Kuukausivärssyjä ja
kuukausirunoja
onnittelukortteihin
|
|
Tammikuu on nimeni,
luminen on takkini,
sormet hyyssä, kynnet jäässä,
vielä jäinen lakki päässä,
mutta punaposkinen,
reipas, raikas, iloinen.
|
Kun vietät merkkipäivääsi tammikuussa, niin vilkuta minulle tassulla. Minäpä silloin sinulle vastaan
tällä runolla hassulla: Karhun pyöreä pullea pää onnenrunoja räpättää.
|
Tammikuun
tuiskuissa tarvitaan auraa,
tuiskuille lumiukko vain nauraa.
Pakkanen punaa posket ja nenän,
auton akku voi tehdä tenän. |
Pii paa
puu, terve tammikuu!
Nyt on syöty joulupossu,
jalkaan pannaan huopatossu.
Ilma pakastuu, onhan tammikuu. |
Nirskuen
ja narskuen,
puhuu herra Pakkanen.
Luonto nukkuu uneksuu,
metsässä on tammikuu.
|
 |
Helmikuu on tyttö tää,
naurusuinen, kulkuspää.
Piirrän kukan, kauniin, jäisen
ikkunahan ystäväisen,
sitten nousen suksille,
hiihdän tuonne hangille.
|
Kun vietät merkkipäivääsi helmikuussa, on sinulla varmasti lunta suussa, Laulava koira näin visersi ja tuostapa tulikin mieleeni: Lumesta - kautta karhunkallon - pyöritän sinulle onnenpallon.
|
Helmikuun
hangilla lasketaan mäkeä,
kelkka on pullollaan iloista väkeä.
Mäestä kotiin on mukava tulla,
pöydällä odottaa laskiaispulla. |
Pii paa
puu, terve helmikuu!
Nyt on parhain hiihtokeli,
kaikki lapset lasketteli.
Päivä kirkastuu, onhan helmikuu.
|
Valkohanki kimmeltää,
oksat peittää kuura, jää.
Hymyyn käy jo päivän suu,
onkohan nyt helmikuu?
|
Ystävänpäivärunoja
 |
Joko mua kaipasitte,
maaliskuuta odotitte?
Nyt jo onkin kevät töitä,
lämmitellä pakkasöitä,
sulatella pajuparkaa,
pajunkissaa pientä, arkaa.
|
Kun vietät merkkipäivääsi maaliskuussa olet jo lapsonen kevään. Minäpä sinulle leiponut olen maistuvan
juhlaevään. Tämä on aivan höppänä juttu: kakkua kantaa karvainen tuttu.
|
Maaliskuun
tienoissa kevään jo haistaa,
nietokset sulavat, aurinko paistaa.
Pääsiäispyhinä mämmi on herkkua,
virpojat muistavat kummia, serkkua. |
Pii paa
puu, terve maaliskuu!
Räystähältä vesi pirskuu,
iloisena tintti tirskuu.
Kissat innostuu, onhan maaliskuu.
|
Talitintin titityy
kevätsointiin virittyy.
Mäyrämuori havahtuu,
joko nyt on maaliskuu? |
Naistenpäivärunot
 |
Juoskaa pojat, tuoll on rinne,
vesimyllyn panen sinne!
Tytöt tulkaa, vuokot herää,
työntää päivää kohti terää.
Huhtikuu on kevätveikko,
nuortuu vanha, toipuu heikko.
|
Kun merkkipäiväs on huhtikuussa saat nurkkaan heittää rukkaset. Merkkipäiväsi kunniaksi tuon kevään ensikukkaset. Lumen alta reunasta pellon poimin sinulle lumikellon. |
Aprillipäivänä
meno on villiä,
juotetaan kuraa ja syötetään silliä.
Huhtikuun lätäkköön ei pidä astua,
sukka voi silloin märäksi kastua. |
Pii paa
puu, terve huhtikuu!
Kohta kevät tekee terää,
pajunkissa oksaan herää.
Nauraa täysikuu, onhan huhtikuu.
|
Pajunkissan hento pää
iloisena pilkistää.
Kevätsade ropsahdellen
kutittelee nenää nallen.
Vesi puroon huuhtoutuu,
on siis metsän huhtikuu
|
On kaunis kirkas huhtikuu,
mut paljahana vielä puu
ja lunta paljon maassa,
vaan katsos silmä sinervä
jo päiväpuolla mättäällä
se aukee kotihaassa.
Immi Hellén

|
Pääskyt palaa toukokuussa,
käkikin jo kukkuu puussa,
tuomenkukka kotiin tuodaan.
Kirjat kaappiin, onget esille,
tervakylki vene vesille. |
Kun vietät merkkipäivääsi toukokuussa saat varmaan lahjaksi pajupillin. Sillä kun soitat veisun villin, niin Uppis nauraa kihertää. Jo niityt, kunnaat vihertää- On hurjan, hurjan muhkeaa kun lehdet puihin puhkeaa. |
Lehti kun puhkeaa
jokaiseen puuhun,
tiedät on saavuttu toukokuuhun.
Vappupallo voi päästä karkuun,
siinäpä aihetta katkeraan parkuun. |
Pii paa
puu, terve toukokuu!
Heittäkäämme kengät, sukat,
linnut laulaa, kukkii kukat.
Aalto vapautuu, onhan toukokuu.
|
Västäräkki matkoiltansa
kertoilee jo juttujansa.
Lintukodin kuistilla
iloinen on tunnelma.
Laulut kauas kantautuu,
onkohan jo toukokuu?
 |
Vappu
Ylioppilasrunoja
Äitienpäivärunoja
Kiitosrunot
Koulutielle
|
Katso, lapsi, synnyinmaata,
kauniimpaa, et löytää saata!
Kesäkuu on, järvet päilyy,
heinät, kukat, koivut häilyy,
kokot syttyy, kaunihisti,
liehuu Suomen siniristi.
|
Kun vietät merkkipäivääsi kesäkuussa on kesän ihanuus edessä. Merkkipäivääsi viettää saatat polskien rannan vedessä. On uimisen ilo ehjä ja aito, sen päälle maistuu mansikkamaito. |
Vihdoin on
kesäkuu, loma ja aikaa,
keksiä yhdeksän juhannustaikaa.
Suomen lippu saa liehua salossa,
juhannusyönä kuulaassa valossa. |
Pii paa
puu, terve kesäkuu!
Rannalla on hyttysiä,
kokkoon tehdään syttysiä.
Laulut kantautuu, onhan kesäkuu.
|
Lammen luona majavan
lapsikatras villi.
Heiluu viikset, hännän
lapa,
uiminen on hauska tapa.
Kukkii nurmi, kukki puu;
metsässä on kesäkuu.
 |
Juhannusrunoja
Kesärunoja

|
Heinäkuuta, kaikki kiittää:
silloin marjat syödä riittää.,
kalamiehet tuovat kalaa,
pannaan pataan tuoretta palaa.
Heinätöissä heiluu väki-
kukkumasta lakkaa käki.
|
Kun vietät merkkipäivääsi heinäkuussa tule kanssani keinumaan. Pihakeinussa koivun alla hurjan hurjasti keinutaan. Masunpohja kutisee ja tassut vauhdissa tutisee. |
Heinäkuun puuhaa
on heinän teko,
kukas on sankari? - No, unikeko!
Kun Jaakko on heittänyt kylmän kiven,
uimisen iloja on enää hiven. |
Pii paa
puu, terve heinäkuu!
Keskikesän lämpimässä
mansikat on kypsymässä.
Marjat punertuu, onhan heinäkuu. |
Tuoksuu
villit mansikat,
vadelmat ja lillukat.
Eipä maistu mikään muu,
on jo metsän heinäkuu.
Eino Leinon
päivä 6.7. |
Kesärunoja
 |
Mitkä kylvetty on, nyt niitetään,
kuka kasvatti, nähdään nyt, tähkäpään.
Nyt ehtinyt onhan jo elokuu
ja pelloilla vilja jo kellastuu.
Maan hedelmä kootahan kultainen.
Sinä, Herra, siunasit korren sen.
|
Kun vietät merkkipäivääsi elokuussa, niin käymme sieniretkellä. Iltapäivällä, sadesäällä, sopivalla hetkellä. Sienisäkkiin saalis voita: rouskuja ja haperoita. |
Elokuun päivinä
korjataan viljaa,
syksy lähestyy aivan hiljaa.
Pakkasen pikkuserkku on halla,
hiiviskelee pian kaikkialla. |
Pii paa
puu, terve elokuu!
Maamies korjaa pellon viljaa,
kuuhut nousee hiljaa, hiljaa.
Ukko hymysuu, onhan elokuu. |
Sirkka
viulun virittää,
soittojansa sirittää.
Ilta hämyyn kietoutuu,
onkohan jo elokuu? |
 |
Runoja koulutielle
Kesärunoja
|
Olen syyskuu:
lasten paljaat jalat pantiin kenkään.
Kylmä on ja vanha koulu
nuttu ullakolta tuodaan,
viime talven tuttu.
Omenat saat taskuun pihapuusta,
öisin näet unta heinäkuusta.
|
Kun vietät merkkipäivääsi syksyn kuussa, niin killut ja keikut omenapuussa. Poskillasi on ompun puna, tuotapa katselen lumottuna. Mitä sinä sanot, jos luoksesi laukkaan ja punaista poskea haukkaan? |
Kesästä jäljellä
on pelkkä muisto,
keltaisen viitan saanut myös puisto.
Syyskuun illoiksi riittää huvia,
muistellaan lomaa ja katsellaan kuvia. |
Pii paa
puu, terve syyskuu!
Omenat on vielä puussa,
Pian ne maistuu lasten suussa.
Makeaksi suu, onhan syyskuu. |
Rouskut,
tatit, vahakkaat,
vanhat sekä nuorekkaat.
Maasta ylös kurkottuu,
nyt on metsän syyskuu. |
 |
Runoja koulutielle
Syysrunoja
|
Lokakuussa lotisee,
sataa, sataa ropisee.
Kellastuu jo koivunlehti,
pimeäkin tulla ehti,
tuvan nurkkaan lämpimään,
mirri tuli kehräämään.
|
Kun vietät merkkipäivääsi lokakuussa, saat lahjaksi taivaan tähdet. Saat lahjaksi kirpeän syksyn sään ja järven pintaa peittävän jään, kun aamulla ulos lähdet. Muistathan: on uusi jää hirmu, hirmu pettävää! |
Syksyinen myrsky
metsässä ryskää,
lokakuu kuljettaa nuhaa ja yskää.
Ruska värejä maisemaan tuhlaa,
lapset viettävät kurpitsajuhlaa. |
Pii paa
puu, terve lokakuu!
Myrsky riipii lehdet puiston,
viimeisenkin kesämuiston.
Lämmin unohtuu, onhan lokakuu. |
Katsokaa
lehtiä putoaa,
punaista, keltaista, ruskeaa.
Pöllövaari vastaa:
huuuuuu,
metsässä on lokakuu. |
Syysrunoja
 |
Heipä hei, surra ei,
vaik on paljaat oksat puussa,
vaikka kesän vihreys,
hautaan pannaan marraskuussa.
Nyt on tullut uusi aika,
yöllä tehty kumma taika:
lunta tulla tupruttaa,
nyt jo lumopallon saa.
Eikä tiedä lapsikullat,
kumpi ihanampi on,
kesän ensi mansikkainen
vaiko lumi verraton.
|
Kun vietät merkkipäivääsi marraskuussa,
pakkasaamu jo rakentelee
lammikoille siltojaan. Huurukiteet levittäytyy
kristallina yli maan.
Kohta ovat vedet jäässä,
kansa kulkee myssy päässä. |
Marraskuun
iltoina nähdä voi kummia,
hämärän hahmoja, varjoja tummia.
Lieneekö tonttu vai naapurin kissa,
vilahdus vain - se on kadoksissa. |
Pii paa
puu, terve marraskuu!
Kohta menee järvet jäähän,
Saappaat jalkaan, myssy päähän.
Nenä punehtuu, onhan marraskuu.
|
Pakkaspojat rakentavat
lammikolle siltojaan.
Huurukeijut levittelee
harsojansa yli maan.
Näyttäydy ei kukaan muu,
metsässä on marraskuu.
|
Isänpäivä
 |
Joulukuu, juhlakuu,
rakkaampi kuin mikään muu.
Betlehemin tähti loistaa,
yön ja pimeyden poistaa.
Lapset laulaa: joulu on,
joulu, joulu tullut on.
|
Kun vietät merkkipäivääsi joulukuussa, niin elämä sinulle onnea tuhlaa, kun
merkkipäiväsi lisäksi voit viettää joulun juhlaa, ja päästäkseen mukaan juhlien lukuun myös luonto pukeutuu juhlapukuun. |
Joulukuu on
täynnä kiirettä ja juoksua,
paperin rapinaa, piparin tuoksua.
Enkeli joulun viestiä kantaa,
rauhaa ja iloa lahjaksi antaa.
Pii paa
puu, terve joulukuu!
Päättyy vuoden odotukset,
joulupukki avaa ukset. |
|
Tähtitaivas kirkastuu,
nyt on
metsän joulukuu. |
|
|
|
Tammikuu
turkki päällä.
Helmikuu järven jäällä.
Maaliskuu hanki hohtaa.
Huhtikuu kevään kohtaa.
Toukokuu kukan tuoksu.
Kesäkuu leikin juoksu.
Heinäkuu uimaan, pienet.
Elokuu koriin sienet.
Syyskuu kouluun astut.
Lokakuu varmaan kastut.
Marraskuu lumen huntu.
Joulukuu juhlan tuntu.
|
Tammikuu on pakkasherran,
helmikuu suo hiihtoloman,
maaliskuu jo aurinkoinen,
huhtikuu luo urvun soman!
Toukokuussa koulun loppu,
kesäkuussa valon taikaa
heinäkuussa kova hoppu,
elokuu on marja-aikaa!
Syyskuu tuopi lapset kouluun,
lokakuussa lehdet putoo,
marraskuu jäät järviin kutoo,
ja sittenpä jo tullaan jouluun!
|
|
|