain konsa pieni Pirkko.
Ruunan reessä ajaa joulukirkkoon,
on kuin tähtein riemu mukaan sais,
on kuin lapsensydän aavistais:

Kaikki, mikä on maassa kaunihinta,
puhtain riemu, minkä tuntee rinta
taivaan heijastusta se on vaan,
myöskin kirkko tuolla kummullaan.

Immi Hellen (1861 - 1937)


Lelukaupan ikkunassa
sataa valkolunta.
Lelukaupan ikkunassa
soittaa soittokunta.
Lelukaupan ikkunassa
leikkijuna kiitää.
lelukaupan ikkunassa
lentokone liitää.
Lelukaupan ikkunassa
nukkepiiri pyörii.
Lelukaupan ikkunassa
tonttujoukko hyörii.

 

Kurkista korttiin

 

Loistaa kuu ja illan tähti,
tontut ne hämyssä liikkeelle lähti.
Minne vain kulkee tonttujen retki,
siellä on ilon ja riemun hetki

 

 

Lumiukot, lumiukot ketjussa kulkee,
nysäpiipun, nysäpiipun suuhunsa sulkee.
Olalle he taputtavat ystävää ja veikkaa,
hangella heittävät kupperiskeikkaa!

 

Me nallet ollaan pyöreitä
ja rakastetaan joulua,
silloin saamme vain leikkiä
ja iloita ei ole koulua,
meitä saapi jouluna jokainen
paijata ja helliä,
tahdomme vain koko joulun
lämpimässä sylissä kelliä!

 

Metsästä kuuluu

kummaa ulinaa

karvakuonojen

kuorolaulantaa.

 

Tahtia lyövät

Kisu ja Kassu,

yössä heiluu

karvainen tassu.

 

Kukaan ei toistansa

kiusaa nyt,

kun joulun tähti

on syttynyt

Kurkista korttiin

 

 

 

Metsän halki hiippalakit

joulutontut, punalakit,

sekä itse joulupukki,

jonka parta kuuraa kukki,

pulkissansa ajelivat,

hymyilivät huiskuttivat.

 

Paketin pulkasta eteen heitti

lumi sen kohta kokonaan peitti.

Käärön heti kisu haistoi

avasi ja maistoi, maistoi...

Nukkui sitten uudestaan

hyvä hymy huulillaan.

 

 

Metsän laitaan, kannon juureen,
puiseen kiuluun, varsin suureen.
Tonttu kaataa jouluruokaa,
jänöt tyytyväisnä huokaa.

 

Mitä kertoi mulle tonttu?
Pipari tuo joulun.
Kynttilä tuo joulun.
Himmeli tuo joulun.
Mitä muuta kertoi tonttu?
Antoi ajatuksen uuden,
kertoi joulun salaisuuden.
Rakkaus tuo joulun.
Näin kertoi tonttu.

 

 

Pukin matka lasten luokse
loputtoman pitkä on.
Juokse poro, lujaa juokse
aattoilta lyhyt on.
Lapset oottaa ikkunassa,
milloin pukki kolkuttaa.
Kukaan ei ole nukkumassa,
ennen kuin pakettinsa saa.
Vilahtiko viimein punanuttu,
jännitys nyt tiivistyy.
Onkohan pukki jo meille tuttu,
- sepä nähdään, ovesta kun ilmestyy.
Birgit Ahokas

 

No, lapset, kohta on jouluaatto,
niin virkkoi hymyillen hellä taatto.

Jos kiltit ootte ja läksyt luistaa,
niin joulupukki taas teitä muistaa.

Ja lapset lukivat päivin, illoin,
ja auttoi äitiä, kun pyysi milloin.

Ja pian jouluiset valot hohti,
Ne pukin Anttilan torppaan johti.

Lie täällä lapsia uutteria?
ei ole laiskoille antimia.

Ja taatto lausui - on meidän piltit
ja tytöt ahkerat, aivan kiltit.

Nyt pukki pussinsa auki luopi,
ja lahjat lapsien käsiin tuopi.

Saa Esko pehmoisen talvitakin,
saa sukset, valkean hiihtolakin.

Saa Liisa kelkan ja luistimet,
ja kuvakirjat niin kaunoiset.

Vaan Sirkka, suosikki parhain pukin,
hän uhkehimman saa joulunukin.

Mi silmät sulkevi nukkuissaan,
ja itkee, kun rintaan painetaan.

Ja lapset huusivat: Kiitos, ukki,
sa paras maailman joulupukki!

Ja pukki riemuiten pussin sulki,
ja taloon toisehen kiirein kulki.


 

 

Karhu näkee luolassansa
joulun syvää unta,
Lumivaipan alla lepää
salon luomakunta.

Jänön jalka jätti pienet
jäljet kankahalle,
kun se juoksi joulunviettoon
kotiin, kuusen alle.

Järvellä on yksinäiset
hiihtosuksen ladut.
Hiljaa hyrrää salomailla
joulun suuret sadut!
Arvid Lydecken

 

 

 

On joulua ilmassa, tunnemme sen,
on tähtien heijastusta,
on tuoksua kuusen kotoisen,
on rinnassa riemastusta!
Oi, ojenna kätesi, ystävä, mulle!
Minä kuiskaan iloisen asian sulle:
On koulussa meillä nyt joulu.

Syysilta niin tummana tuijottaa
kuin ilkkuen ikkunasta.
Vaan meillä on kirkasta, valoisaa
ja lämmintä, kodikasta.
On kuin helkkyisi hopeapurojen juoksu,
kuin tuntuisi keväisten kukkien tuoksu,
ja liverrys ensi leivon.

 

On joulua ilmassa, tunnemme sen,
on tuoksua kuusen ja juhlaa.
Kentiesi se tonttukin pienoinen
jo, veitikka, lahjoja tuhlaa.
Me tunnemme: lähellä on jo se aika,
jolla on lapsiin lumottu, tenhoisa taika
on lähellä siunattu joulu.

Immi hellen (1861 - 1937)

 

 

Terveisiä, lapsukainen,
Lapin tähtitaivaan alta!
Mull’ on sulle tuliainen
-vaieta en enää malta.
Tääll’ on pieni käärö mulla
hymyä ja hyvää tuulta.
Siinä vasta aarre sulla:
sipaiset vain sillä huulta.

 

 

 

lähetä kortti

 

 

 

 

On saapunut viimein aika joulun,
lapset sai jättää touhut koulun.
Ulkoa kuulen kalkkeen ja kilkkeen,
näen lasten silmien iloisen pilkkeen.
Riemu on tuvassa ylimmillään,
ei kukaan odottaa malttais millään.
Aattoilta kuluu syöden, juoden,
riemut lasten iloa tuoden.
Ulkona näkyy jo punainen nuttu,
reessä Joulupukki ja tonttu tuttu.
Kiltteinä ovat olleet Joosua ja Saana,
lahjakääröt heidän kuuluukin jo saada.

Birgit Ahokas

 

Peikkoäiti pehmoinen

joulupuuron keitti.

Aattoaamu suloinen

lunta maahan heitti.

Pitkä päivä - peikot huokaa

kunnes ilta sarastaa,

suklaaherkut pöytään tuokaa

massut täyteen niillä saa.

Aattoillan odotuksen

lahjakääröt palkitsee,

tonttu kuullut on toivomuksen

pikkupeikot iloitsee.

Birgit Ahokas

Kurkista korttiin

 

 

 

Pienet töppösten jäljet lumessa näin
kaksi tonttua kulki käsikkäin.
Ohi on kiire tonttujen,
nyt on aika rauhan ja rakkauden.

 

 

Rakensivat lapset pihaan
lumilinnan suuren,
lumipallot pyörittivät
päälle koivun juuren.
Ikkunat sai jouluilmeen
äidin uutimista,
kuvionsa tähdistä
ja joulupiparista.
Kalusteena pikku pöytä,
tuolejakin kuusi,
nurkassa seisoo pikku uuni
aivan upouusi.
Lasse kantoi linnaan myöskin
joulukuusen soman,
nytpä saivat lapsukaiset
joulupaikan oman.
Birgit Ahokas

Kurkista korttiin

 

 

 

 

 

Suippolakki, harmaa takki,
pitkä parta, naurusuu.
Punasukka, harmaa tukka,
kasvot pyöreät kuin kuu.
Kengän kokka, pystynokka.
piipunpätkä verraton.
Housut harmaat, silmät armaat,
kenpä arvaa ken tuo on?
Tekee työtä kaiken yötä,
joulukiire hällä on.
Ei oo ukko suuren suuri,
joko arvaat, ken tuo on?

 

Tuhat tiukua hännässään
lähti peikko, tuo joulua etsimään.
Suuri toivomus rinnassaan
kulki metsään, hämärään.

Painoi posken, lumeen pehmeään
mikä taika siitä syntyikään,
valo syttyi pimeään
tuoden lämmön sisimpään.

Tuhat tiukua hännässään
peikko, onnen hehkussaan
sai hangen kimaltamaan
löysi näin, Joulun onnenmaan.

 

 

Ulkona satoi lunta, näinkö unta.
Pieni hiutale taivaalla lenteli,
selässään taikaenkeli.
Kädessään onnea kantoi,
ja sinulle lahjaksi sen antoi.

 

Yksi, kaksi, yksi, kaksi,
joulujuhlan kunniaksi
lelukaupan tavarat
paraatissa astuvat,
tähän onkin hyvä aihe:
tää on myynnin ensi vaihe.

 Yksi, kaksi, yksi, kaksi
torvet tekee juhlavaksi
marssin tämän soinnuillaan.
Autot eteen ajetaan,
nuket kulkee vaunuissansa,
jalan liikkuu muu vain kansa.

 Yksi, kaksi, yksi, kaksi
rivin hiukan sekavaksi
tekee possut, apinat,
kukot, kanat, kalkkunat,
hohtaa sotilaiden tina,
marssivat he mahtavina.

 Yksi, kaksi, yksi, kaksi
paraatin jo loppuvaksi
tonttu Tipi komentaa.
Nyt saa lelut odottaa,
koska Joulu-ukko joutaa,
heidät lasten luokse noutaa.

 

 

 

Sulle lapsi, herkimmin
tähdet tarinoi.
Sulle, myöskin kirkkahin
joulun sävel soi.

Sulle kuusen kynttilät
vilkkuu, kimmeltää.
Joululaulut helkkyvät
sulle väräjää.

 

Mistä tunnet pienen tontun?

Punaisesta lakistansa,
harmahasta parrastansa,
hymystänsä lempeästä,
katseestansa veikeästä.
Siitä tunnet pienen tontun.
Mistä löydät pienen tontun?
Polulta taapertamasta,
tieltä tepastelemasta,
hämärissä huiskimasta,
lasten korvaan kuiskimasta.
Sieltä löydät pienen tontun.

 

 

Jossain kilkkaa kulkuset
kuin kusuisivat luo.
Joululaulun sävelet
lapsuusilon tuo.
Tuntee tutun tuolla joulutähden,
syttyy sydän lapsen näitä nähden.
Siell´ on kaunein joulusatukin
kirjoitettu taivaan tähtihin.
Immi Helle´n  (1861 - 1937)

 

Adventtirunot => Hauskat joulurunot =>
Kauneimpia joulurunoja => Eino Leinon joulurunot =>
Hengelliset joulurunot => Uuden Vuoden runoja =>
Birgitin joulurunot =>  
Runoilijoittain => Juldikter =>
 

 

Joulusivuston aakkoshakemisto

Joulusivulle