- Aamunkoitosta iltaruskoon
kulkija elämän taivaltaa.
Määränpäähän saapuessaan
uneen rauhaisaan vaipua saa
- Aika kuluu, suru muuttaa muotoaan.
- Aika liitetty on aikaan uuteen,
hän lähti hiljaa kauas ikuisuuteen.
- Aikamme on lyhyt, syttyvä sammuva
kuin liekki.
- Aikansa työllä, aikansa levolla
suvisena päivänä. Nyt minä lepään.
- Askel hiljenee - seisahtuu,
liekki hiipuu - sammuu.
On kiitoksen ja jäähyväisten aika.
- Astu junastasi rauhan asemalle,
anna matkatavaroiden mennä.
Kuuntele kuinka kiskot hiljenevät
ja tähdet alkavat laulaa.
- Aurinko laskee,
jo pitenee varjot,
aika on eron ja jäähyväisten.
Poissa on ystävä kallehin.
Kari Rydman
- Aurinko laskee aikanaan,
tie kulkee aamuun uuteen
- Aurinko laskee,
jo pitenee varjot,
aika on eron ja jäähyväisten
- Ei kauniimmin ihminen lähteä voi,
kuin unessa hiljaa nukkua pois.
- Ei kuolema ole arvoitus,
joka kerran ratkeaa, se on
ihmisen ihana oikeus
- Ei mikään voi kuolla, ei kukat,
ei tuuli, ei rakkaus kuolla voi.
Ohi polku vain kulkee ja kukat
jää taakse, muualla tuuli soi.
Aila Meriluoto
- Ei ole varjoa kenenkään saapuvan yllä.
On vain aamu. On vain perille pääsy.
A-M. Raittila
- Ei päivien luku ole elon mitta,
vaan mitä päiviin saa mahtumaan,
ei talteen pantu ole rikkautta,
vaan mitä onnistuukaan jakamaan.
- Ei tunnu tuska, ei vaiva mainen,
on rauha sydämessä kärsineen.
- Ei unohdu muistosi kaunis, hyvä,
viime leposi olkoon rauhaisa, syvä.
- Elo ehti jo illaksi hiipua,
siks´siunattu on ikiuni rauhaisa.
- Elo mainen kun iltaan raukes,
oli tyyntä ja rauhaisaa niin.
Joku portti vain hiljaa aukes,
ja se iäks suljettiin.
- Elo, onni, lyhyt maallinen,
ilo ikuisuudessa on iankaikkinen.
- Elonpäivä jo iltaan ehti
pois painui se verkalleen.
- Elon kirjan viimeinen lehti
näin kääntyi hiljalleen.
- Elämä ilman kyyneleitä
on autiomaa ilman sadepisaroita.

- Elämäsi oli työtä, sydämesi oli hyvyyttä.
Olkoon leposi rauhaisaa.
- Elämä täällä on kuin vedessä
kuun kuvajainen,
otat sen kämmenelle,
ihmettelet onko sitä.
- Emme unohda muistoas kaunista, hyvää,
viime leposi olkoon rauhaisaa,
syvää.
- En ole poissa,
Avaan luoksenne saavun
mukana jokaisen nousevan aamun
ja jokaisen tummuvan illan myötä
toivotan teille hyvää yötä.
Vuokko Laatio
- En tiedä mittaa matkani,
jos kuinka lyhyt lie, vain
yhden tiedon tarvitsen:
se ett' on kotitie.
- Et jättänyt jälkeesi tyhjää sijaa,
vaan rakkauden täyttämän muiston.
- He menevät pois, puistoissa hiljenee.
Niin paljon on muistoja tiellä,
he kotona siellä.
- Heittäkää hiljaa arkulle multaa,
siellä on mummu, siellä on kultaa.
- Hetket hiljaiset jälkeesi jäivät
kullaten muistojen kirkkaimmat päivät.
- Hiljaa elit, hiljaa sammuit pois,
niin kuin päivä mailleen mennyt ois
- Hiljaa, hiljaa kuljen tietä ikiuneen.
Silmäni mä suljen, aika levon on.
- Hiljainen vaeltaja maan,
elon ehtoon tullen levon saa.
Nuku unta rauhaisaa.
- Hiljaisuuden äärelle
sä miksi käyt näin varhain.
Ain’ sydämissäin sinusta
säilyy muisto parhain.
- Hiljeni askel elontiellä,
uuvuit kun sairaus voimasi vei.
Nukkuos rauhassa kauneinta unta,
muistosi koskaan unhoitu ei.
- Hiljeni askel, sydän uupui.
Herramme näki ja luokseen kutsui.
- Hiljennyt on sydän kallis,
sammunut on katse hyvä,
lepää käsi apuun valmis,
meille jää vain suru syvä.
- Hyvä on ihmisen olla
sylissä vihreän maan.
Nurmelle lämpöiselle,
apilan huojuntaan
suloista painaa päänsä
pienen ihmisen.
Valkean pilven valoon
nukkua huoaten.
- Hyvä ystävä on lähtenyt -
muistot elävät ikuisesti.
- Hyvän ihmisen elämä jättää
kallisarvoisen muiston ja
hänen poismenonsa suuren surun.
- Hyvän ihmisen muisto,
miten mieltä se lämmittää.
- Hyvä on nukkua lepoon, rauhaan.
Siirtyä rantaan tyyneen, lauhaan,
kun ilta pilvet jo ruskottaa.
- Hän jätti tuuleen kuiskauksensa,
hymynsä auringon lämpöön ja
tähtiin silmiensä ystävällisen tuikkeen.
- Hän lähti, mutt’ on vielä
lähellämme tuhansin sitein
meihin liittyen ja kotihin
ja liki sydäntämme jäi
kaiku askelten rakkaiden.
Hj. Procope
- Hän oli niin kevyt.
Maa tuskin tunsi hänen painoaan.
Miten paljon tuskaa tarvittiin,
kunnes hän oli niin kevyt.
Bertolt Brecht
- Ihana rauhan ranta,
suloisen levon antaa,
vaivoista vapahtaa surut,
murheet lopettaa.
- Ihminen kuolee - muisto elää.
- Ihmisen elinpäivät ovat
niin kuin ruoho.
Kun tuuli käy hänen ylitseen
ei häntä enää ole.
- Ihmisessä vain kuolevainen katoaa,
hyvyys, rakkaus ikuisesti jää.
- Ihmiset niin vaiti kulkee,
varjot on niin lempeät.
- Hiljaa uutimia sulkee
kädet näkymättömät.
- Ikuinen rauha, onnellinen osa.
- Iltaan ehti kevään päivä,
jälkeen jäi vain surun häivä.
- Itkien muistele.
Hymyilen muistele.
Kiittäen muistele.
Luottaen valoon,
tulevaisuuteen.
- Joka hetkistä ajoilta lapsuuden
ja kaikista päivistä jälkeen sen,
Sinua ajattelen kiittäen
- Jokainen hetki voi olla viimeinen,
jokainen hyvästijättö ikuinen.
- Jokainen päivä on yhtä lähellä ikuisuutta.
- Jokaisessa poisnukkuneessa
ystävässä me kadotamme osan itsestämme,
usein juuri parhaan osan.
- Jonain päivänä tuuli vie pilvet
ja aurinko tulee esiin.
Jonain päivänä suru
on kevyempi kantaa.
- Jospa mä löytäisin niityn sen,
missä kasvaisi sininen kukka,
missä jälleen mun lintuni lentäisi,
missä vihreä ois nurmen nukka.
- Jäi jälkeesi kaipuu, jäi sanaton suru.
- Jäi jälkeesi mökkipiha hiljainen,
sen puut ja pensaat lintuineen.
Me katsomme jälkiä kättesi töiden,
kiittäen, kaivaten, ikävöiden.
- Jäi tyhjäksi polkumme kotimme tiellä,
voi miten toivoimme sinun toipuvan vielä,
mutta et jaksanut enää kestää,
sun lähtöäs emme voineet estää.
- Jäivät kukat kukkimaan
jäivät linnut laulamaan,
sinä yksin ystäväni lähdit.
- Järven rantoja laineet huuhtelee,
puut hiljaa kuiskii ja kuuntelee.
Ei saavu soutaja venheelleen,
ei lähde vesille verkoilleen.
- Jätit meille muiston valoisan,
niin kauniin, rakkaan ja hyvän.
Jää hyvästi, äiti!
Oli osasi antajan ainiaan.
Nyt vieläkin kalleinta annat meille,
pyhät muistot valoksi elämän teille.
Jää hyvästi, kunnes kohdataan!
- Jäämme kiitoksin kaipaamaan,
vaalimaan lämmintä muistoas ainiaan.
- Kaatunut on metsän komein honka.
Kaikk´ on niin hiljaa mun ympärilläin,
kaikk´ on niin hellää ja hyvää.
Kukat suuret mun aukeevat sydämessäin
ja tuoksuvat rauhaa syvää.
Eino Leino
- Kaikk’ on niin tyyntä
pois tuskien tuntu,
lepoon lempeään kietoo
unen pehmeä huntu.
- Kaikki elon siteet kerran katkeaa,
muistojen kauniit kiteet ainiaaksi jää.
- Kaipaa tuttu polku,
rakkaan jalan astuntaa.
Tuuli kotipuissa nyyhkii,
valittaa.
- Kaiken tänne jätän rikkaan
kauniin maan.
Nousen taivaan sineen ruskoon punertavaan.
- Katkesi pienen linnun lento,
sävel jäi - se heläjää.
- Kauneimmat muistot jälkeesi jäivät,
niillä on ikuinen sija sydämessäin.
Ne eivät kuihdu, ne kukkivat vaan
ja säilyvät muistoissa ainiaan.
- Kauneinta on elämässä
lämpö kahden ihmisen.
Vaikket tänään ole tässä,
rakkaus jää, ikuinen.
Anna-Mari Kaskinen
- Kauniina nauhana vuosien päivät,
helmenä jokainen muistoksi jäivät.
Elämän päivien ketju on kallis,
helmist’ ei yhdenkään kadota sallis.
- Kauniit muistot eivät koskaan kuole,
eivätkä milloinkaan jätä yksin.
- Kauniit muistot voimaa antaa,
surun raskaan hiljaa kantaa.
- Kauniit olivat onnemme päivät,
kauniit muistot jälkeen jäivät.
- Ken tulkita vois kaiken tarkoituksen?
Me jäämme vaiti, hiljaa nöyrtyen.
- Kesäpaikan ranta niin hiljainen,
turhaan odottaa tuttua kulkijaa.
On kalamiehen kädet rauenneet,
katse järvelle sammunut on.
- Kiitos elämän antajalle,
kiitos kehtomme tuutijalle,
kiitos askelten auttajalle,
kiitos kielloista käydä harhaan,
kiitos neuvoista polun parhaan.
Kiitos kaikesta, minkä sinulta sain.
- Kiitos yhteisistä vuosistamme.
Rakkaus ei koskaan katoa.
- Kohtalon kellot ei edeltä soi,
sen eestä kukaan ei väistyä voi.
- Koskaan ei tiedä onko aikaa
paljon vai vähän, yhtäkkiä huomaa,
se päättyikin tähän.
- Kotiin valkeaan uuteen
viimeinen venhe vie.
Lempeään hiljaisuuteen
päättyy kulkijan tie.
- Kuinka ihanaa on lepo,
kun päivä on loppu.
Kuinka ihanaa on nukahtaa,
kun voimat on poissa.
- Kuinka lyhyt elämä olla voi,
mutta muisto ikuisuuden kestää.
- Kuljemme nyt kuunnellen,
on poissa jotain hyvää.
Tätä emme tavoita katsellen,
vaan tunnemme kaipuuta syvää.
- Kun aamu saapui,
niin matka päättyi
ja uneen vaivutti väsyneen.
Ei tunnu tuska,
ei vaivaa mainen,
on rauha sydämessä,
nukkuneen.
- Kun aika päättyy, alkaa ikuisuus.
- Kun haihdut tuuliin,
taas mereen tuovat
sinut tuulispäät.
- Kun ilta saapui,
niin matka päättyi ja
uneen uuvutti väsyneen
- Kun loistat tähtenä iltataivaan,
niin näethän meidät päällä maan.
Me täällä alhaalla hiljaa aivan,
sun tähteäs kirkasta seurataan.
- Kun muistelemme yhteisiä teitä,
kuinka sä ahkeroit, rakastit meitä.
Ei kaipuuta sanat, kukkaset peitä,
on sydän, silmät, täynnä kyyneleitä.
- Kun nousee purjeet purren
ja köydet irrotetaan,
käymme ystävä armas surren,
sua jäämme me kaipailemaan.
- Kun pitkän elämän elää saa,
voi rauhassa uneen nukahtaa.
Kun kaikki on valmista,
tehty työ,
on edessä rauhaisa yö.
- Kun päivämme on laskettu,
ei siihen auta usko eikä toivo.
Tehtäväksemme jää vain silittää
kättä ja laskea irti.
- Kun sammui sydän läheisen,
on aika surun hiljaisen.
- Kun suru kohtaa, kiire häviää,
jäljelle vain kaunis muisto jää.
- Kun suuri puu kaatuu,
metsässä on pitkään aution näköistä.
- Kun sä lähdit tänään pois,
huomiseen ei uskoa vois.
Kun päättyy tää, muisto vain jää.
- Kun taivaan tähdet tuikkii,
luokseni lentää saat.
Jokaisen illan myötä
unessa tavataan.
- Kun tuskien jälkeen levon saa,
se lepo on tyyntä ja rauhaisaa.
- Kuolema ei ole elämän loppu,
vaan uuden ja paremman alku.
- Kyyneleet puhdistavat,
muistot säilyvät.
- Kädet ahkerat paljon uurastaneet
lepoon viimeiseen ovat nyt vaipuneet.
- Laula laulua, öinen lintu,
pisara maahan, illan kaste.
Nukuta minua, tumma nurmi,
keinuta uniin koivikon latvus.
- Lepoa ja rauhaa poisnukkuneelle.
Lepää rauhassa puoliso hellä,
suru raskas on sydämellä.
- Lepää rauhassa, tuulen kehdossa,
tuoksussa kesäisen maan.
- Lohduttaminen ei tarvitse
suuria sanoja,
ei valmiita vastauksia.
Tärkeintä on vaan mennä
lähelle, välittää.

- Loppui tuska, tuli rauha,
uni kaunis ikuinen.
- Luonto on antanut meille
lyhyen elämän,
mutta hyvin käytetyn
elämän muisto on ikuinen
- Lähtevien laivojen satamasta
jokainen irtoaa yksinään odottamaan
meitä muita.
- Me emme itke niitä päiviä,
jotka ovat myötäsi menneet,
vaan olemme onnellisia,
että ne päivät ovat olleet.
- Me katsomme jälkiä kättesi töiden,
kiittäen, kaivaten, ikävöiden.
- Me kuolemme, emmekä
kuitenkaan kuole, vaan elämme
niiden ihmisten sydämissä,
jotka ovat meitä rakastaneet
M. Lindqvist
- Me kuljimme yhteistä taivalta,
pienen kappaleen maista matkaa.
Sinä saavutit sataman rauhaisan,
minä yksin saan tietäni jatkaa.
- Me kutsumme häntä,
mutta hän ei käänny enää.
Hän on matkalla lapsuutensa metsiin,
sinisen kukan ja kultaisen kevään maahan.
Siellä laulavat toisenlaiset linnut.
- Me muistamme silmäsi kirkkahat,
me muistamme muistosi hyvän.
Jätit meille muiston niin valoisan,
niin kauniin, rakkaan ja syvän.
- Me olemme niin kuin uni
ja niin kuin ruoho maan,
joka aamulla puhkee kukkaan
ja ehtoolla leikataan.
Mika Waltari
- Me siunaamme matkasi viimeisen,
tuomme kummulles kukkaset kaivaten.
- Meitä rakasti sydän jalompi kultaa.
- Minun on uskottava,
että yhä olet olemassa.
Minun on uskottava,
että kaikella on tarkoitus
- että hyväksyn lähtösi.
- Miten vähän tiedämme elämästä,
maisen matkamme määränpäästä?
Se loppuu kesken ja surussamme,
vain muisto enää on lohtunamme.
- Mitä jättäisin perinnöksi, kun lähden?
Kevääseen kukat, kesään kukkuvan käen,
syksyyn värikkäät lehdet.
(Ryokan)
- Muistelemalla, ei kyynelillä,
tulee kunnioittaa sitä, joka on mennyt pois
Krystostomus
- Muisto kaunis voimaa antaa,
surun raskaan hiljaa kantaa.
- Muistoa ei voi haudata,
sitä ei voi piilottaa tuhkaan eikä maahan. Se elää linnun laulussa, kukan tuoksussa ja tuulen huminassa.
- Muistoista aika rakentaa lohdutuksen.
- Muistosi kallis, hyvä ja hellä,
säilyy aarteena sydämellä.
- Muistot kauniit kantavat
vuosiin tuleviin, voimaa tuovat hetkiin vaikeimpiin.
- Muistot ovat lohdun rakennuspuut.
Murheeseen lohtua tuo muistosi kaunis ja valoisa.
- Murheeseen on kätketty toivo
tulevista päivistä.
- Muut muistot kerran kalpenee,
ne himmenee, ne halpenee. Sun muistosi aina elää.
- Myrsky tyyntyi,
tuuli laantui, pursi saapui satamaan.
- Niin kaunis on hiljaisuus,
siellä jossain säilyy ikuisuus.
- Niin kaunis on maa,
niin korkea taivas.
Niin kuin muuttolintusen tie, kotia kohti matka vie.
- Niin kuin pääsky -
pitkin pintaa maan!
- Niin kuin pääsky -
sineen korkeaan!
- Niin lempeänä leviää hiljaisuus,
niin säteilevänä taivaan avaruus.
- Niin lyhyt askel ajasta ikuisuuteen,
niin kapea raja välillä taivaan ja maan.
- Niin nopeaa, niin tavoittamatonta
on elämä, kuin veden pyörteet, tuulen liike hiljaisissa puissa. Niin nopeaa, niin selittämätöntä kuolema.
- Niin vaikeaa on ymmärtää,
ett´poissa olet ainiaan.
- Niin äkkiä hiljeni sydän kallis,
ei lähtöäs todeksi uskoa vois.
- Niin äkkiä lähtösi kävi,
niin paljon sanomatta jäi.
- Niin äkkiä voi tuonen kutsu tulla,
ajalla, jota ei voi aavistaa.
- Nousussa päivän,
laulussa sinisen linnun, siellä on matkamme määrä.
- Nuku huminaan metsien.
Nuku tuoksuun ikuisen isänmaan kesän.
- Nyt nukut ikiunta, rauhallista, tuskatonta.
- Nyt olet poissa keskeltämme,
mutta et koskaan sydämistämme.
- Nyt olen vapaa ja mukana tuulen
saan kulkea rajalle ajattomuuden. Olen kimallus tähden, olen pilven lento,
olen kasteisen aamun pisara hento. Vuokko Laatio
- Nyt olet päässyt lepohon,
niin syvä, hyvä unes on, kuin kukan kankahalla on valkolumen alla.
J.L. Runeberg
- Nyt voimasi murtui,
olet meiltä poissa, sun iltas saapui ajan aamunkoitossa.
- Näin aukeaa portti viimeinen
valoon ja lauluun lintujen.
- Näin katoaa elämä odottamatta,
näin saapuu murhe ilmoittamatta.
- Ole hyvässä turvassa,
pilvien takana on aina valoa.
- Oli edessä nuoruus...
elämän taika. Ei tiennyt kukaan, oli lähdön aika.
- On ajaton avaruus,
arjesta irronnut ikuisuus. On rauha, hiljaisuus.
- On elo kuin ulappa suuri,
ja muistot on saaria sen, niin hiljaa mä sulle kuiskaan: Sua unhoita koskaan en!
- On hiljainen taivaanranta,
eikä lintujen laulu soi. Ei kuoleman tarkoitusta ihminen ymmärtää voi.
- On koti, jonne myrskyt
maan ei saavu konsanaan.
- On lempeä levon maa,
unen kaarisilta sinne johdattaa.
- On lepo jossakin,
särkymätön syvä rauha.
- On maa, johon kaikki polut katoaa,
on rauhan maa.
- On päivä päättynyt,
on tullut ilta ja pursi irronnut on elon laiturilta.
|
Ilmoitus |
|
Syntymäpäivä-onnittelut |
|
Ne kauneimmat synttärirunot ja kortit sivulla
 |
|
- On rakkain riistetty rinnalta pois
mikä tuska enää sen suurempi ois?
- On vain hiljaisuus ja sanaton suru.
- On vain kolme ääretöntä asiaa;
taivas tähtineen, meri pisaroineen ja sydän kyynelineen.
- On siellä ikuinen kesän maa,
sydän uupunut levätä saa.
- Ovat tyyntyneet elämän tuulet,
on vain ikuisuus ja rauha.

- Paikkasi on tyhjä,
kaipaus suuri ja rajaton.
- Paikkasi tyhjääkin tyhjempi on,
suruni raskas ja loppumaton.
- Pitkä on päivien retki
illan himmeyteen. Yksi on autuas hetki kivusta uupuneen; nukkua siintoon illan.
Saima Harmaja
- Pois aurinko painui, lankesi ilta,
jäi taivaan rannalle säihkyvä silta, mut kaukaa korven tummuvan yöstä
soi laulu ihmisen työstä. Eino Leino
- Pois korjuuhetkeen kulki
myös matka rakkaimman; kuin päivän kirkkautta jäin häntä kaipaamaan.
- Poissa on tuskat,
ohi arki ja työ. Vain lempeät mainingit rantaan lyö
- Pysähtyi sydämes pursi,
rauhan vienoille vesille, armon auringon sylihin.
- Päivä kaunein sammuva on
kukka kuolee korvaamaton, kun päättyy tää, muisto vain jää.
- Päivä kun nousee,
niin sammuvi tähti. Ei se ijäks’ sammu, ken elämästä lähti. Nuku tähti helmassa päivän.
Eino Leino
- Päivä vain ja hetki kerrallansa,
siitä lohdutuksen aina saan.
- Päivänä kauniin kesäisen
hiljeni sydän kultainen. Lähtösi vaikea kestää on surumme suuri ja sanaton. Lohtuna muistot rakkaat.
- Rakkaus ei koskaan häviä
- Rannalle himmeän lahden,
aurinko laskenut on. Kutsu soi iltahuudon, taakka laskettu on.
- Rauhan maa kangastaa,
siellä tapaamme kerran.
- Sadepilvet lipuu taivaallemme,
suru peittää laulun sydäntemme.
- Sammui loiste silmäin valon,
taukos sykintä sydämen jalon.
- Sanoja ei tarvita, kun sydän
puhuu tuhansin muistoin.
- Sen uni on tyyntä ja rauhaisaa,
ken tuskien jälkeen levätä saa.
- Siell´kaunis kannel soi,
he veisaa virttä uutta, ei koskaan lopu se, ei koskaan vanhene.
- Siellä missä nyt olet,
kukkii kaunein maa.
- Siellä tuuli lempein puhaltaa.
- Sinun kuolemas kuolemanrannan
niin ihanan lähelle tuo. On välillä sydäntemme vain virran kapea vuo.
- Sinun paikkasi tyhjääkin tyhjempi on,
ja surumme suuri ja loppumaton.
- Sinä saavutit sataman rauhaisan,
minä yksin saan tietäni jatkaa.
- Sinä saavutit taivaan rannan,
yllä tunturin huippujen oot, ikirauha, ylhäällä siellä, Sinun sielussas vallitkoon. Siunattu olkoon sun tiesi, siunattu matkasi viimeinen.
- Soi holvistossa
sävel hiljainen, on matka päättynyt, on aika jäähyväisten.
- Suo surun hiljaa muuttua
kauniiksi muistoiksi.
- Sun elosi aurinko laskenut on,
jäi meille kaipaus lohduton.
- Surun kyynelten lävitse loistavat
onnellisten muistojen kultaiset säteet lohduttaen meitä murheemme hetkellä.
- Surun rannalle luo
muistot valoaan. Ei koskaan muistosi valoisa jää meiltä unholaan.
- Surun tumma syvyys kätkee
kirkkaan valon. Muistojen ilo, hyvyys täyttää mielen nyt.
- Suuri rakkaus ei tunne aikaa,
ei paikkaa, ei unta eikä kuolemaa.
- Suuri suru on sanaton.
- Sydämessä soi laulu hiljainen
ja sanaton. Metsä hiljaa huminoi, kiire poissa on.
- Sydän lämmin ei syki enää,
vaan muistosi kaunis iäti elää.
- Sä hetken viivyit täällä vaan,
kuin kastehelmi päällä maan.
- Säveltä hiljaisuuden sanat
ei häiritä saa. Kirkkaus ikuisuuden ihmistä koskettaa.
Hilja Aaltonen
- Taivaan linnut, tuulet maan
seuraksesi sinne saat. Kipua sä tunne et, hiljaisuutta kuuntelet.
- Takana elämän tuulet,
eessä rauha, iäisyys.
- Tie valmis on ja päässä sen
vastaus löytyy ikuinen.
- Tiesinhän minä:
tälle tielle tulisi lopulta lähtö. Mutta en tiennyt, että lähtisin tänään.
Ariara no Narihira
- Tiimalasin kartiossa valui
hiljaa hieno hiekka, touhu, kipukin on poissa, liian varhain täyttyi lasinkanta.
- Tuokion verran saimme
olla yhdessä varmoina siitä, että rakkautemme kestää tuhannen vuotta.
- Tuokiot hiljaiset
jälkeesi jäivät, säilyy sun muistosi ja yhteiset päivät.
- Tule luoksemme unissa illoin,
kun ikävä meillä on. Pidä kädestä meitä silloin, kun kaipuu on lohduton.
Kaunis toivotus poisnukkuvan vuoteen äärellä

Toivotan Sinulle hyvää matkaa minne sitten
oletkin matkalla!
|
- Tuonen viita, rauhan viita!
Kaukana on vaino, riita, kaukana kavala maailma.
Aleksis Kivi

- Tuskat häipyi usvan taa, nuku unta rauhaisaa.
- Tuulet soittavat ikävää syvää.
Metsät henkivät kauniita muistoja.
- Tuulien soitto vaiennut on,
ympäri viheriöi ikityyni metsä.
- Tuulien soitot ovat vaienneet.
Ympäri soi ikityynet veet. A. Hellaakoski
- Tuttuja kelloja soitetaan,
sunnuntailepoon saatetaan uupunut uurastaja.
- Tämä varjojen maa, jää kauas taa,
vihdoin väsynyt levon saa.
- Unen purppurasiltaa pitkin tule,
kun kaipuu on lohduton. Pidä kädestä kiinni silloin,
kun minun vaikeinta on. Ja luokses kun tulen – milloin? Ole minua vastassa silloin.
- Uuden aamun valkeuteen
herätä suo nukkuneen.
- Uupunut matkaaja rannalla
himmeän maan astui aurinkolaivaan suureen ja valkeaan.
- Vaan ylitse kaikkien kyynelten
tuhat muistoa meitä nyt lohduttaa.
- Valosta saavuit,
valoon sä lähdit, tähdenlentona valaiset tietä.
- Valkeni aamu kesäinen
tuoden viestin surullisen. Ei auttanut toive ihmisen, vaan saapui uni ikuinen.
- Vaikene sydän, kuuntele hiljaa,
on kuolema niittänyt kalleinta viljaa.
- Vain nöyrä kiitos, enempää mä
tuskin voinen ymmärtää.
- Vaivu varjohon kukkasten,
lepää lehdossa rauhan maan.
- Varjosta valoon kulkee tie,
rauhaan johtaa - perille vie.
- Yli taivaan saapui siintävä silta,
kun yhteen sulivat aamu ja ilta.
- Yö hiljainen aamuun raukes,
tuli tyyntä ja hiljaista niin, yksi portti vain hiljaa aukes´ ja se iäksi suljettiin.
|