Muistolauseita ei uskonnolliset
Ei uskonnolliset muistolauseet tarjoavat kauniita ja koskettavia sanoja ilman hengellistä sävyä.
Ne sopivat tilanteisiin, joissa halutaan kunnioittaa läheisen muistoa neutraalisti ja lämpimästi.
Valikoimasta löydät lyhyitä ja pidempiä muistolauseita kukkavihkoon, adressiin ja muistotilaisuuksiin.
-
Aamunkoitosta iltaruskoon
kulkija elämän taivaltaa.
Määränpäähän saapuessaan
uneen rauhaisaan vaipua saa
- Aika kuluu, suru muuttaa muotoaan.
- Aika liitetty on aikaan uuteen,
hän lähti hiljaa kauas ikuisuuteen.
- Aikamme on lyhyt, syttyvä sammuva
kuin liekki.
- Aikansa työllä, aikansa levolla
suvisena päivänä. Nyt minä lepään.
- Askel hiljenee - seisahtuu,
liekki hiipuu - sammuu.
On kiitoksen ja jäähyväisten aika.
- Astu junastasi rauhan asemalle,
anna matkatavaroiden mennä.
Kuuntele kuinka kiskot hiljenevät
ja tähdet alkavat laulaa.
- Aurinko laskee,
jo pitenee varjot,
aika on eron ja jäähyväisten.
Poissa on ystävä kallehin.
Kari Rydman
- Aurinko laskee aikanaan,
tie kulkee aamuun uuteen
- Aurinko laskee,
jo pitenee varjot,
aika on eron ja jäähyväisten
- Aurinko vaipuu mailleen,
pois päivä katoaa.
Se ikuisuuden helmaan
iäksi katoaa.
- Ei kauniimmin ihminen lähteä voi,
kuin unessa hiljaa nukkua pois.
- Ei kuolema ole arvoitus,
joka kerran ratkeaa, se on
ihmisen ihana oikeus
- Ei mikään voi kuolla, ei kukat,
ei tuuli, ei rakkaus kuolla voi.
Ohi polku vain kulkee ja kukat
jää taakse, muualla tuuli soi.
Aila Meriluoto
- Ei ole varjoa kenenkään saapuvan yllä.
On vain aamu. On vain perille pääsy.
A-M. Raittila
- Ei päivien luku ole elon mitta,
vaan mitä päiviin saa mahtumaan,
ei talteen pantu ole rikkautta,
vaan mitä onnistuukaan jakamaan.
- Ei tunnu tuska, ei vaiva mainen,
on rauha sydämessä kärsineen.
- Ei unohdu muistosi kaunis, hyvä,
viime leposi olkoon rauhaisa, syvä.
- Elo ehti jo illaksi hiipua,
siks´siunattu on ikiuni rauhaisa.
- Elo mainen kun iltaan raukes,
oli tyyntä ja rauhaisaa niin.
Joku portti vain hiljaa aukes,
ja se iäks suljettiin.
- Elo, onni, lyhyt maallinen,
ilo ikuisuudessa on iankaikkinen.
- Elonpäivä jo iltaan ehti
pois painui se verkalleen.
- Elon kirjan viimeinen lehti
näin kääntyi hiljalleen.
- Elämä ilman kyyneleitä
on autiomaa ilman sadepisaroita.

- Elämäsi oli työtä, sydämesi oli hyvyyttä.
Olkoon leposi rauhaisaa.
- Elämä täällä on kuin vedessä
kuun kuvajainen,
otat sen kämmenelle,
ihmettelet onko sitä.
- Emme unohda muistoas kaunista, hyvää,
viime leposi olkoon rauhaisaa,
syvää.
- En ole poissa,
Avaan luoksenne saavun
mukana jokaisen nousevan aamun
ja jokaisen tummuvan illan myötä
toivotan teille hyvää yötä.
Vuokko Laatio
- En tiedä mittaa matkani,
jos kuinka lyhyt lie, vain
yhden tiedon tarvitsen:
se ett' on kotitie.
- Et jättänyt jälkeesi tyhjää sijaa,
vaan rakkauden täyttämän muiston.
- He menevät pois, puistoissa hiljenee.
Niin paljon on muistoja tiellä,
he kotona siellä.
- Heittäkää hiljaa arkulle multaa,
siellä on mummu, siellä on kultaa.
- Hetket hiljaiset jälkeesi jäivät
kullaten muistojen kirkkaimmat päivät.
- Hiljaa elit, hiljaa sammuit pois,
niin kuin päivä mailleen mennyt ois
- Hiljaa, hiljaa kuljen tietä ikiuneen.
Silmäni mä suljen, aika levon on.
- Hiljainen vaeltaja maan,
elon ehtoon tullen levon saa.
Nuku unta rauhaisaa.
- Hiljaisuuden äärelle
sä miksi käyt näin varhain.
Ain’ sydämissäin sinusta
säilyy muisto parhain.
- Hiljeni askel elontiellä,
uuvuit kun sairaus voimasi vei.
Nukkuos rauhassa kauneinta unta,
muistosi koskaan unhoitu ei.
- Hiljeni askel, sydän uupui.
Herramme näki ja luokseen kutsui.
- Hiljennyt on sydän kallis,
sammunut on katse hyvä,
lepää käsi apuun valmis,
meille jää vain suru syvä.
- Hymy hyyti, silmä sammui,
pois kulki kultainen elämä.
Eino Leino
- Hyvä on ihmisen olla
sylissä vihreän maan.
Nurmelle lämpöiselle,
apilan huojuntaan
suloista painaa päänsä
pienen ihmisen.
Valkean pilven valoon
nukkua huoaten.
- Hyvä ystävä on lähtenyt -
muistot elävät ikuisesti.
- Hyvän ihmisen elämä jättää
kallisarvoisen muiston ja
hänen poismenonsa suuren surun.
- Hyvän ihmisen muisto,
miten mieltä se lämmittää.
- Hyvä on nukkua lepoon, rauhaan.
Siirtyä rantaan tyyneen, lauhaan,
kun ilta pilvet jo ruskottaa.
- Hän jätti tuuleen kuiskauksensa,
hymynsä auringon lämpöön ja
tähtiin silmiensä ystävällisen tuikkeen.
- Hän lähti, mutt’ on vielä
lähellämme tuhansin sitein
meihin liittyen ja kotihin
ja liki sydäntämme jäi
kaiku askelten rakkaiden.
Hj. Procope
- Hän oli niin kevyt.
Maa tuskin tunsi hänen painoaan.
Miten paljon tuskaa tarvittiin,
kunnes hän oli niin kevyt.
Bertolt Brecht
- Ihana rauhan ranta,
suloisen levon antaa,
vaivoista vapahtaa surut,
murheet lopettaa.

- Ihminen kuolee - muisto elää.
- Ihmisen elinpäivät ovat
niin kuin ruoho.
Kun tuuli käy hänen ylitseen
ei häntä enää ole.
- Ihmisessä vain kuolevainen katoaa,
hyvyys, rakkaus ikuisesti jää.
- Ihmiset niin vaiti kulkee,
varjot on niin lempeät.
- Hiljaa uutimia sulkee
kädet näkymättömät.
- Ikuinen rauha, onnellinen osa.
- Iltaan ehti kevään päivä,
jälkeen jäi vain surun häivä.
- Itkien muistele.
Hymyilen muistele.
Kiittäen muistele.
Luottaen valoon,
tulevaisuuteen.
- Joka hetkistä ajoilta lapsuuden
ja kaikista päivistä jälkeen sen,
Sinua ajattelen kiittäen
- Jokainen hetki voi olla viimeinen,
jokainen hyvästijättö ikuinen.
- Jokainen päivä on yhtä lähellä ikuisuutta.
- Jokaisessa poisnukkuneessa
ystävässä me kadotamme osan itsestämme,
usein juuri parhaan osan.
- Jonain päivänä tuuli vie pilvet
ja aurinko tulee esiin.
Jonain päivänä suru
on kevyempi kantaa.
- Jospa mä löytäisin niityn sen,
missä kasvaisi sininen kukka,
missä jälleen mun lintuni lentäisi,
missä vihreä ois nurmen nukka.
- Jäi jälkeesi kaipuu, jäi sanaton suru.
- Jäi jälkeesi mökkipiha hiljainen,
sen puut ja pensaat lintuineen.
Me katsomme jälkiä kättesi töiden,
kiittäen, kaivaten, ikävöiden.
- Jäi tyhjäksi polkumme kotimme tiellä,
voi miten toivoimme sinun toipuvan vielä,
mutta et jaksanut enää kestää,
sun lähtöäs emme voineet estää.
- Jäivät kukat kukkimaan
jäivät linnut laulamaan,
sinä yksin ystäväni lähdit.
- Järven rantoja laineet huuhtelee,
puut hiljaa kuiskii ja kuuntelee.
Ei saavu soutaja venheelleen,
ei lähde vesille verkoilleen.
- Jätit meille muiston valoisan,
niin kauniin, rakkaan ja hyvän.
Jää hyvästi, äiti!
Oli osasi antajan ainiaan.
Nyt vieläkin kalleinta annat meille,
pyhät muistot valoksi elämän teille.
Jää hyvästi, kunnes kohdataan!
- Jäämme kiitoksin kaipaamaan,
vaalimaan lämmintä muistoas ainiaan.
- Kaatunut on metsän komein honka.
Kaikk´ on niin hiljaa mun ympärilläin,
kaikk´ on niin hellää ja hyvää.
Kukat suuret mun aukeevat sydämessäin
ja tuoksuvat rauhaa syvää.
Eino Leino
- Kaikk’ on niin tyyntä
pois tuskien tuntu,
lepoon lempeään kietoo
unen pehmeä huntu.
- Kaikki elon siteet kerran katkeaa,
muistojen kauniit kiteet ainiaaksi jää.
- Kaipaa tuttu polku,
rakkaan jalan astuntaa.
Tuuli kotipuissa nyyhkii,
valittaa.
- Kaiken tänne jätän rikkaan
kauniin maan.
Nousen taivaan sineen ruskoon punertavaan.
- Katkesi pienen linnun lento,
sävel jäi - se heläjää.
- Kauneimmat muistot jälkeesi jäivät,
niillä on ikuinen sija sydämessäin.
Ne eivät kuihdu, ne kukkivat vaan
ja säilyvät muistoissa ainiaan.
- Kauneinta on elämässä
lämpö kahden ihmisen.
Vaikket tänään ole tässä,
rakkaus jää, ikuinen.
Anna-Mari Kaskinen
- Kauniina nauhana vuosien päivät,
helmenä jokainen muistoksi jäivät.
Elämän päivien ketju on kallis,
helmist’ ei yhdenkään kadota sallis.
- Kauniit muistot eivät koskaan kuole,
eivätkä milloinkaan jätä yksin.

- Kauniit muistot voimaa antaa,
surun raskaan hiljaa kantaa.
- Kauniit olivat onnemme päivät,
kauniit muistot jälkeen jäivät.
- Ken tulkita vois kaiken tarkoituksen?
Me jäämme vaiti, hiljaa nöyrtyen.
- Kesäpaikan ranta niin hiljainen,
turhaan odottaa tuttua kulkijaa.
On kalamiehen kädet rauenneet,
katse järvelle sammunut on.
- Kiitos elämän antajalle,
kiitos kehtomme tuutijalle,
kiitos askelten auttajalle,
kiitos kielloista käydä harhaan,
kiitos neuvoista polun parhaan.
Kiitos kaikesta, minkä sinulta sain.
- Kiitos yhteisistä vuosistamme.
Rakkaus ei koskaan katoa.
- Kohtalon kellot ei edeltä soi,
sen eestä kukaan ei väistyä voi.
- Koskaan ei tiedä onko aikaa
paljon vai vähän, yhtäkkiä huomaa,
se päättyikin tähän.
- Kotiin valkeaan uuteen
viimeinen venhe vie.
Lempeään hiljaisuuteen
päättyy kulkijan tie.
- Kuinka ihanaa on lepo,
kun päivä on loppu.
Kuinka ihanaa on nukahtaa,
kun voimat on poissa.
- Kuinka lyhyt elämä olla voi,
mutta muisto ikuisuuden kestää.
- Kuljemme nyt kuunnellen,
on poissa jotain hyvää.
Tätä emme tavoita katsellen,
vaan tunnemme kaipuuta syvää.
- Kun aamu saapui,
niin matka päättyi
ja uneen vaivutti väsyneen.
Ei tunnu tuska,
ei vaivaa mainen,
on rauha sydämessä,
nukkuneen.
- Kun aika päättyy, alkaa ikuisuus.
- Kun astuit illalla unten purteen,
se lipui hiljaa rantaan uuteen.
- Kun haihdut tuuliin,
taas mereen tuovat
sinut tuulispäät.
- Kun ilta saapui,
niin matka päättyi ja
uneen uuvutti väsyneen
- Kun loistat tähtenä iltataivaan,
niin näethän meidät päällä maan.
Me täällä alhaalla hiljaa aivan,
sun tähteäs kirkasta seurataan.
- Kun muistelemme yhteisiä teitä,
kuinka sä ahkeroit, rakastit meitä.
Ei kaipuuta sanat, kukkaset peitä,
on sydän, silmät, täynnä kyyneleitä.
- Kun nousee purjeet purren
ja köydet irrotetaan,
käymme ystävä armas surren,
sua jäämme me kaipailemaan.

- Kun pitkän elämän elää saa,
voi rauhassa uneen nukahtaa.
Kun kaikki on valmista,
tehty työ,
on edessä rauhaisa yö.
- Kun päivämme on laskettu,
ei siihen auta usko eikä toivo.
Tehtäväksemme jää vain silittää
kättä ja laskea irti.
- Kun sammui sydän läheisen,
on aika surun hiljaisen.
- Kun suru kohtaa, kiire häviää,
jäljelle vain kaunis muisto jää.
- Kun suuri puu kaatuu,
metsässä on pitkään aution näköistä.
- Kun sä lähdit tänään pois,
huomiseen ei uskoa vois.
Kun päättyy tää, muisto vain jää.
- Kun taivaan tähdet tuikkii,
luokseni lentää saat.
Jokaisen illan myötä
unessa tavataan.
- Kun tuskien jälkeen levon saa,
se lepo on tyyntä ja rauhaisaa.
- Kuolema ei ole elämän loppu,
vaan uuden ja paremman alku.
- Kyyneleet puhdistavat,
muistot säilyvät.
- Kädet ahkerat paljon uurastaneet
lepoon viimeiseen ovat nyt vaipuneet.
- Laula laulua, öinen lintu,
pisara maahan, illan kaste.
Nukuta minua, tumma nurmi,
keinuta uniin koivikon latvus.
- Lepoa ja rauhaa poisnukkuneelle.
Lepää rauhassa puoliso hellä,
suru raskas on sydämellä.
- Lepää rauhassa, tuulen kehdossa,
tuoksussa kesäisen maan.
- Lohduttaminen ei tarvitse
suuria sanoja,
ei valmiita vastauksia.
Tärkeintä on vaan mennä
lähelle, välittää.

- Loppui tuska, tuli rauha,
uni kaunis ikuinen.
- Luonto on antanut meille
lyhyen elämän,
mutta hyvin käytetyn
elämän muisto on ikuinen
- Lähtevien laivojen satamasta
jokainen irtoaa yksinään odottamaan
meitä muita.
- Me emme itke niitä päiviä,
jotka ovat myötäsi menneet,
vaan olemme onnellisia,
että ne päivät ovat olleet.
- Me katsomme jälkiä kättesi töiden,
kiittäen, kaivaten, ikävöiden.
- Me kuolemme, emmekä
kuitenkaan kuole, vaan elämme
niiden ihmisten sydämissä,
jotka ovat meitä rakastaneet
M. Lindqvist
- Me kuljimme yhteistä taivalta,
pienen kappaleen maista matkaa.
Sinä saavutit sataman rauhaisan,
minä yksin saan tietäni jatkaa.
- Me kutsumme häntä,
mutta hän ei käänny enää.
Hän on matkalla lapsuutensa metsiin,
sinisen kukan ja kultaisen kevään maahan.
Siellä laulavat toisenlaiset linnut.
- Me muistamme silmäsi kirkkahat,
me muistamme muistosi hyvän.
Jätit meille muiston niin valoisan,
niin kauniin, rakkaan ja syvän.
- Me olemme niin kuin uni
ja niin kuin ruoho maan,
joka aamulla puhkee kukkaan
ja ehtoolla leikataan.
Mika Waltari
- Me siunaamme matkasi viimeisen,
tuomme kummulles kukkaset kaivaten.
- Meitä rakasti sydän jalompi kultaa.
- Minun on uskottava,
että yhä olet olemassa.
Minun on uskottava,
että kaikella on tarkoitus
- että hyväksyn lähtösi.
- Miten vähän tiedämme elämästä,
maisen matkamme määränpäästä?
Se loppuu kesken ja surussamme,
vain muisto enää on lohtunamme.
- Mitä jättäisin perinnöksi, kun lähden?
Kevääseen kukat, kesään kukkuvan käen,
syksyyn värikkäät lehdet.
(Ryokan)
- Muistelemalla, ei kyynelillä,
tulee kunnioittaa sitä, joka on mennyt pois
Krystostomus
- Muisto kaunis voimaa antaa,
surun raskaan hiljaa kantaa.
- Muistoa ei voi haudata,
sitä ei voi piilottaa tuhkaan eikä maahan. Se elää linnun laulussa, kukan tuoksussa ja tuulen huminassa.
- Muistoista aika rakentaa lohdutuksen.
- Muistosi kallis, hyvä ja hellä,
säilyy aarteena sydämellä.
- Muistot kauniit kantavat
vuosiin tuleviin, voimaa tuovat hetkiin vaikeimpiin.
- Muistot ovat lohdun rakennuspuut.
Murheeseen lohtua tuo muistosi kaunis ja valoisa.
- Murheeseen on kätketty toivo
tulevista päivistä.
- Muut muistot kerran kalpenee,
ne himmenee, ne halpenee. Sun muistosi aina elää.
- Myrsky tyyntyi,
tuuli laantui, pursi saapui satamaan.
- Niin kaunis on hiljaisuus,
siellä jossain säilyy ikuisuus.
- Niin kaunis on maa,
niin korkea taivas.
Niin kuin muuttolintusen tie, kotia kohti matka vie.
- Niin kuin pääsky -
pitkin pintaa maan!
- Niin kuin pääsky -
sineen korkeaan!
- Niin lempeänä leviää hiljaisuus,
niin säteilevänä taivaan avaruus.
- Niin lyhyt askel ajasta ikuisuuteen,
niin kapea raja välillä taivaan ja maan.
- Niin nopeaa, niin tavoittamatonta
on elämä, kuin veden pyörteet, tuulen liike hiljaisissa puissa. Niin nopeaa, niin selittämätöntä kuolema.
- Niin vaikeaa on ymmärtää,
ett´poissa olet ainiaan.
- Niin äkkiä hiljeni sydän kallis,
ei lähtöäs todeksi uskoa vois.
- Niin äkkiä lähtösi kävi,
niin paljon sanomatta jäi.
- Niin äkkiä päivä sammua voi, ei kohtalon kello edeltä soi
- Niin äkkiä voi tuonen kutsu tulla,
ajalla, jota ei voi aavistaa.
- Nousussa päivän,
laulussa sinisen linnun, siellä on matkamme määrä.
- Nuku huminaan metsien.
Nuku tuoksuun ikuisen isänmaan kesän.
- Nyt nukut ikiunta, rauhallista, tuskatonta.
- Nyt olet poissa keskeltämme,
mutta et koskaan sydämistämme.
- Nyt olen vapaa ja mukana tuulen
saan kulkea rajalle ajattomuuden. Olen kimallus tähden, olen pilven lento,
olen kasteisen aamun pisara hento. Vuokko Laatio
- Nyt olet päässyt lepohon,
niin syvä, hyvä unes on, kuin kukan kankahalla on valkolumen alla.
J.L. Runeberg
- Nyt voimasi murtui,
olet meiltä poissa, sun iltas saapui ajan aamunkoitossa.
- Näin aukeaa portti viimeinen
valoon ja lauluun lintujen.
- Näin katoaa elämä odottamatta,
näin saapuu murhe ilmoittamatta.
- Ole hyvässä turvassa,
pilvien takana on aina valoa.
- Oli edessä nuoruus...
elämän taika. Ei tiennyt kukaan, oli lähdön aika.
- On ajaton avaruus,
arjesta irronnut ikuisuus. On rauha, hiljaisuus.
- On elo kuin ulappa suuri,
ja muistot on saaria sen, niin hiljaa mä sulle kuiskaan: Sua unhoita koskaan en!
- On hiljainen taivaanranta,
eikä lintujen laulu soi. Ei kuoleman tarkoitusta ihminen ymmärtää voi.
- On koti, jonne myrskyt
maan ei saavu konsanaan.
- On lempeä levon maa,
unen kaarisilta sinne johdattaa.
- On lepo jossakin,
särkymätön syvä rauha.
- On maa, johon kaikki polut katoaa,
on rauhan maa.
- On päivä päättynyt,
on tullut ilta ja pursi irronnut on elon laiturilta.
|
Ilmoitus |
|
Syntymäpäivä-onnittelut |
|
Ne kauneimmat synttärirunot ja kortit sivulla
 |
|
- On rakkain riistetty rinnalta pois
mikä tuska enää sen suurempi ois?
- On vain hiljaisuus ja sanaton suru.
- On vain kolme ääretöntä asiaa;
taivas tähtineen, meri pisaroineen ja sydän kyynelineen.
- On siellä ikuinen kesän maa,
sydän uupunut levätä saa.
- Ovat tyyntyneet elämän tuulet,
on vain ikuisuus ja rauha.

- Paikkasi on tyhjä,
kaipaus suuri ja rajaton.
- Paikkasi tyhjääkin tyhjempi on,
suruni raskas ja loppumaton.
- Pitkä on päivien retki
illan himmeyteen. Yksi on autuas hetki kivusta uupuneen; nukkua siintoon illan.
Saima Harmaja
- Pois aurinko painui, lankesi ilta,
jäi taivaan rannalle säihkyvä silta, mut kaukaa korven tummuvan yöstä
soi laulu ihmisen työstä. Eino Leino
- Pois korjuuhetkeen kulki
myös matka rakkaimman; kuin päivän kirkkautta jäin häntä kaipaamaan.
- Poissa on tuskat,
ohi arki ja työ. Vain lempeät mainingit rantaan lyö
- Pysähtyi sydämes pursi,
rauhan vienoille vesille, armon auringon sylihin.
- Päivä kaunein sammuva on
kukka kuolee korvaamaton, kun päättyy tää, muisto vain jää.
- Päivä kun nousee,
niin sammuvi tähti. Ei se ijäks’ sammu, ken elämästä lähti. Nuku tähti helmassa päivän.
Eino Leino
- Päivä vain ja hetki kerrallansa,
siitä lohdutuksen aina saan.
- Päivänä kauniin kesäisen
hiljeni sydän kultainen. Lähtösi vaikea kestää on surumme suuri ja sanaton. Lohtuna muistot rakkaat.
- Rakkaus ei koskaan häviä
- Rannalle himmeän lahden,
aurinko laskenut on. Kutsu soi iltahuudon, taakka laskettu on.
- Rauhan maa kangastaa,
siellä tapaamme kerran.
- Sadepilvet lipuu taivaallemme,
suru peittää laulun sydäntemme.
- Sammui loiste silmäin valon,
taukos sykintä sydämen jalon.
- Sanoja ei tarvita, kun sydän
puhuu tuhansin muistoin.
- Sen uni on tyyntä ja rauhaisaa,
ken tuskien jälkeen levätä saa.
- Siell´kaunis kannel soi,
he veisaa virttä uutta, ei koskaan lopu se, ei koskaan vanhene.
- Siellä missä nyt olet,
kukkii kaunein maa.
- Siellä tuuli lempein puhaltaa.
- Sinun kuolemas kuolemanrannan
niin ihanan lähelle tuo. On välillä sydäntemme vain virran kapea vuo.
- Sinun paikkasi tyhjääkin tyhjempi on,
ja surumme suuri ja loppumaton.
- Sinä saavutit sataman rauhaisan,
minä yksin saan tietäni jatkaa.
- Sinä saavutit taivaan rannan,
yllä tunturin huippujen oot, ikirauha, ylhäällä siellä, Sinun sielussas vallitkoon. Siunattu olkoon sun tiesi, siunattu matkasi viimeinen.
- Soi holvistossa
sävel hiljainen, on matka päättynyt, on aika jäähyväisten.
- Suo surun hiljaa muuttua
kauniiksi muistoiksi.
- Sun elosi aurinko laskenut on,
jäi meille kaipaus lohduton.
- Surun kyynelten lävitse loistavat
onnellisten muistojen kultaiset säteet lohduttaen meitä murheemme hetkellä.
- Surun rannalle luo
muistot valoaan. Ei koskaan muistosi valoisa jää meiltä unholaan.
- Surun tumma syvyys kätkee
kirkkaan valon. Muistojen ilo, hyvyys täyttää mielen nyt.
- Suuri rakkaus ei tunne aikaa,
ei paikkaa, ei unta eikä kuolemaa.
- Suuri suru on sanaton.
- Sydämessä soi laulu hiljainen
ja sanaton. Metsä hiljaa huminoi, kiire poissa on.
- Sydän lämmin ei syki enää,
vaan muistosi kaunis iäti elää.
- Sä hetken viivyit täällä vaan,
kuin kastehelmi päällä maan.
- Säveltä hiljaisuuden sanat
ei häiritä saa. Kirkkaus ikuisuuden ihmistä koskettaa.
Hilja Aaltonen
- Taivaan linnut, tuulet maan
seuraksesi sinne saat. Kipua sä tunne et, hiljaisuutta kuuntelet.
- Takana elämän tuulet,
eessä rauha, iäisyys.

- Tie valmis on ja päässä sen
vastaus löytyy ikuinen.
- Tiesinhän minä:
tälle tielle tulisi lopulta lähtö. Mutta en tiennyt, että lähtisin tänään.
Ariara no Narihira
- Tiimalasin kartiossa valui
hiljaa hieno hiekka, touhu, kipukin on poissa, liian varhain täyttyi lasinkanta.
- Tuokion verran saimme
olla yhdessä varmoina siitä, että rakkautemme kestää tuhannen vuotta.
- Tuokiot hiljaiset
jälkeesi jäivät, säilyy sun muistosi ja yhteiset päivät.
- Tule luoksemme unissa illoin,
kun ikävä meillä on. Pidä kädestä meitä silloin, kun kaipuu on lohduton.
Kaunis toivotus poisnukkuvan vuoteen äärellä

Toivotan Sinulle hyvää matkaa minne sitten
oletkin matkalla!
|
- Tuonen viita, rauhan viita!
Kaukana on vaino, riita, kaukana kavala maailma.
Aleksis Kivi

- Tuskat häipyi usvan taa, nuku unta rauhaisaa.
- Tuulet soittavat ikävää syvää.
Metsät henkivät kauniita muistoja.
- Tuulien soitto vaiennut on,
ympäri viheriöi ikityyni metsä.
- Tuulien soitot ovat vaienneet.
Ympäri soi ikityynet veet. A. Hellaakoski
- Tuttuja kelloja soitetaan,
sunnuntailepoon saatetaan uupunut uurastaja.
- Tämä varjojen maa, jää kauas taa,
vihdoin väsynyt levon saa.
- Unen purppurasiltaa pitkin tule,
kun kaipuu on lohduton. Pidä kädestä kiinni silloin,
kun minun vaikeinta on. Ja luokses kun tulen – milloin? Ole minua vastassa silloin.
- Uuden aamun valkeuteen
herätä suo nukkuneen.
- Uupunut matkaaja rannalla
himmeän maan astui aurinkolaivaan suureen ja valkeaan.
- Vaan ylitse kaikkien kyynelten
tuhat muistoa meitä nyt lohduttaa.
- Valosta saavuit,
valoon sä lähdit, tähdenlentona valaiset tietä.
- Valkeni aamu kesäinen
tuoden viestin surullisen. Ei auttanut toive ihmisen, vaan saapui uni ikuinen.
- Vaikene sydän, kuuntele hiljaa,
on kuolema niittänyt kalleinta viljaa.
- Vain nöyrä kiitos, enempää mä
tuskin voinen ymmärtää.
- Vaivu varjohon kukkasten,
lepää lehdossa rauhan maan.
- Varjosta valoon kulkee tie,
rauhaan johtaa - perille vie.
- Yli taivaan saapui siintävä silta,
kun yhteen sulivat aamu ja ilta.
- Yö hiljainen aamuun raukes,
tuli tyyntä ja hiljaista niin, yksi portti vain hiljaa aukes´ ja se iäksi suljettiin.
|