|
ADVENTTINA
Päivänkajo aikaan adventin
vain toviksi silmänsä näyttää.
On aika nyt levätä ihmisen,
kun pimeys pirtin täyttää.
Nyt sytytä valo kynttilään
se tuo lämpöä, lohtua pimeään.
Tulenliekki kun talvi-illassa loistaa,
se lohduttaa ja ankeutta poistaa.
Birgit Ahokas
Jouluruno sodan aikaan
Meillä on joulu suloinen,
mieli siitä on kiitollinen.
Ei kaikille suotu joulurauhaa,
sodan melske, tykit siellä pauhaa.
Ei vihollinen tunne pyhää juhlaa,
tuhoa ja kaaosta naapuriinsa tuhlaa.
Ei tärkeää olis´ lahjat, ei joulusauna,
kun vaan olisi maassa joulurauha.
Birgit Ahokas
Syttyi kirkas tähtönen
taivaan tähtitarhaan.
Jouluyönä huomaat sen
saat siitä muiston parhaan.
Mieleen palaa lapsuusjoulut,
hanki valkeana kimmeltää.
Pakkasöiden joulutouhut
menneestä ajasta mieleen jää.
Birgit Ahokas
Nyt läheisyyden antaminen
on niin kovin vaikeaa,
tämän jouluajan alkaminen
erilleen meidät ahdistaa.
Yhteisen joulupöydän ympärille
jos voisi aattona istahtaa,
ei mitään puuttuisi maailmasta
sen hyvin tänä jouluna oivaltaa.
Birgit Ahokas
Oi kun joulu rauhan tuoda vois
ja loisi sopuisuuden maailmaan.
Viha, katkeruus jo unohtuisi pois,
joulurauha laskeutuisi päälle maan.
Birgit Ahokas
kortti
Katsoo ikkunasta keltainen kuu
ja pakkanen nurkissa paukkuu.
Oksiaan ojentelee huurteinen puu
jossain kaukana Halli haukkuu.
Jouluyön aitoa tunnelmaa
hakee ihminen mielestänsä,
vai onko se pelkkää unelmaa
jonka löytää vain sielustansa?
Birgit Ahokas
Nyt mielessäin utuisen matkan teen
ja palaan muistojen lapsuuteen,
jolloin Joulu oli sadun ihmemaa
ja kaikki siinä kuin unelmaa.
Vaikka aika oli köyhä ja puutteellinen,
oli joulun tunnelma täydellinen.
Jostain äiti herkut taikoi ja loi
ne tyhjästä leipoen pöytään toi.
Tuoksui rakas kotimme kanelilta,
joulukuusen oksilta, omenilta,
joulupuuronkin aromi ihanalta,
kun se leijaili sieraimiin kannen alta.
Kunpa tunteet lapsuuden saisi takaisin
ne lapsenlapsille muistoiksi jakaisin.
Kaiken lämmön, hellyyden, rakkauden
soisin aarteeksi tulevien polvien.
Birgit Ahokas
Liekki lämmin ikkunoista
talvi-iltaan kajastaa.
Tupa pieni, puitteet joista
hyvän joulumielen saa.
Lasten silmät kilvan loistaa
Joulua ne odottaa.
Joka vuosi samaa toistaa,
juhla luoksemme kun saa.
Koti muuttuu satumaaksi
tuikut syttyy loistamaan
lapsuusjoulun ainiaaksi
muistoihini kauniin saan.
Birgit Ahokas
Elämässä vähän on pysyvää,
joka sydämeen Joulusta Jouluun jää.
Vaikka nähdä, kuulla ääntäs en voi
Joulu muistot kauniit mieleen toi.
Tässä jouluterveisen lämpimän
rakas ystävä Sulle lähetän.
Birgit Ahokas
On nostalginen hetki
alla lämpöisten vällyjen.
Tämä hauska rekiretki
vie luo aikain menneitten.
On huikea taivaan kaari
ja lunta tuiskuttaa.
Tämä talvinen satujen saari
mielen jouluiseksi saa.
Oi jospa lapsen lailla
sais kokea Joulun sen,
joka kerran lapsuuden mailla
toi onnen syömmehen.
Birgit Ahokas
|
katso kortti
 |
Meille tullut on joulu suloinen
se kaikille hetki on iloinen,
kun vietetään perheen yhteistä aikaa
ei siihen muuta enää kaipaa.
Kun ulkona paukkuu pakkanen,
voi kodissaan olla rauhallinen.
Niin tuumailee uniset pennut nää,
voi ulkona jäätyä kuonon pää
Birgit Ahokas
|
katso kortti
 |
Tänä jouluna maa on iloton,
pimeys ikkunoista siintää.
Voiko joulu olla niin lohduton,
mieleen harmautensa piirtää?
Lämmön jouluun tuovat läheiset,
kaikki rakkaat, rakkaat ihmiset
ja yhdessäolonhetket nuo
ne joulumielen sieluun tuo.
Birgit Ahokas
YSTÄVÄLLE
Oi kuulehan ystävä parahin
mitä sulle lahjaksi antaisin.
Mikä elämässä kaikkein kalleinta ois
sitä sinulle tässä toivottaa vois.
Käärin pakettiin ystävyyttä jatkuvaa
siitä paljon iloa, lämpöä saa.
Paketin solmin onnellisuuden nauhaan
solmut sidon rakkauteen ja rauhaan.
Anteliaisuuden laitan ruusukkeeksi
terveyden ja vaurauden koristeeksi.
Otav vastaan multa lahjat nää
se mieltäni jouluna lämmittää.
Birgit Ahokas
Pakkasilta ikkunaruutuun
joulutähtiä piirtää.
Metsänlaidasta saunan sauhut
kodikkaana siintää.
Pihakuusen pienet jouluvalot
talvi-iltaan tuo tunnelmaa.
Odottaa kaikki kylän talot
jouluaattoa rauhaisaa.
Tauonnut on kiire ja touhu,
ihmismielet herkistyy,
vain kerran vuodessa on joulu,
siinä iloon hyvä syy.
Birgit Ahokas
Tonttu-ukot yössä kulkee,
eihän niitä nähdä voi.
Kun lapset illoin silmät sulkee,
niiden tiukuset kuulla voi.
Punanutut kurkkii ikkunasta
olisko sisällä kilttiä lasta.
Pukille ne havaintonsa ilmoittaa,
aattoiltana kiltit lahjansa saa.
Birgit Ahokas
|
|
II-ADVENTTINA
Kaksi kynttilää sytytän
ikkunalle palamaan.
Talvi-illan pimeään
ne juhlan tuovat valollaan.
Birgit Ahokas
Mistä löytyisi joulun
tunnelmaa,
kun korona maailmaa kurittaa?
Mistä paloista joulua rakentaa,
mistä lohdunsanomaa ammentaa?
Toisko musiikin sointu mieleen sen,
kaiku kauniiden joululaulujen?
Tuoksu joulukukkain ja kuusien
toisko muistot lapsuusvuosien?
Antaisko luonto meille tunteen sen,
jos lumivaipan tois valkoisen.
Jouluvalot toisko lohtua pimeään,
loiste kynttiläin iloa elämään?
Jos läheisiään ei tavata vois,
mielen murheet yrittää heittää pois
ja pienin askelin juhlaa rakentaa
toivoen seuraavaa joulua parempaa.
Birgit Ahokas
KORTTINA
Lumivaipan alla uinuu maa
hämy laskee ylle tienoon.
Luonto huokuu rauhan tunnelmaa
mielen johtaa Joulun viettoon.
Jouluaaton lempeä hiljaisuus
valaa iloa sieluillemme,
on lämmin yhdessäolon tilaisuus
jonka luomme rakkaillemme.
Birgit Ahokas
Metsästä kuuluu kummaa ulinaa
Karvakuonojen kuorolaulantaa.
Tahtia lyövät Kisu ja Kassu,
yössä heiluu karvainen tassu.
Kukaan ei toistansa kiusaa nyt,
kun joulun tähti on syttynyt.
Tahdomme Sullekin toivottaa
Joulun aikaa ihanaa!
Birgit Ahokas
Karvaiset nenät ikkunassa
silmät viiruina harittaa.
Jouluisen kodin tunnelmassa
kisuja alkaa unettaa.
Mikähän tuolla pihassa liikkuu,
uteliaana ne tapittaa.
Joulun aikaan kummia näkee
- no salaiset puuhat olla saa.
Birgit Ahokas
Peikkoäiti pehmoinen
joulupuuron keitti.
Aattoaamu suloinen
lunta maahan heitti.
Pitkä päivä - peikot huokaa
kunnes ilta sarastaa,
suklaaherkut pöytään tuokaa
massut täyteen niillä saa.
Aattoillan odotuksen
lahjakääröt palkitsee,
tonttu kuullut on toivomuksen
pikkupeikot iloitsee.
Birgit Ahokas
|
katso kortti
 |
Parhaalle ystävälle
Ystävä parahin tiedäthän sen,
sinua jouluna lämmöllä ajattelen
ja yhteisiä hetkiämme muistelen.
Muistatko, rakas ystävä,
niitä kuulaita pakkasiltoja,
kun taivaantähtiä katseltiin,
kelkalla hankia huristeltiin.
Vuosikymmenet tuosta
jo vierineet on,
aika tehnyt on pitkää matkaa.
Polun varrelta mieleen jotain jää,
nuo muistot sydäntä niin lämmittää.
Birgit Ahokas
Rakensivat lapset pihaan
lumilinnan suuren,
lumipallot pyörittivät
päälle koivun juuren.
Ikkunat sai jouluilmeen
äidin uutimista,
kuvionsa tähdistä
ja joulupiparista.
Kalusteena pikku pöytä,
tuolejakin kuusi,
nurkassa seisoo pikku uuni
aivan upouusi.
Lasse kantoi linnaan myöskin
joulukuusen soman,
nytpä saivat lapsukaiset
joulupaikan oman.
Birgit Ahokas
Karvakuonot parhaimmissaan
Joulun vieton aloittaa.
Jouluisen kodin tunnelmassa
hiukan hienostella saa.
Mitähän löytyy paketista,
arvaammekin sen,
emäntä sinne piilottanut
on herkkuleivoksen.
Birgit Ahokas
On saapunut viimein aika joulun,
lapset sai jättää touhut koulun.
Ulkoa kuulen kalkkeen ja kilkkeen,
näen lasten silmien iloisen pilkkeen.
Riemu on tuvassa ylimmillään,
ei kukaan odottaa malttais millään.
Aattoilta kuluu syöden, juoden,
riemut lasten iloa tuoden.
Ulkona näkyy jo punainen nuttu,
reessä Joulupukki ja tonttu tuttu.
Kiltteinä ovat olleet Joosua ja Saana,
lahjakääröt heidän kuuluukin jo saada.
Birgit Ahokas
Pukin matka lasten luokse
loputtoman pitkä on.
Juokse poro, lujaa juokse
aattoilta lyhyt on.
Lapset oottaa ikkunassa,
milloin pukki kolkuttaa.
Kukaan ei ole nukkumassa,
ennen kuin pakettinsa saa.
Vilahtiko viimein punanuttu,
jännitys nyt tiivistyy.
Onkohan pukki jo meille tuttu,
- sepä nähdään, ovesta kun ilmestyy.
Birgit Ahokas
Ympärillä jouluyön hiljaisuus,
maassa rauha, nukkuu kaikki muut.
Vain hento joulunsävel heläjää
se lapsuusmuistot mieleen herättää.
Yksin istun tuoksuista nauttien,
kuljettaa hyasintit taakse vuosien.
Kodin lämpö lapsen sieluun jää,
se joulunaikaan mielen lämmittää.
Birgit Ahokas
Alkutalven pimeään aikaan
jouluvalot syttyneet on.
Joulumielikö sai sen aikaan?
Mikä se joulu oikein on?
Ihmismieli kaipaa rauhaa,
lepo arkeen tarpeen on.
Yhdessäolon tunnetta lauhaa,
sitä se joulu meille on.
Birgit Ahokas
Paista ihmissydämeen
joulun kirkas valo,
niin lämpöä ois tulvillaan
jokainen kartano ja talo
Birgit Ahokas
Veitikoiden talossa
jouluinen on tunnelma.
Kuusen luona hiiri
pianoa pimputtaa,
sen oksain alla siili
huiluun puhaltaa.
Kettu piiloutui lahjain taa,
siellä se kitaraa rimputtaa.
Susi totisena torveen toitottaa
joululaulun siitä se ilmoille saa.
Jouluorkesteri iloisesti hoilottaa,
sulle hyvää joulua toivottaa!
Birgit Ahokas
Pukinpajan kaltainen
on lasten lelukauppa.
Lelumäärä valtainen
näkyy ikkunan kautta.
Paljon kivaa tekemistä
hyllyistä voi löytää,
nallet, nuket, soitimet
koristavat pöytää.
Birgit Ahokas
On tienoon yllä valkea huntu
pakkanen paukkuu, tulee joulun tuntu.
Loistaa taivaalla kirkas tähtivyö,
maan päällä rauha ja jouluyö.
Birgit Ahokas
|
