Onnea uuteen kotiin

Koti olkoon onnen kehto,
rakkaus sen ensi ehto.


Onnellisuus tupaan asettukoon
ja ilo vierahaksi


Onnea, onnea, onnea vaan,
punainen tupa ja perunamaa!


Ilo, onni, rauha,
suola, leipä, kauha.
Otithan ne mukaan,
myöskin uuteen tupaan!


Löysi paikkansa kattila ja kauha,
olkoon kodissanne onni ja rauha.


Talo tehdään seinistä ja parruista,
koti rakennetaan rakkaudesta ja unelmista.
Onnea uuteen kotiin!

KORTTI


Pata, kirnu ja kauha,
ilo, onni ja rauha -
ota ne kaikki mukaasi,
kun muutat omaan tupaasi.


Ei onni tule etsien
se saapuu eläen.
Täyttä elämää tähän uuteen kotiin!


Onni kukkivi kotona,
oma maa on onnen paikka.


Korpikuusen kannon alla
on Mörri-möykyn kolo.
Siellä on koti
ja siellä on peti
ja perheellä pehmoinen olo.


Onni olkoon osananne
uuteen kotiin muuttaissanne.
Alle kurkihirren oman,
lämpöön kotilieden soman.


Nytpä tahdon olla ma
uuden kodin laittaja.
Seinät kun saan valmihiksi
toisen pään teen kammariksi.
Päähän toiseen pirttisen
sievän, hauskan, puhtoisen.


Olet oiva onnenpoika,
kaunis koti omanasi,
ilo, onni osanasi.

Onni asuu yksinkertaisuudessa
ja kohtuullisuudessa - lasi viiniä,
kastanja, pieni vaatimaton liesi,
meren kohinaa, ei muuta.

Koti teidän on,
aivan verraton.
Oma rauha, oma lupa,
on teillä nyt oma tupa.

Oma tupa, oma lupa,
lintukoto, oma pesä.
Onnea uuteen kotiin!


Onnea uutehen kotihin,
siinä onni ollaksesi,
armas ain asuaksesi,
illat istua iloiten.
Onnea uuteen kotiin!

Ilmoitus Syntymäpäivä-onnittelut Ne kauneimmat synttärirunot ja kortit sivulla

Ahkerasti ahersitte,
oman kodin rakensitte.
Siellä on oman perheen rauha,
ei puutu pata, kattila
eikä kauha.


Koti on enemmän kuin asunto tai paikka, jossa säilytetään tavaroita. Se on enemmän kuin seinät, lattia ja katto, se on enemmän kuin suoja ulkomaailmaa vastaan.
Onnea uuteen kotiin!


Katto kaiuta iloa,
liesi lämmintä jakele
orren alle astujille.

Tulostettavat kortit

Niin kauas kuin taivahan ranta
tuo kaartuvi rajaton,
ei missään niin kaunista paikkaa
kuin teidän koti on.


Kodin oman rakensitte,
muutitte kurkihirren alle.
Teillä on jopa lämmin takka,
jossa olette kuin kansi ja vakka.
Olkoon kodissanne aina suola,
leipä ja kauha,
sekä vallalla oma rauha.


Onneen vaaditaan kolme asiaa
- kodin lämmin syli
- kodin läheiset ihmiset
- kodin turvalliset seinät

KORTTI


Kukitettu olkoon tiesi,
lämmin aina kotiliesi,
lempi puhdas loppuun asti,
sitä toivon hartahastai.
Rakenna ja työtä tee
niin työsi onnistuu,
ja majastasi matalasta
linna suuri valmistuu.



Animaatiot


Suurin toive on saada tuntea turvallisuutta,
välittämistä ja lämpöä. Niistä syntyy unelmien koti.
Onnea uuteen kotiin!

KORTTI

Se on onnellinen, joka ei sure sitä mitä häneltä puuttuu, vaan iloitsee siitä mitä hänellä on. Iloitaan siitä, että Teillä on nyt uusi, kaunis koti......
Onnea uuteen kotiin!


Koti uusi, lämpöinen,
siellä elo yhteinen,
olkoon päivänpaisteinen,
rauhaisa ja onnellinen

KORTTI


Onni tulkohon tupahan,
hyvä vuosi vierahaksi.
Isännälle ikä pitkä,
emänälle perä leviä.
Onnea uuteen kotiin!


Terve tänne tultuasi
tänne pienehen pesähän
matalaisehen majahan
alle kuulun kurkihirren
alle kaunihin katoksen.


Toivomme teille onnea suurta,
elämän varrella myötätuulta.
Olkoon suojaisa oma tupa,
hellyys, lämpö ja oma lupa.


Olkoon iglussanne lämpöä,
lampussanne öljyä ja
sydämessänne asukoon rauha.


Onnea komiaan tupahan
alle kurkihirren soman.
Onnea löylyihin lempeisiin
lautehille saunan oman.

KORTTI

Ohoh kullaista kotia,
Armasta ison eloa!
Jos oli leipeä vähempi,
Niin oli unta viljemmältä;
Ei toruttu torkunnasta,
Makoomasta ei manattu.


On nyssäkät ja laatikot nyt kannettu
ja teille uusi upea koti laitettu.
Ystävät yhteen kokoontukaamme.
Onnea uuteen kotiin toivottakaamme.


Siin’ on koti ja komea,
hyvin sievä ja sorea,
siinä lysti ollaksenne,
piha pitkä juostaksenne,
tanner tanhuellaksenne,
lehto leikin lyödäksenne.


Toivotan taloon iloa, rauhaa
lieden lämpöä, tuulta lauhaa.
Katon kansi taivahalla
olkoon mielet korkealla.
Neljä seinää tuulten suojaksi
turvan ja lämmön tuojaksi.
Matot vielä lattialle,
eipä tee mieli maailmalle.
Kodissa tässä hyvin eletään
omassa olossa viihdytään.

KORTTI


Koti pantiin pakettiin
uuteen paikkaan kannettiin.
Uusi katto, uudet seinät
tervehtivät kaikki meidät.
Nyt on taaskin koti soma
meidän perheen ikioma.
Onnittelut uuteen kotikoloon
kaikkea hyvää mukavaan oloon!

Sinisen järven rannalla
on tupa, pieni tupa
mun kultani sinne on kutsunut
kun hällä on siihen lupa.
Sinisen järven rannalla
on tilkku, pellon pala
siinä se leipä lainehtii
ja aalloista nousee kala.
Se pelto on pieni ja tupanen
kuin pienen linnun pesä
mutt' missä voi viihtyä rakkaus
on talvikin siellä kesä.
J.H. Erkko


KOTISAUNA
Sauna hiljainen, mustunut,
kattama tuohen ja malkain,
on kuvas sieluuni juurtunut
lapsuudestani alkain.
Kyyhötit seinin lahoavin
vaiheilla hakamaan aidan,
luona nuokkuvan sireenin,
varjossa harmaan raidan.

Usein sun seinälles hiipien
tirkistin räppänäs rakoon,
vallassa kauhun suloisen
juoksin sun mustuuttas pakoon.
Hirvitti kiukaas savuinen,
suuri ja pimeä parvi,
ykssilmä haltia nurkassa sen,
ykssilmä, yksisarvi..

Kylvetti ammoin mun, palleron,
hyväillen lämpimät hautees.
Sittemmin kasvavan nautinnon
soi mulle huojuvat lautees.
Aina sun portahis nariseviin
oudosti vavahtain koskin.
Löylystäs iltoihin kesäisiin
palasin hehkuvin poskin.

Lokakuun puhteina hengitin
vaiheillas tuntua maltaan.
Talvin, kun ohitses hiihtelin,
unohduin tunnelmas valtaan:
Vaistosin tuoksun ja havinan
entisten juhannusvihtain..
Kuulin sun nurkassas kuiskivan
pellavaloukkujen, lihtain..

Sauna vierellä sireenin,
juojassa muistojen hunnun,
sieraimissani vieläkin
vaistoan savusi tunnun.
Hengitit tielleni maailmaan
lämpöäs rauhoittavaa,
vaikka en enää milloinkaan
oveas harmaata avaa.
Kaarlo Sarkia

Onnea uuteen kotiin muumit

Kaikki sopeutuvat tähän, kunhan saavat asettua aloilleen.
Muumimamma


Joskus on hauskaa tehdä pitkiä matkoja, mutta on myös mukavaa palata kotiin.
Nuuskamuikkunen


Oikeastaan on aika hauskaa tehdä pitkiä matkoja, jos vain osaa iloita siitä, että tulee kotiin.
Muumipappa


Koti runo Eino Leino

Pesänsä on peipollakin,
kontiollakin kotonsa -
ihminenkö ilman oisi?

On armas päänalainen,
sija muita sirkeämpi,
jalan neljän juoksevilla,
siiven kahden kantamilla -
ihminenkö ilman jäisi?

 

Pois meni merehen päivä
päivätyönsä tehtyänsä;
lehtohon levähti tuuli
päivän pitkän tuultuansa;
lintu pään pesähän laski
virren pitkän veettyänsä.
Ihminenkö yksin yössä
kulkisi koditta kurja,
kuikerrellen, kaikerrellen?

 

Hyvä on maata maaperässä
oman lieden lämpimällä,
vilut on patjat pehmeätkin
vilun vierahan tuvassa.
Kaunis on löyly katkuinenki
oman saunan orren alla;
kylmä on kyläinen kylpy,
vaikka haudot hajuvesillä.

 

Jo se on pätevä poika,
joll' on tyttö mielitietty,
toki se toista on uhempi,
kell' on kihlat kihlattuna;
vasta sen mieheksi sanoisin,
joka toi tytön omansa
oman lautsan laulajaksi,
oman ikkunan iloksi.

 

Lauloi lintunen lehossa,
helskytteli hietarinta:
Lauha on laulella emosen
oman kääryn kätkyellä,
hyvä on lapsen nauratella
oman karsinan olilla.

Ei ole tuvassa tuiskijata,
sanan vihaisen viskojata
naurun pitkän naurannalta.
Iso on tuvassa itse,
veli veistolastusilla,
nepä suuta suihkoavat,
hyrähtävät sanan hyväisen.

 

Kukkuipa käkeä kaksi
kahen puolen kirkonaidan:
Hyvä on raatajan levätä,
unta nähdä työ-urohon!

Pyhä on työmiehen perintö
oman kuusen kuuluvilla;
vieno on Jumalan vilja
oman aatran ohramaasta;
kului kulta, haihtui helmet,
hävis rikkahan hopeat,
ei kulu isän opetus,
joka on peltohon penätty
ja vaottu vainiohon.

 

Näitä ne isät opetti,
näin ne peltohon penäsi,
kynti kirjat auran kynsin,
vakoili sanat vakaiset:
Oma tupa oma lupa,
oma pelto oma perintö.

Eino Leino

 

 

Minä hiihtelen hankia hiljakseen.
Tuul’ hiljaa heittävi lunta.
Koti mullako ollut ja siskot ois
vai oisko se ollut unta?
Miten korvessa näin
nyt yksinäin
minä hiihtäisin? Missä on ystäväin?

Ei, enhän mä korpea hiihdäkään,
minä hiihdänhän siskojen kanssa,
koti tuolla se vilkkuvi kultainen,
tuli taasen on takassansa,
emo huolella käy,
eikö lapsia näy,
kun ilta jo hangilla hämärtäy.

Elä murehdi turhia, äitini mun,
me tullaan, tullaanhan kyllä,
me tulemme poskin niin lämpimin,
meill’ onhan villaista yllä,
ja jos kylmäksi jää
sormi yks tai tää,
sun suukkosi kyllä sen lämmittää.

Me hiihdämme alta ikkunan,
me katsomme salaa sisään:
Isä pitkää piippua polttelee,
emo takkahan halkoja lisää.
Hei, hip hip huraa!
kaikk’ kerrassaan!
Ovi auki ja äidin helmahan vaan.

Ja kuusien varjot ne tummentuu.
Tuul’ hiljaa heittävi lunta.
Joko kotihin korpien hiihtäjä sai
vai ollutko lie vain unta?
Uni tuskat vie.
Päivä loppunut lie
ja loppunut yksin hiihtäjän tie.
Eino Leino

Metsähän oli mun mieli,
kauvas kaupungin melusta,
honkien ikihumuhun,
ikikorven katvehesen.
Tahdoin mä taloni tehdä
alle kuusen kukkalatvan,
kuulla kuusien humua,
sinipiian pillin ääntä,
sinikeijujen kemuja,
sinikansan karkeloita.
Eino Leino


Sio nyt silkit silmillesi,
kullat kulmille kohota,
kaulahan heleät helmet,
kullanristit rinnoillesi!
Pane paita palttinainen,
liitä liinan-aivinainen!
Hame verkainen vetäise,
senp' on päälle silkkivyöhyt,
sukat sulkkuiset koreat,
kautokengät kaunokaiset!
Pääsi kääri palmikolle,
silkkinauhoilla sitaise,
sormet kullansormuksihin,
käet kullankäärylöihin!

Niin tulet tupahan tuolta,
astut aitasta sisälle
sukukuntasi suloksi,
koko heimon hempeäksi:
kulet kukkana kujilla,
vaapukkaisena vaellat,
ehompana entistäsi,
parempana muinaistasi.