|
Aamukastetta laitetaan
pieneen kultaiseen rasiaan.
Hopeaa enkelin siivestä ripotellaan
ja auringon valolla sekoitetaan.
Näin pienet tytöt valmistetaan.
Auringonsäde maahan koski,
syntyi soma nukkaposki.
Tuli tähän maailmaan
sydän iloa tulvillaan.
Ei ole kooltansa suuri tuo pikkuinen,
mut
aikaan sai melkoisen muutoksen.
Toi elämään mukanaan valoisan lisän,
teki toisesta äidin, toisesta isän.
Ei ollut päivämme arkinen,
kun pikku tyttö (poika) taikoi sen.
Tuli tästä päivästä ihmeellinen,
me varmasti muistamme aina sen.
Elämä hentoinen syntyi toiveista äidin ja
isän.
Antoi elämäämme suuren valoisan lisän.
Haikaran kyydissä nyyttimme syliimme siirtyi
xxx g /
xx cm mitoiksi pojalle/tytölle piirtyi.
Eläväksi muuttui
suurin toivehemme,
nyt vauva sylin täyttää
ja rakkaus sydämemme.
Enkeli maahan liihotteli juuri
oli sillä ihmisille uutinen suuri.
Toiveemme toteutui,
kun tyttö (poika) vauvan saamme,
kolmeen pekkaan pian kaiken jaamme.
Hetkellä yön hämärän,
alkoi matka uuden elämän.
Syntyi poika niin suloinen,
Suppusuu ja nöpönenä,
meidän rakas silmäterä
Hän meille on lahja taivainen,
hänet rukouksiimme liitämme kiittäen.
Huudan teille hip hei vaan,
jokos uskotte haikaraan?
Sehän meillekin tän lahjan soi,
kun taloon pikku prinssin toi.
Ihmettä moista
oletteko nähneet toista?
Niin pienen pienet kätöset
ja pikkuruiset jalat.
Suppusuu suloinen,
kultakutri tyttönen.
Ihmettä moista
ei maailmassa toista!
Ihmeitä täynnä on päivän joka hetki,
kun
alkoi tyttövauvan elämänretki.
Kaikkien mieli suureen iloon suli
perheeseen kun pieni tyttönen (poikanen) tuli.
"Katso!" sanoi Nalle Puh ja osoitti maahan.
"Mitä?" kysyi Nasu.
"Uudet jalanjäljet. Kahden seuraan on liittynyt kolmas!"
Kesä hehkuu, kukkii maa,
taivaskin sen todistaa:
siinä on hän, siinä nyt,
ihan äsken syntynyt!
Kun lapsemme ensimmäisen syntyvän näin,
mä hetkeksi ajan kelkasta jäin.
Silloin vasta tunsin ja koin,
kuinka kaunista rakkaus olla voi.
Kun yö taivaalle tähtensä laski /
kun päivä taivaalle auringon laski
syntyi meille pienoinen/toinen/kolmas jne.. poika/tyttölapsi.
Kymmenen pientä varvasta,
pienen pientä ja somaa,
kymmenen pientä sormea,
nyytin ikiomaa.
Kaksi silmää, korvat, nenä ja suu,
voi kuinka siihen rakastuu.
Masun salamatkustaja saatiin kiinni tänään klo. xx. Tuntomerkkeinä
kirjattiin poika/tyttö, pituus ja paino.
Meidän uudessa lastenhuoneessa
on uudenlainen tunnelma,
kun meidän pienessä kehdossa
nukkuu vauva niin ihmeen ihana.
Ja kehdon yllä paistaa kuu,
kun vanhemmat sen ylle kumartuu.
Meillä harjoitellaan kotileikkiä
ja ollaan äitiä ja isää,
kun yhden jäsenen haikara toi lisää.
Meistä tuli äiti ja isä
siinäpä elämäämme mahtava lisä.
Miten pienet tytöt tehdään?
Ensin aamukastetta laitetaan
pieneen kultaiseen rasiaan.
Hopeaa enkelin siivestä ripotellaan
ja auringon valolla sekoitetaan.
Näin pienet tytöt valmistetaan.
Nyt täyttyy koti nutuista
ja somista pikku jutuista,
Sormet pienet, varpaatkin
peittyy hellin suukkosin.
Nyytti pehmeä syliini annettiin,
se vauvalta tuoksuu, on lämmin niin.
Se itsekin varmaan tietää sen,
ett' sulattaa jokaisen sydämen.
Hiustupsusta pieniin varpaisiin,
se on ihana, ihana niin!
Näki päivänvalon vauva soma,
meille kaikki kaikessa ja ihan ikioma.
On hienoa tytöllä (pojalla)
aloittaa
ainahan niitä poikia (tyttöjä)
saa.
Vihdoin ja viimein hän maailmaan tuli,
vauva pieni ja sydämet suli.
Tästä saamme paljon työtä,
onni olkoon aina myötä.
Tästä iloitsee jokainen tuttu:
meille syntyi oma kullannuppu
|
|
On jalassaan vauvalla pienoinen sukka,
tuntuu poskea vasten hentoinen nukka.
Silmät on isän ja äidiltä tukka,
elämään vasta puhjennut kukka.
Pun/sin nuttuun xx senttiä puen,
kortista xxxxg painaneen luen.
Pian jatkamme elämää kotiutuen
ilmoitan, kun aika on vierailujen.
On siinä onnea kerrakseen,
kun kotimme uudeksi herrakseen
nyt pulskan tyttölapsen (poika) sai
ja alkoi ainainen sunnuntai.
Onnen lapsi omenainen
toukka pieni tuutivainen
ihan uuden uutukainen.
Näki pieni päivänvalon
ilo täytti koko talon.
Pehmeä on posken nukka,
jalassa pieni sininen sukka.
Tänään meille onni tuotiin
ikioma pikkumies suotiin.
Hän meille on lahja taivainen,
hänet rukouksiin liitämme kiittäen.
Peiton alla posken nukka,
jalassa pieni sininen/ punainen sukka.
Näin meille onni tuotiin,
ikioma poika/ tyttö suotiin.
Pieni poika/ tyttö maailmaan
syntyi auringon säteistä,
pienistä pihlajanmarjoista,
linnunpoikien saattelemana
pehmeistä pumpulipilvistä.
Pieni tyttö (poika) näki
päivänvalon,
ilo täytti koko meidän talon.
Pieni tyttö maailmaan
syntyi hempeistä varjoista,
tähtien kutsun saattelemana,
makeista metsämansikoita
ja suloisista suudelmista,
pienistä pisamista,
satakielen laulusta.
Prinssi / prinsessa pieni nyt hallitsee
ja saapui meille onnen, ilon aika.
Nyt vauva-askareet vallitsee
ja tuttipullontaika.
Ruusunnuppu, suukkosuu
silmäs uuteen aamuun avautuu
Ihmeitä täynnä päivän joka hetki
alkaa pienen tytön/ pojan
elämän retki.
Sokerista, mansikasta, enkelin siiven
untuvasta. Siitä on pienet tytöt tehty.
Syntyi tähdenlennosta,
ruusunnupusta hennosta,
taivaan sateenkaaresta,
isin ja äidin haaveesta.
Saimme pienen pojan/tytön.
Syntyi uusi kukka,
poika/tyttö silkkitukka.
Lapsi kuin hentoinen kukka,
mustikkasilmä, mansikkasuu.
Päivänpaistetta untuvatukka,
linnunlaulua kaikki muu.
Syntynyt uusi on ruusunnuppu,
pienoiset korvat ja suu ihan suppu.
Vanhempain silmissä ihmeeltä näyttää,
sydämet riemulla, onnella täyttää.
Tapahtunut on suuri hetki,
kun päättyi odotuksen retki,
syliin kahden onnellisen
antoi tytön/pojan suloisen,
Tuli silmää kaunista kaksi,
näki maailman ihanaksi.
Tuli iloksi äidin ja isän,
toi onneen tuntuvan lisän.
Tuoksussa tässä on outoa taikaa.
Miten voi tuoksua yhtä aikaa:
hunajalta, apilalta, suukkojen
mäiskeeltä,
rakkauden räiskeeltä,
talvelta ja kesältä,
pikkulinnun pesältä?
Tyttö (poika) tuli - ja millainen!
Poski on niin suloisen silkkinen
ja vauvan peppu pehmoinen.
Varpaat kuin pienet perunat
ja sormet soman pullukat.
Päälaella yksi haiven pien,
hymyn takaa pilkahtaa ien.
Toi onnea, iloa mukanaan,
omaan perheeseen ja koko maailmaan!
Tänään oli päivä arkinen,
vaan pikku tyttö (poika) muutti sen,
tuli päivästä suuri ja ihmeellinen,
me varmasti kauan muistamme sen.
TIITIÄISEN TUUTULAULU
Tiitiäinen metsäläinen
pieni menninkäinen,
posket tehty puolukasta,
tukka naavatuppurasta,
silmät on siniset tähdet.
Tiitiäinen metsäläinen
pieni menninkäinen,
keinu kuusen kainalossa,
tuutu tuulen kartanossa,
sammuta siniset tähdet!
Tässä pienessä kehdossa
makaa vauva kovin ihana.
Pienet kasvot sillä on
ja hymy aivan vallaton.
Ja keijut kehdon yllä nään:
nyt tervetuloa elämään!
Uudet tittelitkin saimme,
kun vauvan itsellemme haimme.
Nykyisin oomme äiti ja isä
ne nimet antoi meille tää perheenlisä.
Oman lapsen,
pienen linnun,
kannoin alla sydämen.
Nyt on onni täydellinen,
syliini saan ottaa sen.
Tunnen käden, pienen, hennon,
tunnen posken pehmeän.
Voisko olla kauniimpaa
kuin alku uuden elämän.
|
