|
|
Ei pieni sydän voi ymmärtää,
miksi usein se yksin jää.
On kiirettä elämä toisien,
miksi ei löydy ystävää.
Ei pieni sydän voi kaikkea ymmärtää,
mutta tärkeintä matkalla elämää.
On tuki ihmisten.
Niin vähän sulta mä pyytäisin,
jos kesken kiireiden muistat mua.
Pieni lämmin ajatus lapsien,
niin paljon tarvitsen mä sua.
Ei pieni sydän voi kaikkea ymmärtää,
mutta tärkeintä matkalla elämää.
On tuki ihmisten.
Jos yhdessä kuljemme eteenpäin,
voi toisetkin ymmärtää.
Ystävät yhdessä vierekkäin,
voi tien elämän selvittää.
Ei pieni sydän voi kaikkea ymmärtää,
mutta tärkeintä matkalla elämää.
On tuki ihmisten.
Meidän mummi on pehmoinen,
niin kuin lämmin pulla.
Vaikka olisin kiukkuinen,
mummin luo saan tulla.
Minä laulan lapselleni
Minä laulan lapselleni,
kieltä pieksän pienelleni,
pieksän kieltä penningittä,
suuta kullatta kulutan.
Minä laulan lapsen virttä,
panen paimosen sanoja,
joita ennen eukko neuvoi,
oma vanhempi opetti,
kätkyessä käätessäni,
liekussa levätessäni,
korkian isän kodissa,
kaunoisessa kartanossa.
Kanteletar
Isä ja lapsi
Lapsi:
Kerrohan isä oi,
onko pyöreä maa
eikö onnensa lintua
myös kiinni saa
miksi taivas niin kaunis ja siintävä on
sano ootko sä toisinaan
myös onneton?
Kerrohan, missä aurinko nukkua saa
onko tuutuna sen meri,
taivas vai maa
miksi pääse en lintujen
luo lentämään
miksi kyyneleet nuo, isä, silmissäs nään?
Isä:
Pienoinen, kerron sen,
niin on pyöreä maa
onnen linnunkin kyllä
sä voit saavuttaa
siksi taivas on kaunis
ja siintävä niin
ettei lintusi joutua voi kadoksiin.
Mutta aurinko ei nuku vaipuessaan,
tietä kuulle ja tähdille
antaa se vaan
ja jos lentää sä voisit,
ei lintuja ois
kyyneleittä en kuunnella sanojas vois.
Lapsi:
Jos on maa aivan niin
kuin on palloni mun
kierrän sen, onnen tuon
sitten syliisi sun.
Isä:
Pienoinen, sitä ei löydä kulkiessaan,
kerran luoksesi lintuna
lentää se vaan.
Lapsi:
Missä sen pesä on,
kunhan neuvoisit sen
syliis toisin ja pois sitä päästäisi en.
Isä:
Pienoinen, se on piilossa sydämen vain
ja sen löysin mä silloin
kun sinut mä sain.
Onnea
pienokaiselle!
Äiti kertoisitko
Olen kuusivuotias ihminen jo
niin että äiti kertoisitko
mistä meidät lapset on tehty?
Olen tarhan tädiltäkin kysynyt,
hän on vain minulle hymyillyt,
ja talkkarikin on hämmästynyt,
He sanovat: Odotahan nyt.
Naapurin pihalla kerrottiin,
että pienet lapset on tehty niin,
että vettä ja jauhoja sotkettiin,
ja taikina lapseksi muovailtiin.
Sen jälkeen uunissa paistettiin
ja sitten vain elämään käskettiin.
Äiti, tehdäänkö lapsia niin?
Äiti, voiko tällaista pientä lasta
tehdä lehmän pienestä vasikasta
jos karvat vain ottaisi pois?
Ei antaisi lupaa ammumaan,
vaan käskisi sanoja sanomaan,
pyytäisi pottaan pissaamaan
ja kahdella jalalla kulkemaan.
Äiti, voiko pelto tai kasvimaa
ihmisen taimia kasvattaa
kuten porkkanaa, heinää tai muuta.
Miten taimet, vauvaakin pienemmät
pellon mullassa pärjäävät
kun siellä on madot ja jyrsijät
sekä sateet ja tuulet myrskyisät.
Jos minut on tehty sairaalassa
tai tehtaassa lapsia valmistavassa
niin mistä rakennusaineet saivat?
Mistä lämmön laittoivat ruumiiseen
miten jalkani saivat liikkeeseen
mistä huono olo, kun tuhmasti teen,
mistä itku kun sattuu varpaaseen?
Lapseni
Pieni olet vielä ymmärtämään
mutta väärin teen, jos ääneti jään.
Joten rakennusaineesta kerron:
Se on ainetta kultaakin kalliimpaa,
sitä ei rahalla ostaa saa
ei kasvata meret, ei metsät, ei maa
silti jokainen voi sitä omistaa.
Taivaan Isämme kultaisin
meille kaikille lahjoitti paketin
joka sisältää rakennusaineen.
Käyttöohje on yksinkertainen;
Käytä ainetta reilusti, tuhlaillen.
Sitä säilytä lämmössä sydämen,
koska se on vihalle allerginen.
Se on rakennustarvikepakkaus
jonka päällä on teksti: Rakkaus
Tästä sinutkin lapseni tehtiin.
Siitä miljoonat lapset on valmistettu.
Siitä kaikki kaunis on rakennettu.
Siitä onni on koteihin asennettu.
Sen avulla paha on karkotettu.
Perhonen pieni kultasiipi
saapuu sinun luo,
hyvän onnen toivotuksen
mukanansa tuo.
Hiuksilla
tuoksu kukkien,
poskilla punerrus
hento,
lapsuus on
ainutkertainen,
se on kaunis
kuin tähdenlento.
Pienet jalat tepsuttaa,
käsi pieni kurkottaa.
Ääni soma hunajainen,
hymy hellä, mansikkainen.
Olet aina aurinkoinen,
pieni hymysuu.
Lapseni toiveita
Tahtoisin leikkiä tuulen kanssa
ja kohota korkealle.
Tahtoisin palasen taivasta
ja pilviä tyynyn alle.
Tahtoisin juosta kuin tuulispää
ja löytää sinisen saaren
tai kiivetä korkean vuoren päälle
ja omistaa sateenkaaren.
Tahtoisin tanssia metsässä
ja rakentaa majan puuhun.
Tahtoisin saada myös hopealaivan
ja purjehtia kuuhun.
Onnea lapselle!
Hyvin hiljaa, hyvin hiljaa,
nyt kuuluu keijujen äänet.
He tanssivat taas koko yön laulaen,
koko yön laulaen.
Hyvin hiljaa, hyvin hiljaa,
nyt syttyy tähtöset pienet.
Ne oottavat taas läpi yön loistaen,
läpi yön loistaen.
Hyvin hiljaa, hyvin hiljaa,
nyt sammuu keijujen äänet.
He liitävät taas ylös luo tähtien,
ylös luo tähtien.
Pikkupeikko, takkutukka,
pitkähäntä, risasukka.
Istuu itkee kannon päässä,
pienet varpaat aivan jäässä.
Hiukset hulmuten huomista päin,
onnea sulle ystäväin.
Vauhtia riittäköön perille asti,
nauti päivästäs riemuisasti!
Leivon leivon leipäsiä,
simaisia, suolaisia,
makoisia, maitoisia,
sipaisen sianlihalla,
kopaisen kananmunalla,
voitelen voisulalla,
nakkaan, nakkaan,
uunihin- ja suukkuhun!
Niitä saa lapset syödä!
|
Tahdon tulla ja nähdä auringon,
ja perhoset viljapellon.
Tahdon kuulla tarinan Tuhkimon
ja kuiskeen kissankellon.
Onnittelut lapselle!
Tahtoisin leikkiä tuulen
kanssa
ja kohota korkealle.
Tahtoisin palasen taivasta
ja pilviä tyynyn alle.
Tahtoisin juosta kuin tuulispää
ja löytää sinisen saaren
tai kiivetä korkean vuoren päälle
ja omistaa sateenkaaren.
Tahtoisin tanssia metsässä
ja rakentaa majan puuhun.
Tahtoisin saada myös hopealaivan
ja purjehtia kuuhun.
Onnittelut pienokaiselle!
Tiitiäinen, metsäläinen,
pikku menninkäinen.
Posket tehty puolukoista,
hiukset heinän tupsukoista,
silminä siniset tähdet.
Onnittelut lapselle!
Tuli tonttu, parsi sukan,
selvitteli takkutukan,
antoi vielä villatakin,
pani päähän tonttulakin.
Pikkupeikko, tupsutukka,
pitkähäntä, siistisukka,
istuu nauraa kannon päässä,
"Eipä ole varpaat jäässä!"
Tyttöni on kuin pikkuinen kukka,
mustikka silmä mansikka suu,
auringon paistetta pellava tukka
linnun laulua kaikki muu.
Onnittelut
lapselle!
Te isot ihmiset
ymmärtäkäähän,
voi pientäkin joskus ottaa päähän.
Voi lastakin väsyttää päivän työ,
ja häneltäkin huonosti mennä yö.
Voi raivari tulla ja palaa roppu
kun aina on kamala hoppu.
Ei murheet ole vain isojen alaa,
voi pikkuiseltakin pinna palaa.
Voi harmeja sattua aamusta asti,
niin että keljuttaa kamalasti.
Voi äiti huutaa ja ymmärtää väärin,
voi isääkin siepata ylenmäärin.
Voi päivä mennä pipariksi,
niin että on pantava ranttaliksi.
Siis: Koettakaa ottaa lapsenne lukuun,
kun kuulutte samaan heimoon ja sukuun,
ei aina paista ja ole kesä,
eikä kotikaan ole vain kilttien pesä.
Jos paha päivä on sulla ja mulla
niin annetaan kiukkujen tulla,
niin ei aina vallitse riita ja känä
ja pysytään muutenkin terveempänä!
Töppöset vain tömistää,
kun pikku Eetu rynnistää.
Pois eestä, tietä antakaa
kun Eetu tutkii maailmaa.
Toivon Leijonamielen rohkeutta,
sitä haluaisin antaa teille.
Vaahteranmäen Eemelin elämänuskoa.
että mitään ei kannata murehtia liikaa etukäteen,
asiat otetaan sellaisina kuin tulevat
ja sitten toimitaan ja tehdään mitä voidaan.
Peukalo-Liisan Ihmemaan kykyä elää läpi
yllätyksiä ja ihmeitä,
kaikki voi olla mahdollista.
Muumi Mamman tyyntä luotettavuutta,
terveen järjen harkintaa.
Nuuskamuikkusen luontoa lähteä syksyn tullen maailmanympärysmatkalle.
Pikku Myyn voimaa olla eri mieltä
Tom Sawyerin rehellisyyttä ja suoruutta,
kykyä kohdata todellisuus sellaisena kuin se on.
Nalle Puhin taitoa ottaa vastaan myös kaikki hyvä,
kiitoksen ja onnistumisen elämykset.
Karvisen kykyä laiskotteluun ja nautiskeluun.
Peppi Pitkätossun hulluttelevaa huolettomuutta,
uskallusta ajatella joskus myös nurinkurisesti.
sekä
Pikku Prinssin taitoa odottaa kärsivällisesti
ja suvaita erilaisuutta.
Onnellinen lapsuus on salainen puutarha,
täynnä katoamatonta kauneutta,
aamukastetta, lintujen laulua,
kukkien tuoksua,
puiden huminaa,
valoa ja varjoja.
Onnea lapselle!
Lahjan parhaan jos lapselle antaa vois,
vierelle jonkun kulkua turvaamaan tois,
pölyt tytön polvista pyyhkimään pois.
Onnea, iloa, ihmeitä koettaviksi,
hyviä hetkiä kera rakkaiden elettäväksi,
kaiken tään pienelle lahjaksi sois.
Ei pieni puu vielä myrskystä tiedä,
ei pieni puu vielä myrskyä siedä.
Olethan suojana pienelle suuri puu,
jotta pienellä juuret vahvistuu.
Onnittelut lapselle!
Sun untesi valkea polku,
se satujen linnaan vie.
On ruusuilla kukitettu
tuo lapsuuden kultainen tie.
Nalle heitti kuperkeikan
mukaan pyysi siskon ja veikan.
Pupu pensaastansa hiipi mukaan
luuli, ettei sitä nähnyt kukaan.
Iloita yhdessä nyt saamme
Onnittelut sulle jaamme.
Tyttö pieni piimäsuu,
naama on kuin täysikuu.
Kun hän pienen lahjan saa,
koko naamaa naurattaa.
Kuuntele, kuuntele linnun lapsi,
kulkuset soivat,
kulkuset, tähdet.
Unien lentoradalle lähdet
sinisin siivin, harmaa lintu,
siipien kärjessä tähdet.
Onnea
lapselle!
Pienet punaiset varpaat
piennarta tassuttaa
Pienet pulleat kädet
kukkasen tavoittaa
Pieni pehmeä suukko
poskeeni läiskähtää
Nauru ja riemu ja onni
aamuni lämmittää.
Onnittelut lapselle!
Hei pulkat, kelkat, sukset ja muut
nyt laskiainen viimein koitti.
On naurussa tyttöjen ja
poikain suut,
talven riemut jo mielen voitti.
Mäessä kaikilla niin hauskaa on,
luisto pulkan ja kelkan verraton.
Birgit Ahokas
KORTTI
Miten tietää hammaskeiju
milloin tulla kannattaa?
Miten se voi tietää sinne
tyynyn alle kurkistaa?
Tuskin se nyt kuitenkaan
käy meillä joka yö,
oishan siinä keijullekin
liian raskas työ.
Kuitenkin, kun maitohampaan
laitan tyynyn alle,
se yöllä sieltä katoaa,
eikä tiedä edes nalle,
miten keiju hampaan vie,
sen mihin kuljettaa.
Se hampaan maksaa kuitenkin:
mua euro odottaa.
=>
Enkelirunoja
=>
Runoja koulutielle
=>
Lasten arkirunoja
=>
Vauvarunot
=>
Ristiäisrunoja
=>
Lasten
ikä runoja
=>
Hauskat synttärirunot
tytölle tai pojalle
=> Nallen lorut
=> Nalle Puh runot
=>
Lasten joulurunot
|
