| |
Olet lapsi vielä
tyhjä taulu vasta
voin vain koittaa estää
sua hukkaan joutumasta.
Aivan joka päivä
kaikki mitä näet,
pienet kuopat tiellä
ja jyrkät ylämäet.
Leiki lapsi vielä
kun vain leikkiä saat
ehdit kyllä vielä
kiertää kaikki maat.
Paljon outoa ja ihmeellistä
mahtuu suureen maailmaan.
Toivon sulle onnea,
kun lähdet sitä tutkimaan.
Kastepäivänä onnea toivottavat
xxx ja xxx
Taivaan pienen linnun lailla
olet tänään huolta vailla.
Ystävät toivovat,
että päivät tulevat
Sinulle toisivat onnea,
hyvää mieltä ja iloa.
SUOJELUSENKELI
Olen pienen pieni enkeli,
olen pienempi kuin peukalosi.
Asustelen ihmisten huoneissa,
joissa mukavaa on kuljeskella.
Et varmaan ole nähnyt minua,
olen liian pieni, vaikea huomata.
Olen koko ajan sinun luonasi
ja kuljen aina rinnallasi.
Kun iltaisin tyynyyn painat pään,
minä enkelisi sinua valvomaan jään.
Vaikket näekään minua, lupaan sen
koskaan sinua minä hylkää en.
Mitä lapsi hymyilee,
ihan vauva vasta.
Kaikkea uutta ihmettelee,
mitä tietänee elämästä?
Rakkauden tuntee ja
lämmön sylin,
se riittää pienelle ihan hyvin. Nyytti pieni syliinne annettiin,
se maidolta tuoksuu, on lämmin niin!
Se varmasti itsekin tietää sen,
et valloittaa jokaisen sydämen.
Hiustupsusta pieniin varpaisiin
se on ihana, ihana niin!
Vastasyntynyt elämä
nukkuu sylissä.
Pieni suu on raollaan,
silmät tiukasti kiinni.
Puoli vuotta myöhemmin
silmät säteilevät riemua,
kun onnellinen pieni suu
haukkaa palan maailmaa.
Mitä hymyilee
pienoinen, vauva vasta?
Hän tietääkö mitään maailmasta?
Rakkauden tuntee ja lämmön sylin,
Se riittää pienelle ihan hyvin.
Sinä
saavuit kuin valo huhtikuun,
kaikki
muuttui, jäi entinen.
Näen
pehmeät kädet sileät ja suun.
Olet
aarteemme pikkuinen.
Sinä
kotisi tänne luoksemme teit,
sinä
aikamme otit ja unemme veit.
Mutta
se mitä annat on suurempaa:
Näytät
mitä on rakastaa.
On
suojelusenkeli Sinulla,
niin puhdas ja valkoinen..
Hän aina Sinua ohjaa,
tunnet siiven kosketuksen.
Tänään nimi
pikkuiselle
poikalapselle annetaan,
Aleksiksi häntä nyt kaikki
alkaa
kutsumaan.
Vahva nimi pikkupoikaa
elämässä
suojatkoon.
Voimia ja rohkeutta
hänen
tielleen antakoon.
Minä olen vasta pieni,
ja sinä olet minun maailmani.
Sinulta minä opin,
kuinka tässä maailmassa toimitaan.
Sinuun minä turvaan.
Näytäthän,
mikä elämässä on tärkeää.
Suojele minua kaikelta pahalta.
Tien jonka minulle näytät,
myös minä näytän joskus
omille lapsilleni.
Sinä teit minut tähän maailmaan.
Samalla annoit lupauksen
rakastaa minua ja
pitää minusta huolen.
Ethän koskaan unohda, että lupasit?
Vanha japanilainen kehtolaulu
Palleroiset pikkusormet
etsii aina uutta.
Ihmetellen, kummastellen
elon salaisuutta.
Uteliaat pikkusormet
löytää pienet varpaat.
Rivissä ne istuu niin kuin
kirkkoväet hartaat.
Mikäs tuossa keskellä on
pienen pieni napa.
Siihen aina sormi osuu
on siitä tullut tapa.
Palleroiset pikkusormet
uupuu kaikkeen työhön.
Kirkkaat lapsen silmät nukkuu
unen tähtivyöhön.
|
Tulevaisuus
kasvaa ajasta
onnellisesta
Kaikkea hyvää
elämän varrelle!
Tahdon tulla
ja nähdä auringon,
ja perhoset viljapellon.
Tahdon kuulla tarinan Tuhkimon
ja kuiskeen kissankellon.
Minä pikkuinen aikani uneksin
äidin sylistä lämpimästä,
ja vihdoinkin saan iloita
mulle suodusta elämästä.
Ihmeitä täynnä on päivän joka hetki
Näin alkaa pienen pojan elämän retki.
Olet satakieli ja ruusu,
olet tähti ja aurinko.
Olet kauneinta mitä on.
Hyvät haltiat
kehtoas keinuttaa.
Päivänpaistetta,
onnea toivottaa.
Olkoon lapsuuden kultainen aika
kuin sadun keijujen taika. Jo poika kiskoo pojan unta vuoteessaan
ennen kuin loppuun iltasadun saan,
Mä istun hetken ja mietin maailmaa
Ihmisenpoikaa se odottaa.
Voi kuinka kaunis poika onkaan tosiaan.
Ei muuhun pysty hän kuin uutta oppimaan.
Hän siinä kylkeänsä kääntää, miehekkäästi ääntää.
Hän matkaa taittaa linnunradallaan ja nukkuu vaan.
Onni tuli meille käymään,
sinut toi se tullessaan.
Kutsui meidät katsomaan.
Onni lauloi pienen laulun,
laulun lauluista kauneimman,
lapsen unista kertovan.
Leijaile
sinisiivin,
unilintu lapsen luo,
heiluta kehtoa hiljaa,
ja paljon onnea suo.
Meistä jokaisesta jää jälki.
Se voi olla suuri jälki
tai pieni jälki,
mutta kukaan ei kulje
jättämättä jälkiä.
Valkea enkeli taivainen
johdathan ylhäältä sieltä
kulkua pienen lapsosen
kauas vaarojen tieltä.
Meillä on kotona - arvaa kuka?
vauvanhoitoko rankkaa muka?
vaippa kun täyttyy tavarasta,
innolla paapotaan parkuvaa lasta,
peppua pestään ja uutterasti
rasvataan otsasta varpaisiin asti.
Itku kun alkaa niin rinta suuhun,
aikamme ei enää riitä muuhun.
Tutkitaan tarkasti varpaita vauvan,
silmiin tuijotellaan sitä kauan.
Päällä on puhdas potkupuku,
tulkaa katsomaan, koko suku!
Tämä päivä, päivistä herkin,
nimen saat ja kasteen merkin.
Olkoon päiväsi jokainen
kauneutta täynnä ja onnellinen.
Rutista, rapsuta, rakasta
silitä pientä päätä.
Lähelle ota ja lämmitä,
älä suukkoja säästä.
Ole tuhlari hellien sanojen,
kosketa poskea, kättä
Tuudita, helli ja hyväile,
ota syliin, pois älä päästä.
Lahjan parhaan jos lapselle
antaa vois,
vierelle jonkun kulkua
turvaamaan tois,
pölyt tytön polvista
pyyhkimään pois.
Onnea, iloa, ihmeitä koettaviksi,
hyviä hetkiä kera rakkaiden elettäväksi,
kaiken tään pienelle lahjaksi sois.
Nyt paljon onnea elämää varten,
lahjoja hyvien haltiatarten!
Onko
totta, et lapsi on sylissäin.
Ja
näen itseni silmissä sen.
Että
siintävät veet ja lämmin on näin,
ilma
niin autereinen?
Missä
ajassa, vuodessa elänkään,
kuka
oon, minkä niminen?
Käsivarsillain nään nyytin pellavapään,
josta
aiemmin tiennyt mä en.
Minä
elän ja tunnen ihanuuden,
–
Missä ihmeessä olin ennen?
Jouduin odottamaan pienen ikuisuuden
tätä
hetkeä suuren onnen.
Erik Lindorm
(1889 - 1941)
=>Runoilijan
aakkoshaku
=>Runoilijat
aihepiireittäin
=>Vauvarunot
=>Värssyjä isovanhemmilta
=>Enkelirunot
|
