|
Pikkuhiljaa on alettu toipumaan matkanjälkeisen aikaeron kirouksesta. Vaikka kuinka kuvittelee, että nukkuu kokonaisen yön nirvanassa, kun illalla
nukkumaan mennessä on poikkiväsynyt, niin eiköhän yöllä jo kolmen aikaan olla hereillä, eikä nukkumisesta enää sen jälkeen tule mitään. Siispä
noustaan keittämään kahvia ja haahuillaan pitkin päivää väsyneinä. No onneksi nyt alkaa jo helpottaa!
Herkkiä hetkiä koettiin, kun oltiin Arkadian lyseossa VANHOJEN TANSSEISSA seuraamassa lapsenlapsemme Pauluksen ja tyttöystävänsä Fiinan esiintymistä.
Hieno muisto saatiin siitäkin tilaisuudesta - kokonainen sali niin ihania nuoria ihmisiä.
|
