|
Kuukausivärssyjä ja
kuukausirunoja
onnittelukortteihin
|
Syntymäpäivärunot -
kuukausilorut
|
|
|
Tammikuu on nimeni,
luminen on takkini,
sormet hyyssä, kynnet jäässä,
vielä jäinen lakki päässä,
mutta punaposkinen,
reipas, raikas, iloinen.
|
Tammikuun
tuiskuissa tarvitaan auraa,
tuiskuille lumiukko vain nauraa.
Pakkanen punaa posket ja nenän,
auton akku voi tehdä tenän.
|
|
Nirskuen
ja narskuen,
puhuu herra Pakkanen.
Luonto nukkuu uneksuu,
metsässä on tammikuu.
|
 |
|
Helmikuu on tyttö tää,
naurusuinen, kulkuspää.
Piirrän kukan, kauniin, jäisen
ikkunahan ystäväisen,
sitten nousen suksille,
hiihdän tuonne hangille.
|
Helmikuun
hangilla lasketaan mäkeä,
kelkka on pullollaan iloista väkeä.
Mäestä kotiin on mukava tulla,
pöydällä odottaa laskiaispulla. |
Valkohanki kimmeltää,
oksat peittää kuura, jää.
Hymyyn käy jo päivän suu,
onkohan nyt helmikuu?
|
Ystävänpäivärunoja
 |
|
Joko mua kaipasitte,
maaliskuuta odotitte?
Nyt jo onkin kevät töitä,
lämmitellä pakkasöitä,
sulatella pajuparkaa,
pajunkissaa pientä, arkaa.
|
Maaliskuun
tienoissa kevään jo haistaa,
nietokset sulavat, aurinko paistaa.
Pääsiäispyhinä mämmi on herkkua,
virpojat muistavat kummia, serkkua. |
|
|
|
Talitintin titityy
kevätsointiin virittyy.
Mäyrämuori havahtuu,
joko nyt on maaliskuu? |
Naistenpäivärunot
 |
|
Juoskaa pojat, tuoll on rinne,
vesimyllyn panen sinne!
Tytöt tulkaa, vuokot herää,
työntää päivää kohti terää.
Huhtikuu on kevätveikko,
nuortuu vanha, toipuu heikko.
|
Aprillipäivänä
meno on villiä,
juotetaan kuraa ja syötetään silliä.
Huhtikuun lätäkköön ei pidä astua,
sukka voi silloin märäksi kastua. |
|
|
|
|
Pajunkissan hento pää
iloisena pilkistää.
Kevätsade ropsahdellen
kutittelee nenää nallen.
Vesi puroon huuhtoutuu,
on siis metsän huhtikuu
|
On kaunis kirkas huhtikuu,
mut paljahana vielä puu
ja lunta paljon maassa,
vaan katsos silmä sinervä
jo päiväpuolla mättäällä
se aukee kotihaassa.
Immi Hellén
|
|
Pääskyt palaa toukokuussa,
käkikin jo kukkuu puussa,
tuomenkukka kotiin tuodaan.
Kirjat kaappiin, onget esille,
tervakylki vene vesille. |
Lehti kun puhkeaa
jokaiseen puuhun,
tiedät on saavuttu toukokuuhun.
Vappupallo voi päästä karkuun,
siinäpä aihetta katkeraan parkuun. |
|
|
|
Västäräkki matkoiltansa
kertoilee jo juttujansa.
Lintukodin kuistilla
iloinen on tunnelma.
Laulut kauas kantautuu,
onkohan jo toukokuu?
 |
Vappu
Ylioppilasrunot
Äitienpäivärunot
Kiitosrunot
Koulutielle
|
|
Katso, lapsi, synnyinmaata,
kauniimpaa, et löytää saata!
Kesäkuu on, järvet päilyy,
heinät, kukat, koivut häilyy,
kokot syttyy, kaunihisti,
liehuu Suomen siniristi.
|
Vihdoin on
kesäkuu, loma ja aikaa,
keksiä yhdeksän juhannustaikaa.
Suomen lippu saa liehua salossa,
juhannusyönä kuulaassa valossa. |
|
|
|
Lammen luona majavan
lapsikatras villi.
Heiluu viikset, hännän
lapa,
uiminen on hauska tapa.
Kukkii nurmi, kukki puu;
metsässä on kesäkuu.
 |
Juhannusrunoja
Kesärunoja
|
|
Heinäkuuta, kaikki kiittää:
silloin marjat syödä riittää.,
kalamiehet tuovat kalaa,
pannaan pataan tuoretta palaa.
Heinätöissä heiluu väki-
kukkumasta lakkaa käki.
|
Heinäkuun puuhaa
on heinän teko,
kukas on sankari? - No, unikeko!
Kun Jaakko on heittänyt kylmän kiven,
uimisen iloja on enää hiven. |
|
|
|
Tuoksuu
villit mansikat,
vadelmat ja lillukat.
Eipä maistu mikään muu,
on jo metsän heinäkuu.
Eino Leinon
päivä 6.7. |
Kesärunoja
 |
|
Mitkä kylvetty on, nyt niitetään,
kuka kasvatti, nähdään nyt, tähkäpään.
Nyt ehtinyt onhan jo elokuu
ja pelloilla vilja jo kellastuu.
Maan hedelmä kootahan kultainen.
Sinä, Herra, siunasit korren sen.
|
Elokuun päivinä
korjataan viljaa,
syksy lähestyy aivan hiljaa.
Pakkasen pikkuserkku on halla,
hiiviskelee pian kaikkialla. |
|
|
|
Sirkka
viulun virittää,
soittojansa sirittää.
Ilta hämyyn kietoutuu,
onkohan jo elokuu? |
 |
|
Runoja koulutielle
Kesärunoja
|
|
Olen syyskuu:
lasten paljaat jalat pantiin kenkään.
Kylmä on ja vanha koulu
nuttu ullakolta tuodaan,
viime talven tuttu.
Omenat saat taskuun pihapuusta,
öisin näet unta heinäkuusta.
|
Kesästä jäljellä
on pelkkä muisto,
keltaisen viitan saanut myös puisto.
Syyskuun illoiksi riittää huvia,
muistellaan lomaa ja katsellaan kuvia. |
|
|
|
Rouskut,
tatit, vahakkaat,
vanhat sekä nuorekkaat.
Maasta ylös kurkottuu,
nyt on metsän syyskuu. |
 |
|
Runoja koulutielle
Syysrunoja
|
|
Lokakuussa lotisee,
sataa, sataa ropisee.
Kellastuu jo koivunlehti,
pimeäkin tulla ehti,
tuvan nurkkaan lämpimään,
mirri tuli kehräämään.
|
Syksyinen myrsky
metsässä ryskää,
lokakuu kuljettaa nuhaa ja yskää.
Ruska värejä maisemaan tuhlaa,
lapset viettävät kurpitsajuhlaa. |
|
|
|
Katsokaa
lehtiä putoaa,
punaista, keltaista, ruskeaa.
Pöllövaari vastaa:
huuuuuu,
metsässä on lokakuu. |
Syysrunoja
 |
|
Heipä hei, surra ei,
vaik on paljaat oksat puussa,
vaikka kesän vihreys,
hautaan pannaan marraskuussa.
Nyt on tullut uusi aika,
yöllä tehty kumma taika:
lunta tulla tupruttaa,
nyt jo lumopallon saa.
Eikä tiedä lapsikullat,
kumpi ihanampi on,
kesän ensi mansikkainen
vaiko lumi verraton. |
Marraskuun
iltoina nähdä voi kummia,
hämärän hahmoja, varjoja tummia.
Lieneekö tonttu vai naapurin kissa,
vilahdus vain - se on kadoksissa. |
|
|
|
|
Pakkaspojat rakentavat
lammikolle siltojaan.
Huurukeijut levittelee
harsojansa yli maan.
Näyttäydy ei kukaan muu,
metsässä on marraskuu.
|
Isänpäivä
 |
|
Joulukuu, juhlakuu,
rakkaampi kuin mikään muu.
Betlehemin tähti loistaa,
yön ja pimeyden poistaa.
Lapset laulaa: joulu on,
joulu, joulu tullut on.
|
Joulukuu on
täynnä kiirettä ja juoksua,
paperin rapinaa, piparin tuoksua.
Enkeli joulun viestiä kantaa,
rauhaa ja iloa lahjaksi antaa. |
|
|
|
Tähtitaivas kirkastuu,
nyt on
metsän joulukuu. |
|
|
|
|
Tammikuu
turkki päällä.
Helmikuu
järven jäällä.
Maaliskuu
hanki hohtaa.
Huhtikuu
kevään kohtaa.
Toukokuu
kukan tuoksu.
Kesäkuu
leikin juoksu.
Heinäkuu
uimaan, pienet.
Elokuu
koriin sienet.
Syyskuu
kouluun astut.
Lokakuu
varmaan kastut.
Marraskuu
lumen huntu.
Joulukuu
juhlan tuntu.
|
Tammikuu on pakkasherran,
helmikuu suo hiihtoloman,
maaliskuu jo aurinkoinen,
huhtikuu luo urvun soman!
Toukokuussa koulun loppu,
kesäkuussa valon taikaa
heinäkuussa kova hoppu,
elokuu on marja-aikaa!
Syyskuu tuopi lapset kouluun,
lokakuussa lehdet putoo,
marraskuu jäät järviin kutoo,
ja sittenpä jo tullaan jouluun!
|
|
|
