JUHANNUSRUNOT
JUHANNUSVIESTIT
juhannustervehdys

   
  => juhannusrunot - Aleksis Kivi => juhannusrunot - Eino Leino  
 

 

   

Avaan kesään ikkunan,

siihen kukkakimpun asetan.

Lasillisen helmeilevää kohotan,

Sulle hyvää juhannusta toivotan!

Birgit Ahokas

 

KORTTI

 

 

Keskikesän juhlan aikaa
lintukuoro julistaa
Juhannuksen ajan taikaa
niityt, ahot pursuaa.
Suomen suvi kauneimmillaan
vehreys on vallaton,
kukkaloisto parhaimmillaan
suven alun aikaan on

 

Istuskellaan puistikossa,

ihastellaan poutaa,

katsellaan kun sinisorsat

kaislikossa soutaa.

Ihmismieli nauttii, kiittää

lämmöstä ja valosta,

muisteltavaa talveks riittää

kauneudesta kaikesta.
Birgit Ahokas

 

KORTTI

 

 

 

Tunne viileä ruohikko varpaissa
Haista metsän ja pellon tuoksu
Anna kesätuulen helliä hiuksia
Unohda turha kiire ja juoksu.
Hyvää Juhannuksen aikaa -
muista tehdä monta taikaa!

Hyvää juhannusta!

 

 

Unelmia täynnä on kesäinen yö,

vain airojen lapa vettä lyö.

Ystävät kuunnelkaa hiljaisuutta,

siitä saatte voimaa, virtaa uutta!

Hyvää juhannusta!

 

 

 

JUHANNUSRUNO

Tänään kun korkein on taivaankaari
keskikesän juhla on mittumaari.
Edessä on aikaa, ei tehdä töitä
katsellaan kokkoa, valvotaan öitä.

Tuoreet koivut haetaan portaanpieleen,
lapsuuden juhannukset muistuu mieleen.
Saunan piipusta jo sauhut tupsahtaa,
tuoreet vihdat siellä lauteilla odottaa.

Juhannuksen ruoka vatsan täyttää
lohet ja siiat herkuilta näyttää.
Kaapissa oottaa kylmä juhannusjuoma
isännän Alkosta kotiin tuoma.

Ilta jo koittaa, alkaa laiturilla tanssit,
neidoilla päässään päivänkakkarakranssit
Haitarista iltaan valssit ja jenkat soi
nuoret ja vanhat yhdessä siell´ karkeloi.

Niitty tuoksuu, kukat heräilee
perhosparvet niissä lentelee.
Kesä hehkuu, uusi päivä alkanee.
Käki kukkuu, aamu valkenee.

Birgit Ahokas

 

Munasillamme istuimme jälleen

siinä saunan portaikolla

ei tarvitse ystävälleen

aina äänessä suuressa olla

Me vaiettiin

on tapa maan

ei suutaan soittamaan

ole Suomen miestä luotu

älä vaadi muuttumaan

Järveltä kuikan bongasin

käki kukkui lehdossaan

istuin kanssa Albertin

joka korkkasi oluttaan

Me samalla kielellä vaiettiin

tuossa kerralla prinssi Albertin

suomalaisiksi vähän kai muututtiin

Suomen suvessa kumpikin

Hauskaa juhannusta!

 

 

Nyt on juhannus
näin laulavi taivas, maa,
sitä lintuset livertäen haastaa.
Pois painui jo pilvet metsän taa,
niin selkeä on ilma ja kukassa maa.

Näin seisovi kauniina luonto yhä,
sen täyttävi tuoksut ja rauha pyhä.
Tuo ihmisrintaan se onnen rauhaa,
- Nyt on juhannus! -
Tahtoo se riemuiten laulaa.
Viljo Kajava

 

KORTTI

 

 

Suvivirsi Turu murttel

Ei nyv voi kieltä kettä
on suvi koittanu.
On vihriänä mettä...

ja lämpö voittanu.
On kukkinu jo tuami,
pian rinkelplummakki.
On siksens hiano Suoami;
voi nährä kummakki

 

On saatu viljat multta
ja potui pinnalla,
on Siikliä ja Kultta
Van Goghin rinnall.
Ei voi ku ihmetell
kuimpall o siunattu
meit vuasi vuare jälkke
ja palj o annettu

O' nimpal nätti aikka
et syrän pakahtuu.
Nyt suvivirret raikkaa,
ku alko kesäkuu.
Taas peipol laulu riittä
ja rastaal oksallans
voi Taivaa Pappaa kiittää
ny turkulainen kans.


 

 

On kesä ja juhannusaika,

jota kansa käy juhlimaan.

Suomen saaret, niemet ja notkot

kokkoin valoa loimuaa

Hyvää juhannusta!

KORTTI

 

 

 

Olkoon Juhannus, nyt ongitaan,
ihan kohta taas kalan saan,
korkkia tuijotan mä ihan hiljaa,
pianpas nostan Ahdin viljaa.

Kas, jo pomppii korkki kiivahasti,
ilon huuto kantaa pihaan asti,
samassa taas kalamies on tyyni ei riehu,
eihän muuten ahvenkeitto padas' kiehu.

Hanna Silmo

 

 

Syli täynnä syreenejä
seisoin yössä vaaleassa.
Kesäkuu —
Uneksien hohti taivas.
Takaa nuoren koivulehdon
käki kukahti.
Saima Harmaja
(1913 -1937)

 

Loistoansa luonto tuhlaa
viettää täyttymyksen juhlaa.

Hyvää juhannusta!

 

KORTTI

 

 

 

Oli juhla ja juhannusilta
ja koivut ja seppeleet,
soi laulelot rantamilta
ja helkähti säveleet.
Oli suvisen riemun raikuja
ja liekissä kokkopuut,
kävi karkelo, kiiri kaiku,
oli naurussa nuorten suut,
oli suvisen riemun raiku,
oli naurussa nuorten suut.

Sinä ylinnä karkelossa,
tuli silmissä hymysuin,
minä piilossa, pimennossa
sulountani uneksuin:
on kammari lehvitetty,
kukat pihlajan tuoksun luo,
ja seinät on sivelletty,
mies nuorikon taloon tuo!
On kammari lehvittty,
mies nuorikon taloon tuo!
Erkki Kivijärvi
(1882 - 1942)

 

 

Kesän usva lampeen hiljaa vaipuu
illan rusko kultaa mäntymaan.
Käen kukunta jostain kaukaa kaikuu
tuo tunnelmaa iltaan rauhaisaan.
Birgit Ahokas

KORTTI

 

 

   

Olkoon Juhannus, nyt ongitaan,
ihan kohta taas kalan saan,
korkkia tuijotan mä ihan hiljaa,
pianpas nostan Ahdin viljaa.

Kas, jo pomppii korkki kiivahasti,
ilon huuto kantaa pihaan asti,
samassa taas kalamies on tyyni ei riehu,
eihän muuten ahvenkeitto padas' kiehu.

 

 

 

Lopeta Jussina uurastus työ,
lauteilla loju ja löylyä lyö !
Sivele itsesi hunajalla,
kuningatarten lahjalla ihanalla
Kiitolliseen mieleen hiljaa vaivu,
Onnelliseen oloon rauhassa vaivu
Anna aatosten rauhassa mennä ja tulla,
Oikeus itsesäs hoivata sulla.
Mielihyvän tunteessa oikein kelli,
Joka hetkestä nauti ja itseäs helli.

Hauskaa juhannusta!

https://birgitmummu.fi/Runous/Juhannus/FB/Kortti8.jpg

KORTTI

 

 

Hiljaa, tytöt, kuulkaa,
Kerron jotakin!
Taian aion tehdä
Yönä Juhanin.
Tulkaa, etsimähän
Lähtään kukkia,
Helmat täytyy nostaa;
Maass' on kastetta!

Taitan tuomen tertun,
Ruusun, apilan,
Uljaan kurjenmiekan,
Kielon valkean,
Kainon metsätähden,
Hellän vanamon,
Lemmikin ja liljan. –
No, nyt tarpeeks on!


Yhdeksättä lajia
Mull' on kukkia.
Niistä seppel kaunis
Täytyy solmia.
Siin' on rakkautta,
Lemmen riemua,
Hiukan kateutta,
Enin onnea.

Se kun valmis onpi
Niin, nyt kerron sen,
Seppel pitää panna
Alle pieluksen.
Vielä yksi seikka
Tarkoin muistakaa,
Sitä solmitessa
Puhua ei saa!

Unissa jos sitten
Näen sulhoni,
Seuraavana – –. Vaiti,
Joku naurahti?
Tytöt, tytöt, juostaan
Joutuin pakohon!
Kuunnellut on meitä
Vilho vallaton!

Aino Kallas (1878 - 1956)

 

 

Pään painan ruohikolle
ja oion jalkojain.
En jaksa pohdiskella,
mä tahdon olla vain.


KORTTI

 

Anttilan keväthuumaus
Anttila nyt ampaisee
ylös vuoteestaan
Aurinko on korkeella,
kevättuuli lounaassa
Niityllä hän tanssii
järin yöpaidassaan
Lauluhunsa yhtyä
saa kuka vaan
Kuikkaemo uittaa jo
untuvaisiaan
Peipponenkin helskyttää
riemulaulujaan
Katso, kuinka kukkaakin
monta on jo kevätnurmella
Orvokki, lehdokki,
vuokko ja moni muu

Palttinainen paita
se vain hulmuaa
Anttila kun karvaisia
kinttujaan viskoopi
Anttilalle auki
on taivas ja maa
Oravalle kuuseen
hän näin huudahtaa
Tunnetko sä, kurre,
kuka tanssija on tää
Hei, kuule, käki kukkuu
taas lempisävelmää
Katso, väriloistossaan
tervehtii jo kevätnurmelta
Orvokki, lehdokki,
vuokko ja moni muu

Kukkasista kietoo
nyt mies seppeleen
Sen hän panee harmaaseen,
pörröiseen päähänsä
Laulaen hän tanssii
taas perähuoneeseen
Lapset ylös kirmaisten
hokee äidilleen
Katso, isi tanssii,
hän morsian on kai
Mistä hän tuon hunnun
ja kukkakruunun sai
Noinko monta kukkaa
jo puhjennut on kevätnurmelle
Orvokki, lehdokki,
vuokko ja moni muu

 

 

Juhannusrunot
Aleksis Kivi

 

Onnelliset

Jo valkenee kaukanen ranta
ja koillisest aurinko nousee
ja auteret kiirehtii pois,
kosk Pohjolan palkeet käyvät.

Mä kiireelle korkean vuoren
nyt astelen raikkaassa tuules;
mun toivoni aamusen koin,
mun kultani kohtaan siellä.

Mut kauniimpi koittoa päivän
ja lempeempi auringon laskuu
hän hymyten luokseni käy,
mä syliini kierron immen.

Mun sydämmein autuudest sykkyy
ja taivaana otsani loistaa,
kosk seison täs impeni kans,
täs vuorella sammaleisel.

Täss seison mä impeni kanssa,
ja kiharamm tuulessa liehuu
ja laaksoen hyminä soi
kuin ijäisen lemmen ääni -

kosk mennyt on yö,
kosk kimmeltää kesänen aamu
ja linnut ne laulelee.

Aleksis Kivi

 

 

 

On allamme viherjä maa
ja päällämme sininen taivas,
ja läntinen lehtistä laaksoa soittaa
lintujen laulaes.
Heilahda korkeelle, keinu,
ja liehukoon impeni liina
illalla lempeäl.
Aleksis Kivi

KORTTI

 

Mä muistan sen lempeän laakson,
ainiaan muistan sen,
miss’ istuin ma neitoni kanssa,
hellästi syleillen;
ja kiirehti kesänen päivä,
sunnuntaipäivä tyyni.

Me varjossa valkean tuomen
istuimme ruohistoss’,
ja allamme kimmelsi järvi
paisteessa auringon,
ja loiskelit Ahtolan immet
kultasell’ santarannall’.

Niin vietimme lempeäss’ laaksoss’
päivämme autuaan;
me varjossa valkean tuomen
istuimme ruohistoss’,
ja läheni kesänen ehtoo,
sunnuntai-ehtoo tyyni.

Aleksis Kivi

 

Kesärunoja

Kesäkortit

Kuukausirunot

 

=>Huumori juhannusviestit

 

Midsommardikter

 
Juhannussivulle

 

 

Terve, terve, juhla Juhannuksen!
Maa ja taivas sulle aukeaa,
Toivon tuot ja kannat kaipauksen,
Kaipauksen uutta maailmaa:
Kaikk' on kaunis maassa muuttuvainen,
Täm' on kuva, tosi tulevainen.

J.H.Erkko (1849 - 1906)

 

 

 

Kesän usva lampeen hiljaa vaipuu
illanrusko kultaa koivuhaan.
Käen kukunta jostain kaukaa kaikuu
tuo tunnelmaa iltaan rauhaisaan.
Birgit Ahokas  

KORTTI

 

 

Mittymaarja
Mittymaarja, keito keiju,
hiipii juhannuksen yöllä,
suuret silmät unelmoi,
helmet välkyy, soljet soi,
mesikukka välkyy vyöllä.

Mittymaarjan silmät siintää,
Mittymaarjan haaveet hohtaa,
kallella on seppelpää,
eikä häntä kukaan nää,
kun hän illall' immet kohtaa.

Mitä tekee Mittymaarja?
Mittymaarja tekee taikaa. -
Immet ohralaihoon käy,
kun ei tiellä ketään näy,
uskotellen uutta aikaa.

Immet solmii taikalankaa,
immet sitoo korret yhteen:
keltä korren jäytää jäät,
kell on pärttylinä häät,
ken se leikkaa lemmen lyhteen!

Larin-Kyösti (1873 - 1948)

 

 

 

Nauti uusia perunoita ja voita,
mansikoita ja makkaroita.
Tee saunaan tuore vasta,
varpaat veteen kasta.
Hakkaa liiteriin halkoja,
oio nurmikolla jalkoja.
Ihastele poutapilviä,
siristele auringossa silmiä.
Haista kesän tuoksut,
unohda turhat juoksut.
Muista paljon lekotella,
laiturilla elämää hekotella.
Mieti kivoja juttuja,
tapaa ystäviä ja tuttuja.
Älä murehdi ötököitä,
vietä ihania kesäöitä!!!

Hyvää juhannusta!

 

 

Saunarannassa leijuvan savun hajuun
kedon kukkasten tuoksu sekoittuu.
Keskikesän suuren juhlan tuntuun
ihmismieli auvoisna antautuu.
Birgit Ahokas

 

KORTTI

 

 

Juhannus on meillä herttainen,
kirkas taivas on sininen.
Pirtti on jo pesty, valkoinen,
pihamaakin laastu on.
Koivujen lehvät portailla huiskii,
kesän juhlasta pihlaat kuiskii,
metsiköstä kielot kannettiin,
sinikukat huoneisiin.

Hyvää juhannusta!

 

 

 

Pään painan ruohikolle
ja oion jalkojain.
En jaksa pohdiskella,
mä tahdon olla vain.

Sen viisaammat voi tehdä,
mä päivän kultaan jään.
Mä tunnen kaikki tuoksut
ja luonnon loiston nään.

Voi leikitellä mielikseen,
voi ottaa jättää paikoilleen
tai olla niin kuin luonnostaan
ja maata vaan.

Mä peikko siihen uskoon jään,
on maailmaa tää kaikki
minkä nyt mä nään.

Tove Jansson

Animaatiokortti

Kuvakortti

 

 

 

Aikaan kauniin ja kukkeimman juhannuksen
meillä vietetään keskikesän juhlaa.
Päivä on Jussin ja Johanneksen,
joille luonto värejään tuhlaa.
Nyt ei pimeys ahdista kenenkään mieltä,
päivällä paljon mittaa on.
Taivaalta kuu ei kurkota sieltä,
valon määrä on aivan loputon.
Muistan syksyllä auringon kultaisen vyön,
ja tän pohjolan ihanan yöttömän yön.
Birgit Ahokas

 

 

Kaikkialla kokot palaa,
vaikka päivän kehrä valaa
yötä, päivää valkeuttaan,
vaikkei sädekään käy hukkaan,
vaikka kedot puhkee kukkaan,
tuoksuja on tulvillaan.

Loistoansa luonto tuhlaa,
viettää täyttymyksen juhlaa,
kasvaa ikikauneuteen.
Joka korsi, yrtti elää,
sävel lakkaamaton helää,
välkkyin kuohuu vyöryt veen.

Vaikka tähkät täydet taipuu,
täyty ihmisen ei kaipuu,
iäti hän odottaa.
Aavistaa ja etsii, uottaa,
unelmainsa kuviin luottaa,
tyydytyst' ei koskaan saa.

Tähtitarhoja hän tapaa,
tahtoo niinkuin liekki vapaa
nousta valon korkeuteen.
Tahtoo käydä yli rajan,
tuollepuolen paikan, ajan
unten maahan ikuiseen.

Tyydy ei hän arkityöhön,
valkeet virittää hän yöhön,
väistyy vankilansa, maa.
Liekeissä hän liitonmerkin
näkee, kaipuun-siivin herkin
kohoo kohti Jumalaa.

Hyvää juhannusta!

 

https://birgitmummu.fi/Runous/Juhannus/Juhannuskortit/KokkoISO.jpg

KORTTI

 

 

Kesä on kuin perhon lento.

Kaunis, lyhyt ja hennon hento.

Aika kuluu mutta muistot jää,

ne rikastuttavat elämää.

Hyvää juhannusta!

 

Ja tässä me ystävät istahtaa

ja tahdomme maljoja maistaa

kun lehdossa rastaat raksuttaa

ja Jumalan päivä paistaa.

Larin-Kyösti (1873 - 1948)

 

 

On jälleen aika minttumaarin,
otanpa siitä tarkasti vaarin.
Teen koivusta saunaan tuoksuvan vastan
sen raikkaaseen järviveteen kastan.
Pistän seitsemän yrttiä tyynyn alle
ja nukahdan onnellisna peiton alle.

Hauskaa juhannusta!

 

 

 

Pieni polku salainen
viekottaa mua metsän syliin,
luonto kauneuttansa
ympärilläni tuhlaa,
en kaipaa muiden seuraan
meluisiin kyliin,
olen osa metsänväen
juhannuksen juhlaa.

Pajulinnun suruisa laulu
sieluani soittaa,
juhannuskeijut ihanimmat
niityllä karkeloivat,
oravakin puun latvasta
huomioni voittaa,
juhannusta lehdot järvet niityt,
salot ja vuoret soivat.

E.A. Wiksten (1849 - 1920)

 

KORTTI

 

 

Ruusujen alla juhannuksena…

Sanoisit minulle, onnellinen,
sattuiko sinulle jossakin,
joskus tuokio onnen täydellisen.
Niin ei koskaan sattunut minulle.
Nytkin tosin ruusujen alla Juhannuksena
vieraakseni minä onnea kosin.
Onkin onnea kyllä,
onnen kultia taskullinen.
Sentään puuttuu yks onnen muru,
pienen pieni, mut varsin tärkeä,
sillä sen puutteessa kaikki puuttuu
ja onnesta voi tulla suru.
Mitä voi kaivata ruusujen alla
Juhannuksena?
Mikä voi vaivata, onnen puute?
Lapsia ollaan ruusujen alla.
Siis sanon hiljaa kuiskaamalla:
- Ei ole kättä, kallista kättä
minulle ruusun taittajaksi.
Pieni on puutos,
- mut tarpeeksi suuri
tekemään onnettomaksi.
Uuno Kailas
(1901 - 1933)

 

 

Muistathan Keijumaan
tai kuinka vaan sä sitä
kutsuitkaan,
maan jonka saimme
tuon luonnon niin kauniin,
villiruusut ja vuokot
nuo tuoksut kuivan ahomaan,
tahdot kai säästää tuon
niityn niin kauniin.

Lasten suo mennä kuin
keijuina tanssimaan,
leikkiin sä käyt syliin
lempeimmän lehdon,
linnun suo laulaa taas
laaksoihin laulujaan,
suo lohen päästä luo
suolaisen kehdon.

Suo rauha kaikille
perheille metsien,
suo kotkan lentää,
se taivaalle kuuluu,
niin purot virtaa
kuin ystävää etsien,
hiljaa ne huokaavat
suojassa metsien.

 

  

Salmet kultaa kumottaa,
iloa läikkyy juhannusilta,
rinta aitan hehkuin punottaa,
kaikaa ilkamointi tanterilta.

Laulaa leivot, kukkuu käet,
narahtaa aitan porraspuu,
uinuu kesäyössä lehdot mäet,
aitassa punasuun - löytää ahnas suu.

E.A. Wiksten (1849 -1920)

 

 

KORTTI

 

 

On koittanut aika juhannuksen,
huumaa tuoksu valkoisten ruusujen.
Käenkukunta järven taa kantautuu,
rannan penkereeseen laine rantautuu.
Suvituuli vaimeasti lehdoissa soi,
sirkkain parvet niityillä karkeloi.
Kokkotulille kauniin seppeleen
koivunoksista, kukista päähäni teen.

Birgit Ahokas

 

 

Mä vielä muistan rantakoivun
vihreän, kaunoisen
Siitä kauan on aikaa niin
Koivun alla kun istuttiin
Ja unelmat kauniit muistan,
armas, kahden kun haaveiltiin
Sinun silmäsi kauniit
silloin katsoi
taivahan tähtösiin.

 

 

 

Aamukasteisella niityllä
perhoset aamuun herää.
Unisilla koivun oksilla
peipposet tirskuttaa kesää.
Usvaverho haihtuu hiljalleen
auringonnousun tieltä.
Aamuisen metsän herkät tuoksut
huumaavat ihmismieltä.
Birgit Ahokas

 

 

 

Juhannusiltoa viettävi kansa,
vanhat ja nuoret koolla nyt on,
järvi on tyyni ja taivas seijas,
käköset kukkuvat kummuillansa -
kokkojen liekit ne hulmuten leijas
yhtyen nuorien karkelohon.

 

 

Juhannustanssit

Rantalava, juhannus
hanurista valitus
kaikuu, järveen päilyy illan kuulaus.
Polku, koivu, yötön yö
soittajan on raskas työ
Janatuisen jalka tangon tahtiin lyö.

Onnen silloin Janatuinen saa,
jos vain milloin jatsi kajahtaa.
Janatuinen onneton
kansan maun tähden on,
tango syrjäytti jatsin poljennon.
Janatuinen sielun möi
jatsille, ja jatsi söi
miehen, joka haitariaan näpelöi.

Blues soi omaperäinen,
rytmi J. Janatuisen,
oma väri sointuihin myös vieraiden.
Onnen silloin Janatuinen saa,
jos vain milloin jatsi kajahtaa.
Janatuisen kauhistus
on tää kansan vaatimus,
soita, soita tango onhan juhannus.

Nuotiossa hiiltyy puut,
tanssi päättyy, poistuu muut,
muttei rauhaa hanurin saa näppäinluut.
Päättyi tungos tangojen,
nyt on hetki sininen,
hetki laulun Janatuisen sydämen.
Kun ei kukaan kuule, nää,
soittaa aamunkoittoon omaa sävelmää.
Juha Watt Vainio

Juhannustanssit laiturilla


KORTTI

 

 

Paljasjaloin istui kivellänsä
pieni tyttönen,
tahtoen pukea runoksi
kesän juhlan juhannuksen,
mukaan siihen ruusut,
syreenit ja tuoksut kesäyön,
kokkojen ja saarten ja
vesien kimmeltävän vyön.

Hymyillen hän odotti,
että runoon sanat kirpoaa,
ympärillään hymyili myös
suloisimmin taivas maa,
kaunis, kirkas aurinko paistoi,
metsät ja kummut kultaa,
runotytön varpaiden välissä
ripaus juhannusmultaa.

E.A. Wiksten

 

 

Juhannuksena maistuu mansikat,
tuntuu taiat ja viuhtoo vihdat
Telmii tanssijat, seisoo salot.
Tuoksuu ruusut ja terva,
liehuu lippu ja on kuuma kesä.
Löysätään vyötä,
nyt juhlitaan yötöntä yötä!

 

 

 

Jo vehreytensä näyttää maa,
kukkaset pihaa koristaa.
Ne hentoisina maasta ponnistaa,
pihanurmen kauniiksi somistaa.
Niistä päähäni solmin seppeleen
ja tanssin suviriemun tunteeseen.
Birgit Ahokas


KORTTI

 

Kesän lapsi
Mä unestani taas
jo herään kesätuuleen,
ja hyvän olon saan,
kun meren äänet kuulen.
Kesämieli on
taas ihan vallaton.
Mä rakastua niin
nyt haluaisin kaikkiin.
Mä odotellut oon
niin monen monta päivää.
Nyt kesäloma on,
en tunne surun häivää.
Sydän sykkimään,
ystävää etsimään!
Taas elämältä maistuu tää.

Ja nämä kesäyöt
ei niille ole vertaa.
Ei kiristele vyöt,
kun juoksen kohti merta.
Ja sinut jostakin
saan vierelleni rantaan,
mun tekee mieli niin
nyt suukko sulle antaa.
Sydän sykkimään!
Saapuvan sun jo nään,
ja elämältä maistuu tää.

 

 

 

JUHANNUSRUNO

Arkityönsä väki lopettaa,
kaikki iltaa jo odottaa.
Kalliolle kokko kohoaa,
kunhan yöhyt ennättää.
Sielläpä silloin ne laulut soivat,
suuret, pienet kun karkeloivat.
Räiskyellen kokko palavi,
kesäyöhön sammuvi.

Hyvää juhannusta!

 

 

 

JUHANNUSHÄÄT

Suvituuli kun oksissa soittaa,
Linnut ilmoille laulunsa suo.
Kukat kauniit taas puhkeaa kukkaan,
Kesä kaiken sen tullessaan tuo:
Tää valssi näin meille nyt kaikaa,
On päivämme onnellinen,
Ja luonto on pujennut kukkaan,
Kun alkaa tää tie yhteinen.

 

 

 

Auringon rusko hämärän illan -
purjeet kauniina veteen piirtyy.
Purret päällä auringonsillan
yön hämyiseen syliin jo siirtyy.
Lipuvat hiljaa, äänettä aivan,
suuren ulapan aaltoihin.
Kuljettaa tuuli uniset laivat,
turvaan sataman varjoihin.

Hyvää juhannusta!

KORTTI

 

 

Suvivirren uudistunut versio
(ei uskonnollinen)

Taas niityt vihannoivat
ja laiho laaksossa,
puut metsän huminoivat
jo lehtiverhossa.
Nyt linnut sinitaivaan
kauniisti visertää,
ja aallon kaarnalaivaan
käy reima tuulispää.

Jo joutui armas aika
ja suven ihanuus,
tää vehreys, sen taika
on aina ihan uus.
Se vuosi vuoden jälkeen
mun valtahansa saa,
oot vehmastoista kaunein,
sä kesäöiden maa!

Hyvää juhannusta!

 

 

Niityllä sirkka viulua soittaa,

tahdissa sääski tanssia koittaa.

Aurinko kultaa nurmien nukkaa,

puuta ja kukkaa.

Hauskaa juhannusta!

 

 

Tahdon sulle toivottaa

juhannusta oikein mukavaa!

Kotona kun vietät sen

aurinkoa ottaen,

lukien ja lepäillen,

on elos varman turvallinen

Birgit Ahokas

KORTTI

 

 

Unohda työ,
löysennä vyö,
herkkuja syö.
Ystävää halaa,
muistoihis palaa,
suukota salaa,
kullanpalaa!
Hauskaa Jussia!

 

 

Uudet potut ja lohta,
vasta heiluu kohta.
Aurinko, tuuli ja vaahtopäät
Teillekin iloiset juhannussäät!

Hauskaa juhannusta!

 

 

 

Mahtavaa juhannusiltaa,
katsellaan kaunista kuunsiltaa.
Elämme keskikesän kaunista aikaa,
ilmassa on taikaa.
On kaukana arki ja työ,
tässä ja nyt yötön yö.

Hyvää juhannusta!

 

 

Kedollinen kukkia,
saavillinen saunahetkiä,
hyppysellinen hauskuutta,
litra laulua.
Aimo annos aurinkoa,
suven suloisuutta

Hauskaa juhannusta!

 

 

Heilu keinuni korkealle,
linnut ne laulavat häitä,
minä olen nuori kuin päivänkukka,
en muistele suruja näitä.

Heilu keinuni korkealle,
nythän on juhannusilta,
mesimarja maistaa
ja tuomi tuoksuu
ja kuulas on taivahan silta!
Larin-Kyösti (1873 - 1948)

KORTTI

 

 

Nauti uusia perunoita ja voita,
mansikoita ja makkaroita.
Tee saunaan tuore vasta,
varpaat veteen kasta.
Hakkaa liiteriin halkoja,
oio nurmikolla jalkoja.
Ihastele poutapilviä,
siristele auringossa silmiä.
Haista kesän tuoksut,
unohda turhat juoksut.
Muista paljon lekotella,
laiturilla elämää hekotella.
Mieti kivoja juttuja,
tapaa ystäviä ja tuttuja.
Älä murehdi ötököitä,
vietä ihania kesäöitä!!!

Hauskaa juhannusta!

 

  

Hyttysen hyrinä,
ukkosen jyrinä,
purojen juoksu,
mataran tuoksu,
matojen tonkija,
onnekas onkija,
mansikkamaito -
kesä on aito!

Hauskaa juhannusta!

 

 

Suvisia suruja
Maantien vartta mä vaellan
ja kaunis on luomakunta,
töllin töyräillä yrtit tuoksuu
ja sataa kukkaislunta.

Vihreän viileän oksan alta
näen sinisen taivaan kaistan,
lähteensilmässä jalkani kylven
ja polkujen marjoja maistan.

Keltavarpunen aidalla hyppii
ja eelläni näyttää tietä:
No etkös tililili, etkö tuliluli,
mittumaaria vietä!

Hyttyset, hetken heiluvat lapset,
ne alkavat purpuriansa.
Päivän paisteessa hyörii ja
häärää ahkera muurahaiskansa.

Käki se korvan rannasta kukkuu
kuin mittumaarina aina.
Sinisellä oksalla, sinisessä salossa,
ei sitä huolet paina.

Keltavarpunen aidalla hyppii
ja eelläni näyttää tietä:
No etkös tililili, etkö tuliluli,
mittumaaria vietä!

Kylän ohi kulkeissa tuttuja löydän
ja heitän ne huolet liiat.
"Saakos kulkuri kurkistaa,
miten pitkät täällä on piiat?"

Huomisen huoli se sydäntä painaa
kuin viime syksyn lehti
suuressa saatossa suviset keijut
jo sydämeni tarhaan ehti.

Maantien vartta mä vaellan
ja kaunis on luomakunta,
töllin töyräillä yrtit tuoksuu
ja sataa kukkaislunta.
Larin-Kyösti

 

 

Kesäpäivä hymyilee,
lippu salkoon kohoaa.
Kukat tuoksuu, juhlii maa,
viestin ystävältä saat.

Hyvää juhannusta!

 

KORTTI

 

Tähän on ihana oikaista.
Kallion kämmenelle.
Alastomana.
Uimasta päästyä juuri.
Otsalla vielä
märkien hiusten liuta.

Tässä on kesä.
Vieressä, yllä ja eessä.
Neilikan terissä telmien.
Mansikan punassa posket.
Ilojaan ilmoille huutaen
lauluna rantarastaan.
Kurotat kätesi vain
ja kas — se on kesää täynnä!

Tässä on ihana olla.
Kesäkiireitä katsella muurahaisten.
Tämä on onnea, tämä.
Katsella.
Aatoksitta.
Taivas telttana yllä
niin kuin sininen silkki.
Katossa huikean kiiltävä kultaraha.

On nyt nahka jo kypsä, on totta maarin. jo, jopa onkin oikea Luojan leivinuuni kallio tämä.

Uuno Kailas

Nähdä kuovi aamukasteisella pellolla,
kuulla usvan takaa kurjen huuto,
nähdä maailman elävän.
Tuntea maa ja sen tuoksut.
Pääskynen laulaa kesää räystäällä.

Hyvää juhannusta

 

Kaikki kansa taas kaupungeista poistuu,

kesäinen juhannusnäytelmä kun toistuu.

Joukkoon iloiseen me tänään liitytään

ja pohjoisen suuntaan ajamaan lähdetään.

Takapenkille penskat sidotaan

ja pyydetään kiltteinä olemaan.

Takakontista vielä paikka kakulle,
leivälle, lohelle ja piirakalle

- että riittäis eväs koko meidän porukalle.

Emäntä on siellä laittanut kystä kyllä,

niin ettei kohta vaatteet kiinni yllä.

Nautitaan yhdessä myös juhannusjuomaa

ulkomaan reissuilta mukanamme tuomaa.

Vahditaan kokkoa, ettei palais tupa,

jos saadaan kokon polttamislupa.

Birgit Ahokas

 

Pohjan valju ruskotus
ja öisen salon lemut;
heissaa, taas on juhannus,
on kaiken kansan kemut!

Kokkolieskat leimahtaa,
saa loiston silmät sameet,
viulun kielet vingahtaa,
ja hulmahtavat hameet.

Nyt ei säikähtele syön,
ei tuska mieltä turra,
kun saa elää tämän yön,
niin voi taas viikon surra!

Hyvää juhannusta!

 

Juu, juu, nyt juhannus on,
ja hyttyset tanssivat polskaa.

Järvi on tyyni, aalloton
ja ahvenet aalloilla molskaa.

Ei yöstä ja tähdistä tietoa,
ja ilma on lämmintä mietoa.

Kuuluvi kujilta rallatus,
kenkien kapsetta myöhään.
Hauskaa juhannusta

 

Maalaisidylli

Luonto antaa parhaintaan
aikaan keskikesän.
Lehmät nauttii kedollaan
missä linnut tekee pesän.
Sudenkorennot ja perhot
siellä lentelee,
koko luomakunta
kesästä riemuitsee.
Birgit Ahokas

 

KORTTI

 

 

Taas kokkovalkeat hulmuaa,
käy ilonpitohon nuoret,
laulu kauas kajahtaa,
ja vastaa laaksot vuoret.

On suven juhla, on Juhannus,
on armain Pohjolan aika,
on maassa mieluisa odotus,
kuin kevään tenhoisa taika.
Kaarlo Terhi
  (1872 - 1921)



Jo taittui talven valta
tuo raskas, ankara,
ja taasen kaikkialla
soi laulu riemuisa.
Nyt luonto vihannoipi
ja lintuin laulu soipi.
Oi suvi armahin
sua riemuin tervehdin!
Birgit Ahokas

KORTTI
 

Uupuneena itkemään
silmäni kun suljin,
kieloniityn hämärään
heti silloin kuljin.
Viileässä keväässään
huojui lehvät päällä pään.
Kielohaassa kuljin.

Vihreästä hymyillen
valkokellot hohti
ujosilmin kutsuen
kumartumaan kohti.
Ujosilmin hymyillen
painoi päänsä jokainen
lehteänsä kohti.

Säde kaikkein suloisin
vain voi päästä sinne,
kieloniityn varjoihin,
lehden alle, minne
kätki kukka kuultavin
tuoksun, josta kuitenkin
hymyy koko rinne.
Saima Harmaja (1913 -1937)

Koivut huojuu tuulessa
ja laineet rantaan lyö.
Mikä oiskaan hienompaa,
kuin tämä lämmin kesäyö.
Auringon valoa yöksikin riittää
ei päivänvalo sammu pois.
Yötöntä yötä pohjola kiittää,
jospa tällaista aina olla vois.

 

 

 

Pohjan valju ruskotus
ja öisen salon lemut;
heissaa, taas on juhannus,
on kaiken kansan kemut!

Kokkolieskat leimahtaa,
saa loiston silmät sameet,
viulun kielet vingahtaa,
ja hulmahtavat hameet.

Nyt ei säikähtele syön,
ei tuska mieltä turra,
kun saa elää tämän yön,
niin voi taas viikon surra!

 

 

 

On juhannus
suvijuhla suuri!
Sitä kukka kuiskaa,
sitä laine läikkyy,
sitä kertovi kesäinen kirkkaus.

Puut taipuvat puolehen maan:
sinä vihreä virpi,
sinä heilivä heinä,
yhdessä juhlitaan!

Ja oksilla miettivän männyn,
lehvillä leppeän koivun,
yllä välkkyvän aallon,
alla siintävän taivaan
helkkyvi riemastusta,
ilolintujen kirkkahin kuoroin
kyllyyttä kesäisen onnen -
koko luonto laulaen juhlivi
juhannusta!

 

 

 

 

Rantaan muut kun lähtivät jo tanssimaan.
Juhannusta tyttö vietti huoneessaan.
Yön hän teki yksin taikojansa,
kertoen vain kuulle haaveitansa.
Salat sydämen ja toiveen suurimman,
taikaan ikivanhaan niin hän luotti.
Ikkunassa keskiyöhön vuotti,
rakastetun kohta uskoi saapuvan.

Neito nuori niin kuin kansanlaulu,
vaatteen riisuu uumiltaan.
Ikkunassa kauniina kuin taulu,
on hän ruusu rinnoillaan.
Yöttömässä yössä näin hän valvoo,
tuijottaen tielle vaan.
Haavekuvaa rakkaudesta palvoo,
odottaen onneaan.

 

 

 

Juhannuksena männistössä,
kokkotervat kiehuu,
juhannuksena huivit ja helmat,
liepottaa ja liehuu.

Henttuni heliällä illalla,
tossa tanssia nilkuttelee,
joka pojan puoleen, peijakas,
silmää vilkuttelee.

 

 

Siniset järvet, salmien suut
ja kesänvihreät koivupuut.
Aaton toivomus pilvetöntä poutaa,
kaislikon suojaa sorsaperhe noutaa.
Luonto kaikkia lahjojaan antaa,
kukkaisniittyjä ja tyyntä rantaa.
Sieraimiin kantautuu saunan sauhu,
korvissa hyrisee hyttysten pauhu.
Pois on kiire ja arkinen työ,
on suvenjuhlat ja juhannusyö.
Birgit Ahokas

 

Juhannuksen

runokortit

16 erilaista korttia

Juhannuksen tervehdykset
         

Juhannuksen

kuvakortit

20 erilaista korttia

 

Animaatiokortit

22 erilaista korttia

Juhannuksen

runokortit

16 erilaista korttia

Huumori

animaatiokortit

13 erilaista korttia

 
         

 

 

 

 Eino Leino | Lapin kesä

 
 
 

 

KOOTUT RUNOT

Kodin juhlat:

Runoja hääparille

Hääpuhe

Hääpäivärunoja

Hääpäivien nimet

Kihlajaisrunot

Rippirunot

Ristiäisrunot

Runoja vauvalle

Isovanhemmilta

Vauvan syntymä

Runoja ristiäiskutsuun

Kummirunoja

Uusi koti runot

Ylioppilasrunot

Runoja valmistuneelle

Runoja isälle

Runoja mummolle

Runoja äidille

Merkkipäiväonnittelut:

Runoja eläkkeelle

Isovanhemmille

Nimipäivärunot

Nimipäivähaku

Nimipäiväkalenteri

Runoja lapselle

Lasten synttärirunot

Lasten ikärunot

Syntymäpäivärunot

Uusi työ runoja

Runoja ystävälle

Muut toivotukset:

Kiitosrunot

Kutsurunoja

Koulutielle

Runoja lemmikille

Lohdutusrunot

Muistolauseita

Muistorunoja koiralle

Parane pian runot

Raamatunlauseita

Surunvalittelurunoja

Muistovärssyt lapselle

Eino Leino suruvärssyt

Muut runot:

Arkirunous

Birgit-mummun runot

Eino Leinon runoja

Enkelirunoja

Abbedissan rukous

Muistokirjan runot

Nalle Puh lorut

Rakkausrunot

Vuodenajan juhlat:

Eino Leinon runot

Itsenäisyyspäivän runot

Kuukausirunoja

Kesärunoja

Kevätrunoja

Naistenpäivä runoja

Pääsiäisrunot 

Uusi Vuosi runot

Vappurunoja

Sivuston kaikki runot

Runoilijan aakkoshaku

Runoilijat aiheittain

 

 
 

Eino Leinon juhannusrunot

 

Oi, katsokaa, miten lainehet
niin kauniisti rantoja kaulaa!
Oi, kuunnelkaa, miten lintuset
niin kauniisti lehdossa laulaa!
Oi, ootteko nähnehet illan kuun
ja kuullehet kuisketta metsän puun,
min ylitse valkeat hattarat
suvitaivaalla vaeltavat?

Tai ootteko koskaan te painaneet
pään kesäistä nurmea vastaan,
kun heinäsirkat on helisseet
ja raikunut laulu rastaan?
Sinikellot tokko ne keinuivat,
lepinkäiset tokko ne leijuivat,
ja tuoksuiko kukkaset tuhannet? -
Sitä tuoksua unhota et.

Eino Leinon runoelmasta

Hymyilevä Apollo

https://birgitmummu.fi/Runous/Juhannus/FB/Kortti3.jpg

 

 

Järven taakse tehtiin venheretki,
järven taakse talontyttölöihin,
siellä viivyimme me päivän kaiken:
Aamu aholl' oltiin mansikassa,
ilta pihamaalla karkeloitiin -
yö? - se maattiin aitass' impysien.

Purjepurrella kun sitten sieltä
pois me aamun tullen laskettihin,
muilla kaikill' oli joku muisto,
millä ruusu, millä lemmen kukka
millä kielokimppu rinnassansa.
Minä yksin ilman olin, eipä
kukkaa suonut impi mustakulma -
antoi oman nuoren sydämensä.

Kotirantaan päästyämme, toiset
riistivät jo kukat rinnaltansa,
mutta kauvemmin ja hellin huolin
immen sydäntä mä säilyttelin -
heitin pois sen vasta viikon päästä.
Eino Leino (1895.)

 

 

Mä metsän polkua kuljen
kesä-illalla aatteissain
ja riemusta rintani paisuu
ja mä laulelen, laulelen vain.

Tuoll´lehdossa vaaran alla
oli kummia äskettäin,
niin vienoa, ihmeellistä
all´lehvien vehreäin.

Minä miekkonen vain sen tiedän,
minä vain sekä muuan muu
ja lehdon lempivä kerttu
ja tuoksuva tuomipuu.

Eino Leino

 

 

 

Mä yksin soutelen yössä
ja laulelen hiljakseen
ja katson, vierellä venhon
kuin leikkivät väreet veen.

Ja aaltojen laillapa aatteet
myös mulla ne karkeloi,
ne eelle purteni entää,
en seurata niitä voi.

Ja tuonne ne aattehet kiitää
kodin armahan valkamaan,
siell' äitini varmaan valvoo
ja vuottavi poiuttaan.

Mut aatteita paljon, paljon
jää purteni jälkehen:
jäi impeni ihana sinne
surumielellä rannallen.

Oi, onkohan taivaan alla
viel' onnea suurempaa,
kun keskellä kahden lemmen
näin lempien soutaa saa!

Eino Leino

 

 

Ootteko mennehet milloinkaan
te aamulla järven rantaan,
kun aurinko noussut on aalloistaan
ja paistanut valkosantaan?
Vesi välkkyikö tyynenä heijastuin,
sumun keskeltä nousiko seijastuin
sadun saaret, niemet ne terheniset? -
Sitä utua unhota et.

Eino Leino

https://birgitmummu.fi/Runous/Juhannus/FB/EinoLeinon-runo.jpg

 

 

 

Kaikki palas: Suomen linnut,
Suomen kesä, kukkaset,
taas kuin ennen kirkkahina
kisaa järven lainehet.

Jälleen yössä valkeassa
saaret, salmet uneksii,
jälleen päällä metsänpuiden
punapilvi purjehtii.

Eino Leino

 

 

 

Mä lykkään purteni laineillen
ja järven poikki sen ohjaan
ja lasken salmia saarien
tuon pienen poukaman pohjaan.

Ja rannalla lahden tyynen sen
on tuoksuva tuomilehto,
koti peippojen, kerttujen keväisten
ja laulujen, tuoksujen kehto.

Mut varjossa lehdon vilppahan sen
on neitonen tummatukka,
mun leppäkerttuni keväinen,
mun lauluni, lempein kukka.

Eino Leino

 

 

Minä tahdon maljani tyhjentää,
kun ensi leivoset laulaa,
kun koivut on hiirenkorvallaan
ja vuorilla virrat pauhaa.

Ja tahdon ma lauluni lahjoittaa,
kun ensi joutsen soutaa,
kun kukka on puussa
ja kukka on maassa
ja lehdot leikkihin joutaa.

Eino Leino

 

 

Juhannusjutut

=> Runoilijan aakkoshaku

=> Runoilijat aihepiireittäin

 

 

 

Eino Leinon juhannusruno

Minä avaan syömeni selälleen
ja annan päivän paistaa,
minä tahdon kylpeä joka veen
ja joka marjan maistaa.
Minun mielessäni on juhannus
ja juhla ja mittumaari,
ja jos minä illoin itkenkin,
niin siellä on sateenkaari.
Eino Leino

Kuvakortti



Nocturne
Ruislinnun laulu korvissani,
tähkäpäiden päällä täysi kuu;
kesäyön on onni omanani,
kaskisavuun laaksot verhouu.
En ma iloitse, en sure, huokaa;
mutta metsän tummuus mulle tuokaa,
puunto pilven, johon päivä hukkuu,
siinto vaaran tuulisen, mi nukkuu,
tuoksut vanamon ja varjot veen;
niistä sydämeni laulun teen.

 

Sulle laulan neiti, kesäheinä,
sydämeni suuri hiljaisuus,
uskontoni, soipa säveleinä,
tammenlehvä-seppel vehryt, uus.
En ma enää aja virvatulta,
onpa kädessäni onnen kulta;
pienentyy mun ympär' elon piiri;
aika seisoo, nukkuu tuuliviiri;
edessäni hämäräinen tie
tuntemattomahan tupaan vie.

Eino Leino

 

KORTTI


Vait on metsä. Niityt, pellot
vartoo yötä valkeaa,
kilkattavat karjankellot
suven aikaa suloisaa,
saunan savu rannan alta
kertoo raatajista työn,
hattara vain taivahalta
haavehista pohjan yön.

Eino Leinoi

 

 

 

Minä kuulen kuink'
kukkaset kasvavat
ja metsässä puhuvat puut.
Minä luulen,
nyt kypsyvät unelmat
ja toivot ja tou'ot ja muut
 

Eino Leino

 

 

Luo suvinen, suuri taivas
iloita inehmon mielen,
ajatusten ailakoida;
veä päälle päivän kaari,
kaarelle korea impi,
kuontalo kätehen neien,
kultavillat kuontalohon;
neiti kullat ketreäisi,
huolisi hopeiset hunnut,
minun polon pääaloille,
uron uinuvan ylitse,
ettei pistäis sääsken piikit
eikä yölliset itikat.

Eino Leino

 

 

Oli juhla yö, oli juhannus-yö,
oli valkeuden kirkkain valta,
kokot korkeat leimusi taivaalle
joka niemeltä, kukkulalta.

Vene meill' oli vanha ja tervainen,
monen laskenut kosken laineen;
tuo pelastaa, niin päättelimme
tään kylän kokkomaineen.

Tuon täytimme tyhjin tynnyrein,
liki purjepuutapa teimme
me tornin, jonne me tervaskannot
ja kuivat katajat veimme.

Vähän ruutia, lamppuöljyä
ja hiukan bengaalitulta,
niin valmis oi' laivamme laineille
jo telalta tervatulta.

Hinasimme hirviön salmen suuhun,
saatoimme saaren nokkaan;
kun päivä laski, yötuuli nous,
tulen teimme keulaan ja kokkaan.

Virin vienon kanssa se liukui pois,
se monitoorilta näytti,
mi uhkasi tykkitornineen,
min surma ja salamat täytti.

Mut koska se poistui poikemmaks,
tulisulkina siipensä siukoi,
se kyventä kylvi, ja järvelläi
pian perhoset palavat piukoi.

Eino Leino

 

 

 

Pyhät on pihlajat pihalla,
pyhä on kukka pihlajassa,
marjaset sitäi pyhemmät.

Pyhä on kuusikon käkönen,
pyhä on suvinen ilta,
pyhempi Juhannusjuhla.

Pyhät on immen huulten marjat,
pyhät on ruusut neien posken,
pyhin puhtaus sydämen.

Puukko Iyötiin pihlajapuuhun
suvi-iltaman sulossa,
kevätlinnun kukkuessa.
Poika julma neion nuoren
miellytti metisin kielin
alla pihlajan pyhäisen
äiti vanhan nukkuessa.

Eino Leino

 

 

Katso myös:

Kesärunot

Kesärunoja - Eino Leino

Rakkausrunot - Eino Leino

Huumori juhannusviestit

 

 

 

 

Huumorikortit

 
HAKUSANAT: juhannusruno, juhannustervehdys, juhannusviesti, juhannustoivotus, hyvää juhannusta runo, juhannusrunot, juhannusvärssy, hauska juhannusruno, huumori juhannus runot, huumori juhannusruno, Eino Leinon juhannusrunot, Larinkyösti juhannusruno, Saima harmaja juhannusrunot, Aleksis Kivi juhannusrunot