|
Ilmapallot ja serpentiinit,
päällä kuteet kevyet ja fiinit.
Tippaleipää halulla maistetaan
ja hillomunkkeja myös paistetaan.
Laseissa kuohuva helmeilee
elämä tänään meille hymyilee.
Huolia kuka vois nyt voivottaa?
Tahdon hauskaa vappua sulle toivottaa!
Birgit Ahokas
Keskikesän juhlan aikaa
lintukuoro julistaa
Juhannuksen ajan taikaa
niityt, ahot pursuaa.
Suomen suvi kauneimmillaan
vehreys on vallaton,
kukkaloisto parhaimmillaan
suven alun aikaan on.
Istuskellaan puistikossa,
ihastellaan poutaa,
katsellaan kun sinisorsat
kaislikossa soutaa.
Ihmismieli nauttii, kiittää
lämmöstä ja valosta,
muisteltavaa talveks riittää
kauneudesta kaikesta.
Birgit Ahokas
Päivänkakkara, kielonkukka,
metsätähti, nurmennukka
kuiskii meitä seurakseen
luonnon helmaan suloiseen.
Mansikat ja mustikat,
mesimarjat maukkaimmat
metsänherkut kaikki nuo
kesä kantaa meidän luo.
Birgit Ahokas
Hiuksia leyhyttää lauha tuuli,
tienvarressa mansikat punertaa.
Käenkukunnan kaukaa korva kuuli,
se suven sointuja tavoittaa.
Kuljen kesäisen koivikon laitaa
sen vehreys mielen valloittaa.
Ihailen runkojen valkoista raitaa
katse löytäiskö mitään kauniimpaa.
Soudan hiljalleen järven selkää
laineet veneen kylkiin liplattelee.
Tällä hetkellä mieli ei mitään pelkää
kaislat rannan tuulessa suhisee.
Kaikki pakko on ottaa irti tästä,
sitä mitä kesältä odotan.
Nauttia väreistä, lämpimästä
kovin lyhyt on suvi pohjolan.
Birgit Ahokas
Laseissa kuohuviini helmeilee
vapun viettoon houkuttelee.
Tippaleipä kuuluu vapuniloihin
Ei huolta nouseviin kiloihin
Janoista vappusima vilvoittaa
Booli vapunviettoon innostaa
Kärsitä ei tunnelmaa luodessa
Vappuhan on vaan kerran vuodessa
Birgit Ahokas
Liljat, tulppaanit, narsissit
kauniit
kevään tunteen ne meille tuo.
Mielen täyttää keväiset tunteet,
aurinko kun taas hehkuaan suo.
Kukan hehkuva keltainen väri
sielun sopukat soimaan saa,
kun kahleista jään ja roudan
vihdoin vapautuu pohjoinen maa.
Tuo auringon loistava väri
ilon esiin loihtii ja luo,
mieleen nostaa hartaan toiveen,
kevät saavuthan vihdoin jo luo.
Birgit Ahokas
VAPPURUNO
Mihinkään pimeään kuppilaan
en aio lähteä juhlimaan.
Kevääseen avaan ikkunan,
siihen kuoharipullon asetan.
Lasillisen helmeilevää kohotan,
Sulle hauskaa vappua toivotan!
Birgit Ahokas
Paluumuuttajat toi kevään meille,
halki kaukaisten maiden ja vesien.
Kiitos joutsenet ja hanhet teille,
te sulostuttajat meidän kesien.
Kyllä kelpaa taas ihmislapsen,
kun päivät hiljallensa pitenee.
Tuntea kosketus aamukasteen,
kevät saapuu, se sielua hivelee.
Birgit Ahokas |
|
En halua lähteä juhlimaan
mihinkään hämärään kuppilaan.
Avaan kevääseen ikkunan,
siihen kukkakimpun asetan.
Lasillisen helmeilevää kohotan
Sulle hauskaa Vappua toivotan!
Birgit Ahokas
Taas koitti päivä kesäinen,
on mieli kevyt, iloinen.
Nyt avaan luontoon ikkunat,
päivänkakkarat siel kukkivat.
Oi kevätaamun autuutta
en ajattele murheita
vaan nautin, nautin kaikesta
kesäaamun onnesta.
Birgit Ahokas
Verhoja leyhyttää
kesäinen tuulonen.
Ihminen aistii jo
luonnon muutoksen.
Liljojojen kukinta
ennustaa kesää,
kiurut jo rakentaa
räystäisiin pesää.
Suvi armas jo meille koitti.
Birgit Ahokas
Jo vehreytensä näyttää maa,
valkovuokot pihaa koristaa.
Ne hentoisina maasta ponnistaa,
vapun aikaan nurmesta kurkistaa.
Niistä päähäni solmin seppeleen
ja tanssin kevätriemun tunteeseen.
Birgit Ahokas
Pehmeälle niittyvuoteelle
saan hetkeksi painaa pään,
kun aurinkoiselle nurmelle
jään toviksi lepäilemään.
Tunnen olon onnellisuutta,
ei kiire ole mihinkään
tätä suvisen luonnon ihanuutta
nyt tähän ihailemaan jään.
Birgit Ahokas
Kesän usva lampeen hiljaa vaipuu
illan rusko kultaa koivuhaan.
Käen kukunta jostain kaukaa kaikuu
tuo tunnelmaa iltaan rauhaisaan.
Saunarannassa leijuvan savun hajuun
kedon kukkasten tuoksu sekoittuu.
Keskikesän suuren juhlan tuntuun
ihmismieli auvoisna antautuu.
Birgit Ahokas
Vappuna riemu on pinnassa
ja aurinko tienoota lämmittää.
Ilo keväästä pulppuaa rinnassa,
pian puut ja pensaat vihertää.
Mustarastaan huilu puussa soi
niiden kuoro meille kevään toi.
Birgit Ahokas
Talven kahleet viimein raukeaa,
valon kirkkaus niin huikea on.
Kosket pauhaa, padot aukeaa
lintuin viserrys puissa loputon.
Tantereet tuoksuu jo keväälle,
kun aurinko lumet sulattaa.
Tuntuu ihmiselokin kevyemmälle
pian vihreytensä näyttää maa.
Birgit Ahokas
Niitty tuoksuu, kukat heräilee
perhosparvet niissä lentelee.
Kesä hehkuu, uusi päivä alkanee.
Käki kukkuu, aamu valkenee.
Birgit Ahokas
Koivut kohmeiset aurinko herättää,
sen paisteessa sulaa purojen jää.
Hiirenkorvia pensaat jo kasvattaa,
roudan kahleista kun on päässyt maa.
Birgit Ahokas
Muut:
Kesärunoja
Kevätrunoja
|
