Miten kohtalo voikaan
johdattaa
ja polut yhteen liittää.
Kun kaksi ihmistä taivaltaa,
ei tiedä mitä edessä siintää.
Nyt seisot siinä rinnallani
elon yhteisen tahdot jakaa.
Tämä päivä on meidän kahden vain,
jota muistelemme vuosien takaa.
Vala pyhä kumpikin vannotaan
olla tukena toisillemme.
Elon myrskyjä yhdessä kuljetaan,
koskaan rakkainta hylkää emme.
Birgit Ahokas
KORTTI
Tee työtä kuin et tarvitsisi rahaa.
Tanssi kuin kukaan ei näkisi sinua.
Rakasta kuin sydämesi ei koskaan
olisi kokenut tuskaa. Tanskalainen sananlasku
Rakkaus on kultainen portaisto,
jota myöten sydän kiipeää taivaaseen Geibel Emanuel (1815 -
1884)
Rakas, kiitos sinulle vuosista näistä,
pitkä matka on jo kuljettu häistä.
On matkalla sattunut kaikenmoista,
vaan kumppania en ottaisi toista
Tänään tahdon kertoa sen:
Yhä kanssasi olen onnellinen.
Käsi kädessä, sydän sydämessä.
Alkaa nyt elämässämme uusi matka.
Se matka kulkee läpi vihreiden metsien,
halki auringossa kimmeltävien merien,
yli tummien vuorien ja
poikki lainehtivien peltojen.
Ja vaikka se matka on pitkä,
eikä sillä loppua näy,
on se matka hyvä taittaa,
kun rinnalla on se ystävistä
kaikkein uskollisin ja rakkain,
se elämän tärkein ihminen.
Sun intohimos, armahain, ei
etsi maata unelmain, ei hae hämäryyttä yön, koruja kylmän
tähtivyön.
Et kehrää lankaa kuutamon, sun rakkautesi tulta on. Lahjoitat
käsin laupiain, elämän-lahjat sulta sain.
Minulle ruumiis sulon soit, uhriksi henkes hehkun toit. Ah,
alttarilla auringon sa tanssit lempes karkelon.
Hääsoittoasi huminoi puut metsäin, lintuin laulut soi. Kuin
virvaliekki välkkyen käy karkelosi kuumeinen.
Sun olemukses tulta on, laps rakkauden oot auringon. Jäsentes
lieskat kietoo mun janoovan huumas hehkuhun.
Syöksymme päivän syleilyyn tunnosta tuskan sekä syyn. Yhdymme
liekkiin yhteiseen. Kulmilles morsiusseppeleen aurinko solmii säihkyvän.
Sa siinnät yössä elämän
kuin tähti, sävel oot, mi soi,
korkeemman päivän aamunkoi.
Laps rakkauden ja auringon,
olentos pelkkää tulta on.
Aarni Kouta (1884 - 1924)
Elon pursi kiidä
kautta kukkarantain
täysin purjein liidä
kahta nuorta kantain
kohden onnen maata
sinne heidät saata
KORTTI
Onnellinen on se,
joka rakastaa.
Onnellisempi on se,
joka rakkautta saa.
Onnellisin on se,
joka rakkautta saa
siltä jota rakastaa.
KORTTI
Jokainen onnellinen avioliitto
edellyttää kuutta asiaa:
ensimmäinen on usko ja ne
viisi muuta ovat luottamus. Elbert Hubbard
(1856 - 1915)
Kun alatte elämän yhteisen,
yksi sääntö vain muistakaa:
mitä tuoneekin taipale vastainen,
toinen toistanne rakastakaa.
KORTTI
Avioliitto tekee kahdesta irrallisesta
osasta kokonaisuuden; se antaa
kahdelle päämäärättömälle ihmiselle
tehtävän ja kaksinkertaistaa
kummankin voimat selviytyä siitä;
se antaa kahdelle etsivälle aiheen
elää ja jotakin, minkä puolesta elää.
Mark Twain
Unelmat yhdessä haaveilkaa,
toiveet yhdessä toteuttakaa.
Ilot yhdessä eläkää,
surut yhdessä jakakaa.
Muistot yhdessä vaalikaa.
Ilot yhdessä naurakaa,
surut yhdessä itkekää,
kädestä toisianne pitäkää.
Anteeksi toisillenne antakaa.
– Matkalla toisianne tukekaa,
siten onnellisia päiviä saa!
Kaksi nuorta
elon vuorta
kiipeävät käsikkäin.
Vaarat siellä riemumiellä
voittavat he vierekkäin
KORTTI
Side kultainen mieliinne muistuttaa,
vain toista rakastaen kauneinta saa.
Ken yhtä ihmistä rakastaa,
hän kaikkia rakastaapi.
Ken kerran itsensä unhottaa,
hän unten onnen saapi.
Ken kerran itse on onnellinen,
hän tahtois’ onnehen jokaisen
ja antaa ja antaa ja antaa vain
poven paisuvan riemua ain’.
Eino Leino
Paavalin
korinttolaiskirje
Rakkaus on pitkämielinen.
Rakkaus on lempeä.
Rakkaus ei kadehdi.
Rakkaus ei kerskaa.
Rakkaus ei pöyhkeile.
Rakkaus ei käyttäydy sopimattomasti.
Rakkaus ei etsi omaansa.
Rakkaus ei katkeroidu.
Rakkaus ei muistele kärsimäänsä pahaa.
Rakkaus ei iloitse vääryydestä,
vaan iloitsee yhdessä totuuden kanssa.
Kaikki se peittää.
Kaikki se uskoo.
Kaikki se toivoo.
Kaikki se kärsii.
"Anna minulle anteeksi,
sillä olin väärässä"
on tärkein kuuden sanan lause. "Sinä onnistuit siinä todella hyvin"
on tärkein viiden sanan lause. "Mitä mieltä sinä olet?"
on tärkein neljän sanan lause. "Minä rakastan sinua"
on tärkein kolmen sanan lause. "Me yhdessä"
on tärkein kahden sanan lause. "Minä"
ei ole lause enää ollenkaan.
Ulkona paukkuu pakkanen
sisällä lämpöön kääriytyen
takkatulen ääressä
rakkaan ihmisen vieressä
kylmä maailma unohtuu
aika ihan seisahtuu.
Oloni on niin lämmin
lähemmäs sinua kömmin
yhdessä nautimme hetken
teemme ihanan retken
toisiimme nojaten
toisiamme halaten.
Ne pitkät illat me
vertailimme lauseita
vääntelimme sanoja
kirjoitimme paljon
lue sinä tuo niin
minä
luen
tämän
hioimme puujalkoja
minä hymyilin sinulle että
meillä on toimiva aivoliitto
The United States of Mind ja niin se oli
aina löytyvät taajuudet
asemat
yhteiset ja oikeat
ei tarvinnut
kohinaa
kuunnella
Arno Kotro
Kanervaista tietä pitkin
Illan kanssa kahdenkesken.
Kuinka tänne uskalsitkin?
Tosiaankin: vaarallista
Illan kanssa kahdenkesken
jäädä kanervien tuoksuun…
Juovut. Turhaan kilpajuoksuun
joudut kanssa kaipauksen.
Kullan välke kiharoilla, maanitellen:
Kiinni ota, annan sata suutelota!—
edelläs se hypähtelee
kangastiellä, kallioilla.
Tavoittelet silkkisukkaa
kangastiellä, kallioilla.
Saitko kiinni kultatukkaa?
Vielä vai! Sait uuden pinteen:
se jo alla nurmirinteen
suunsa punaa mansikoilla,
karkaa pois ja kämmenellään
kahmaa vettä lähtehestä.
Tätä kilpaa et, et kestä.
Kompastuit jo ahon aitaan.
Joka paikkaan tulet turhaan,
niitylle ja nevan laitaan.
Turhan turha enää jatkaa.
Nääthän: ajatuksen verran
kaipuullas on etumatkaa.
Päivän laskevaisen luota,
joka kahlaa rämeen rantaa,
kaukaa viittoo se jo kättään.
—Kultatukka, vuota; vuota,
itseäni toista kertaa
puijata en aio antaa!—
Löydät soman sammalmättään.
Istut siinä ikävässä.
Illan kanssa kahdenkesken.
Uuno Kailas
Kävelin yksin rannalla, vain sinä istuit laiturilla. Katsoit kauas merelle päin, siellä pienen veneen näin. Tulin luoksesi, istahdin viereesi, painoin pääni kylkeesi. kysyin: saanko jäädä tähän, katsoit minuun, nyökkäsit vähän.
Siinä me vain istuttiin, kauas merelle katseltiin. Sanaakaan ei sanottu, katseita ei vaihdettu. Yksin ei ollut kumpikaan meistä,
niin rakastunut olin, en voinut seistä.
Istua oli pakko mun,
tahdoin olla vierelläs sun.
Otit minut syliisi,
katsoit syvälle silmiini.
Siihen jäätiin suudeltiin.
Sinä iltana me rakastuttiin.
Veri vetää. Järki on vastainen.
Mut myönnyn: Käyköön niin.
Minä hommaan jostain sormuksen
ja me mennään naimisiin.
Aaro Hellaakoski
Ei onni tule köyhyydestä tai rikkaudesta,
ei maailman antamista aineksista.
Se tulee meistä sisältä, hiljaa hymyillen,
suukottaa poskelle ja kuiskaa korvaan,
-Sinä olet minun valittuni
Ihanat vaaleat pilvet
liukuvat taivaalla.
Hiljaa ja lumoavasti
laulaa ulappa.
Aaltojen hyväilyistä
hiekka on väsynyt.
Tulisit aivan hiljaa,
tulisit juuri nyt -
Saima Harmaja
Teille alkava yhteinen retki
olkoon kaunis ja onnellinen.
Pihalla tuulet pauhaa,
ne tuulla saa,
kun maja täynnä on rauhaa
vain riemuisaa.
K. L. Runeberg
Tulisitko? Tulisitko
kanssani saman peiton alle? Laitettaisiin varpaat yhteen
nippuun. Ne kymmenen kylmää olisivat mun ja ne kymmenen
lämmintä olisivat sun. Kiedottaisiin kädet toistemme
ympärille turvaköysiksi maailman myrskyjä vastaan. Hengitettäisiin samaan tahtiin.
KORTTI
Mutta
pauhinalla ilojoukko viettää häitä kauniin
neitosen; jasmiineista ja ruusuist purppuraisist,
sinertävist sireeneist ja morsiusmyrtistä haju
käy ympäri, kosk hääkansa pyörien ringissä
juoksee.
RUNO
HÄÄPARILLE
Morsian kaunis, sulhanen sorja
valmiita he ovat liiton solmimaan.
Yhteisen taipaleensa alkaessa
sitoutuvat toisiaan rakastamaan Birgit Ahokas
KORTTI
Tämä päivä on hunnun ja kukkasien, tämä päivä on täyttymys toiveiden. Olet onnellinen aina muistaen sen, mitä lupasi sormus kultainen: - jaksan anteeksi antaen rakastaa
- kuormaa yhteistä kantaen unohtaa ne virheet, joita me jokainen joskus teemme elämää oppien.
Ei ne kysyneet toisiltansa,
rakastatkos, rakastatkos? Ensi silmäyksestä heti toinen toistaan
luokseen veti. J.H.Erkko
Nuori rakkaus on kuin
pakkasen purema ruusu
- niin hauras ja mureneva.
USKO mahdollistaa kaiken
RAKKAUS tekee elämästä
elämisen arvoisen
TOIVO saa asiat toimimaan.
Tuntea joku,
jonka kanssa vallitsee yhteisymmärrys
välimatkoista tai lausumattomista
ajatuksista huolimatta
- se voi tehdä tästä maailmasta
puutarhan. Johann Wolfgang Von Goethe
KORTTI
Tänään otan puolisokseni
ystävän,
jonka kanssa nauran,
jonka keralla uneksin,
jonka vuoksi elän.
Rakastakaa toinen toistanne,
mutta älkää tehkö rakkautta kahleeksi.
Antakaa sen mieluummin olla liikkuvana
merenä sielujenne rantojen välillä.
Täyttäkää toistenne pikarit,
mutta älkää juoko samasta pikarista.
Antakaa toisillenne omasta leivästänne,
mutta älkää syökö samasta leivästä.
Laulakaa ja tanssikaa yhdessä ja olkaa
iloisia, mutta antakaa toinen toisenne
olla yksinään. Samoin kun luutun kielet
ovat erillisiä vaikkakin sama sävel
saa ne värisemään.
Kablil Gibran
On elämä suurta onnea, kun kaksi ihmistä saa
toisensa. Voi toiselle avata sydämen ja uskoa kaikki salat sen. Saa toisen syliinsä sulkea ja rakkauden polkua kulkea.
KORTTI
Onni ei ole tasainen tie vaan erikoinen kyky edetä miellyttävällä tavalla erämaassa.
Avio on nimi purren
joka teitä kuljettaa.
Joskus purjehditte surren,
vaan iloksi se lankeaa.
Mahtavat nuo mainingit
purttanne ei kaataa voi,
kun yhteiset on riitingit
ja yhteinen myös laulu soi!
Pursi hiljallensa lipuu
lahdelmahan tyveneen.
Onnelliset ymmärtävät
purjehduksen päättyneen.
KORTTI
Vuoden 1701 virsikirjasta
Its' Jumalan alust'
Meidän esiäitim' Evan,
Adamill' miehellens' vieneen,
Heille siunauksens' suovan,
Ynn' rakkaudes' elämään,
Sikiöitä siin' siittämään; Kuta kadehti
koht' kovan
Henki häijy, pahan suova.
O iloitse sinä häähuone!
Mies, vaimo on Herralt' yhteen luotu,
Hänelt' siihen siunaus suotu, Hän
häähuoneell' onnen tuonee.
Julk' Jumalan on hyvä työ,
Kuin nyt viel' täsä tekee ja suo Miehell'
vaimons', viel' edes tuo,
Jotk' jo on ennen yhteen luon'. Rakast'
ylkä puolisotas,
Luotu lahjas Herralt' otas,
Tydy tähän sinun omaas, Kiitä Christust'
näin sull' suomast'.
O iloitse sinä häähuone!
Kun silmäni mä auki saan
ja sinut siinä nään mä ihan lähelläin
Niin lämpimänä vasten oot sä minun kylkeäin
siihen mä jään
Sä tuot niin hiljaa kätes kädeillein
Sanot kultasein, mä näin tahdon olla vain
Mun huuliani etsien sä harot hiuksiain
ja sulat suudelmaan
Vain hyvänolon hiipivän
mä tunnen suonissain
odotan vaan
Sä viet mun hiljaa niin kuin varoen
Ja mä myötäilen ja näin tahdon olla vain
En saa tätä tunnelmaa kuin vain aamuisin
Näin aloittaa mä päiväni tahdonkin
Ja syttyä sun kanssasi näin
Syttyä sun kanssasi näin
päivääni päin hiljalleen
Kun
silmäni mä auki saan
ja sinut siinä nään mä ihan lähelläin
Niin lä
mbr hiljaa kätes kädeillein
Sanot kultasein mä näin
tahdon olla vaan.
Yhteenlaskekaa tulot,
vähentäkää menot,
kertokaa ilot ja
jakakaa surut.
Silloin vain toista
ei paina huolet
ja molemmilla onnesta
on enemmän kuin puolet.
Olette saaneet niin paljon.
Olette saaneet niin hyvää.
Toisenne.
Miten mieletön
voi olla ihmissydän -
että silloinkin
kun olemme yhdessä
on ikävä sinua!
Kuka taitavi lempeä vastustaa? Ketä voita ei lemmen kieli? Sitä kuulee taivas ja kuulee maa ja ilma ja ihmismieli. Kas, povet se aukovi paatuneet, se rungot nostavi maatuneet ja kutovi lehtihin, kukkasiin ja uusihin unelmiin.
Ei paha ole kenkään ihminen, vaan toinen on heikompi toista. Paljon hyvää on rinnassa jokaisen, vaikk’ ei aina esille loista. Kas, hymy jo puoli on hyvettä ja itkeä ei voi ilkeä; miss’ ihmiset tuntevat tuntehin, siellä lähell’ on Jumalakin.
On monta uskoa päällä maan ja toinen toista kiittää, mut laulajalla yks usko on vaan ja hälle se saapi riittää: Min verran meissä on lempeä, sen verran meissä on ijäistä ja sen verran meistä myös jälelle jää, kun päättyvi päivä tää.
Me olemme kaikki nyt laivalla ja kynnämme suurta merta. Me synnytettiin vaivalla ja vaivalla kuolemme kerta. Mut se, mikä siinä on välillä, se olkohon lämpöä, lempeä! Kas, tuiskussa yhteen kun yhtyvi kaks, käy kulkukin helpommaks.
Tai ootteko koskaan te painaneet pään kesäistä nurmea vastaan, kun heinäsirkat on helisseet ja raikunut laulu rastaan? Sinikellot tokko ne keinuivat, lepinkäiset tokko ne leijuivat, ja tuoksuiko kukkaset tuhannet? - Sitä tuoksua unhota et.
Ja ootteko mennehet milloinkaan te aamulla järven rantaan, kun aurinko noussut on aalloistaan ja paistanut valkosantaan? Vesi välkkyikö tyynenä heijastuin, sumun keskeltä nousiko seijastuin sadun saaret, niemet ne terheniset? - Sitä utua unhota et.
Ken yhtä ihmistä rakastaa, se kaikkia rakastaapi. Ken kerran voi itsensä unhoittaa, se unten onnen saapi. Ken kerran itse on onnellinen, se tahtois onnehen jokaisen ja antaa ja antaa ja antaa vaan oman onnensa aarteistaan.
Eino Leino
Rakenna siis ikikalliolle toivon linna, ota eivät myrskyt kaada.
Aleksis Kivi
Kun sinä laulat
näen rakkautemme meren,
jossa ajelehdimme, tähtien
kuvajaiset värisevät jäsenillämme.
Tuhat vuottako jo liu’uimme näin
vaiko vain tähden sammumishetken?
Katri Vala
Avioliitto yhdistää kaksi
katkonaista viivaa yhdeksi.
Se antaa kahdelle päämäärättömälle
elämälle tehtävän ja kummallekin
puolisolle kaksinkertaisen
voiman selviytyä siitä.
Se antaa kahdelle etsivälle sielulle
elämäntarkoituksen, syyn,
jonka vuoksi elää.
Mark Twain (1835 - 1910)
KORTTI
Hymysi herättää sieluni, niin kuin aurinko herättää päivän. Kosketuksesi herättää tunteeni, niin kuin kuu herättää yön. Sydämeni kantaa kaikki hellät tunteet, niin kuin taivas kantaa kaikki tähdet. Halauksesi antaa minulle turvan ja sylissäsi kaikki on kohdallaan. Rakkaus antaa meille ikuisuuden, eikä maailmassa ole mitään suurempaa kuin meidän rakkautemme tänään.
Birgit Ahokas
Mut ääntä jos kaksi yhtehen laulaa yön helmassa
toistansa huhuilevaa ja varjoa kaksi jos lempien kaulaa, -se
sentään, se sentään on ihanaa!
Eino Leino
KORTTI
Hetki rajaton
kuin meren sydän salainen ja syvä.
Sen pohjall' onni on
kuin mullan alla paisuvainen jyvä.
Sun katson silmihis
mä, havahtuviin salaisuuksiin noihin,
kuin portit aukenis
niiss' ensi taivaan esikartanoihin.
Näin, silmin nääntyvin,
kuin juonut oisin auringon ja sinen,
näin, täysin sydämin
en ennen nähnyt, ollut onnellinen.
Uuno Kailas
HÄÄRUNO
Niin valoisana alkaa liittonne tie,
joka onnensatamaan teidät vie.
Rakkaus kun teillä on mukana aina,
purjehditte ulappaa onnekkaina.
Onnen tuuli puhaltakoon
purtenne purjeeseen,
tuokoon lounatuulen lempeyttä
elontiehen yhteiseen. Birgit Ahokas
Sinä olet aamu,
johon herään,
päivä jota elän,
ilta jota odotan,
yö josta uneksin.
En rakkaudesta mitään tiennyt,
ymmärtänyt taikaa sen.
Kun kohtalo meidät on yhteen tuonut
sain tuntea aidon rakkauden.
Nyt tiedän olet koko maailmani,
kun sanot rakastan rakastan.
Birgit Ahokas
Rakkaus kaiken kestää, rakkaus yksin vain, voimista kaikkein suurin,
tunteista arvokkain. Onni on rakkaus omistaa, ostaa sitä ei voi vaan sen lahjaksi saa
Tämä ilo ylittää kaiken muun ilon.
Tänään käy toteen unelma,
jota tuskin uskalsin uneksia.
Kaikki onni on läsnä,
kaikki toivo ja varmuus.
Tänä päivänä me alamme
rakentamaan elämää –
suurempaa kuin kumpikaan
meistä olisi yksin kyennyt
rakentamaan.
Rakkauden tunteessa kaikki on - kuin makeaa marenkia,
- kuin samppanjan kuplia - kuin kielon tuoksua. Tässä tunteiden juhlassa kaksi
ihmistä kieppuu kuin pyörteen silmässä.
Tämä vihkipäivä on meidän, huominen päivä on meidän, huominen - uusi yhteinen arki, kun kakku on syöty, samppanja juotu ja kielotkin jo lakastuneet.
Yhteistä matkaa kuljetaan sen arkea ja juhlaa. Liitostamme ei rakkautta tule puuttumaan, yhdessä ongelmat ratkotaan ja päivämme yhteen sovitetaan lopuksi elämäämme.
Birgit Ahokas
KORTTI
Sade ei teitä enää kastele, sillä olette toisillenne suojana. Kylmyys ei teitä enää vaivaa,
sillä lämmitätte toisianne. Yksinäisyyttä ei enää ole, sillä olette toisillenne
elämäntovereita. Te olette nyt kaksi ihmistä, mutta edessänne on vain
yksi elämä. Astukaa nyt yhdessä yhteisen elämänne päiviin. Ja olkoon elämänne
maan päällä hyvä ja pitkä.
Apassi-intiaanien avioliittorukous
KORTTI
Voi tätä elämän onnea,
voi tätä juhlien aikaa!
Voi tätä iloa, riemua,
kun torvet kutsuen kaikaa!
Hääpillit ja laulut koreat,
ja naljat ja sanat sukkelat,
iloa on leppoisaa, riemuisaa,
hilpeätä leikkiä, tanhuntaa. Virolainen kansalaulu
på svenska
Tahdotko
rakastaa tänään
eilistäkin enemmän
Tahdotko olla tukena
myllerryksessä elämän
Osaatko riidellä viisaasti,
lempeästi ja kuunnellen,
Sopia ennen pimeää
nauraen, anteeksi antaen
Oletko valmis kaikkesi
ja enemmänkin antamaan
Olethan valmis vastuun
teoistasi kantamaan
Haluatko ottaa vastaan
elämän suuret ihmeet
Haluathan yhdessä poimia
pienetkin onnen rippeet
Ethän koskaan anna periksi
vastoinkäymiselle
Olethan ystävä hädässä,
ihminen ihmiselle
Tahdotko, osaatko, jaksatko?
Luulen tietäväni vastauksen
Olet kanssani täällä tänään,
sain sinusta kumppanin ikuisen. Veera Rinne
Soi vihkikirkossa heleät kellot,
hääparin sydämissä soittaa sellot.
Rakkaus sydämet yhteen liittää
kasvaa tunne, se hehkuu, se riittää!
Kohtalonkirjassa kirjoitettu luku:
tulee kahdesta yksi ja yhteinen suku.
Me kirkossa todistamme vihkivalaa,
rakkautta ei voi piilottaa, ei salaa.
HÄÄRUNO
Kaksi ihmistä kun rakastuu,
suurimmat toiveet toteutuu.
Ei haaveet ole menneet
aivan hukkaan,
rakkaus kun puhkee
kauneimpaan kukkaan.
Täyttymyksen kaunis romanssi saa,
kun alttarille polku johdattaa.
On päivä tää ikimuistoisin -
hääpäivä kaunottaren ja kulkurin. Birgit Ahokas
Ystävyys tai rakkaus ovat vain sanoja,
kunnes löytyy yksi, jolle olet hehkuasi
säästellyt.” John Gay
Uupunut armas, kun sua tuudin,
häipyi vierestä seinä,
häilyi hohtava pilvien uudin,
heleä taivaanheinä.
Kun sua suutelin vienoin huulin,
havasit nauruun hentoon,
pienien jalkojen hiipivän kuulin,
lehahti siipiä lentoon.
Autuas heinä päivässä häilyi
taipuen kasvojas kohti.
Kuutamo taivaan lehdissä päilyi,
kukista aurinko hohti. Saima Harmaja
Eivät
suuret vedet voi rakkautta sammuttaa,
eivät virrat sitä tulvaansa upottaa.
Raamattu
En huoli
kuuta taivaalta,
en tähtiä sen vierestä.
En halua auringon laskua,
en sen nousua.
Se mitä pyydän on suurempaa
kuin kuu ja tähdet taivaalla.
Se on kauniimpaa kuin auringon
nousu taivaanrannalla.
Se on tärkeintä elämässäni.
Se on sinun rakkautesi.
Veri vetää. Järki on vastainen.
Mut myönnyn: Käyköön niin.
Minä hommaan jostain sormuksen
ja me mennään naimisiin. Aaro Hellaakoski
Väkevästi rakastaessaan on
paljon onnellisempi,
tuntee paljon herkemmin,
kuin ollessaan rakastettu.
Guilleragues
Täst’ on kulta kulkenunna,
Täst’ on mennyt mielitietty,
Tästä armas astununna,
Valkia vaeltanunna;
Täss’ on astunut aholla,
Tuoss’ on istunut kivellä.
Kivi on paljo kirkkahampi,
Paasi toistansa parempi,
Kangas kahta kaunihimpi,
Lehto viittä leppiämpi,
Korpi kuutta kukkahampi,
Koko metsä mieluisampi,
Tuon on kultani kulusta,
Armahani astunnasta. Kanteletar
