|
|
Aivan kohta luonto hennosti
vihertää,
talven nietoksista vain
muisto jää.
Pajun oksilla kissat paksut
ja harmaat
tuovat mieleen muistot
lapsuuden armaat.
Ovenpielessä narsissit jo
tarkenee,
helmililjat vielä lämmintä
odottelee.
Kevään väri on kirkkaan
keltainen,
tulppaanien loiste meille
kertoo sen.
Suven ihmettä ihminen odottaa
heti kun roudasta sulaa maa.
Pääsiäisen aika kevättä enteilee,
aurinko paistaa, myös vettä satelee.
Birgit Ahokas
Aurinko tienoota lämmittää
sulaa pihoilta paksut nietokset, jää.
Viimeinkin saapui kevät.
Pääsiäisen tunnelman aavistaa,
aurinko paistaa, sulaa maa.
Viimeinkin on kevät.
Birgit Ahokas
Runo pääsiäiselle
Pääsiäisen kevätsää
luonnon eloon herättää.
Lumen alta sulaa maa,
puihin silmut puhkeaa.
Muuttolinnut palaa tänne,
kaikki kaivatut ystävämme.
Sävelen ne meille visertää,
mieliimme ilon herättää.
Birgit Ahokas
Loisto liljan ja
pääsiäisnarsissin
kevään tunteen ne meille tuo.
Mielen täyttää keväiset muistot,
aurinko kun taas hehkuaan suo.
Kukan hehkuva keltainen väri
sielun sopukat soimaan saa,
kun kahleista jään ja roudan
vihdoin vapautuu pohjoinen maa.
Tuo auringon loistava väri
ilon esiin loihtii ja luo,
mieleen nostaa hartaan toiveen,
kevät saavuthan vihdoin jo luo.
Birgit Ahokas
Pääsiäisenä alkaa kevät,
puroissa vedet lirisevät.
Pajut kissanpoikia kasvattaa.
Pälvet ilmestyy, kun sulaa maa.
Birgit Ahokas
Puron kuuletko somaa solinaa,
sen iloista nauravaa porinaa.
Se kertoo keväistä tarinaa,
kun krookukset maasta nousta saa.
Linnut palaavat takaisin pohjoiseen,
maahan vielä niin kovin hiljaiseen.
Birgit Ahokas
|
|
Etsii, etsii, kurkistelee
Pääsiäisen ahertaa.
Mistä löytyy, mistä löytyy
Pääsiäisen ihmemaa.
Kori täynnä suklaamunaa,
suklaisia herkkuja.
Tiput vaeltaa ruohikossa
etsii pupuserkkuja.
Lasten suut on messingillä
Pääsiäisaamu kun sarastaa.
Kohta saadaan, kohta saadaan
maistaa monta makeaa.
Birgit Ahokas
Pajunkissat meille muistuttaa
kevät luoksemme tulla saa.
Puutarha nukkuu viel´ alla lumen
potee mieli odotusta saapuvan suven.
Kun kevään aurinkoa naurattaa,
se kasvunihmeen aikaan saa.
Kukkia täynnä on pientareet, pellot,
viherpeukalon sielua soittaa sellot.
Birgit AhokasBirgit Ahokas
Mieli herää kevään tunnelmiin
kun päivänsäde pientareita sulattaa.
Ojanpenkalla pajunvarsiin
untuvaiset silmut puhkeaa.
Pitkän talven taittumisen
pääsiäisen aika aloittaa.
Synkän pimeyden väistymisen
auringon kirkkaus aikaan saa.
Ihmispolo eloon herää
taas on helpompi hengittää,
varastoon nyt voimia kerää,
kun aurinko säteillään lämmittää.
Birgit Ahokas
Pajunoksat koristaa pääsiäispöytää,
rairuohon joukosta tipusia löytää.
Pääsiäisenä syödään mämmiä ja munia,
on munienmaalaus suurta huvia.
Karitsaa ja lammasta pöytään tuodaan
niiden syöminen pääsiäiseen suodaan.
Suklaamunat on herkkua lapsosille
maistuuhan ne toki myös aikuisille.
Birgit Ahokas
Pääsiäisenä huhtikuussa,
kun ei ole vielä lehti puussa,
pajunkissat hennot saa
pajunoksaa koristaa.
Alta lumen roudan jään
leskenlehti nostaa pään,
kun aurinko pälven sulattaa
ja horroksesta herää maa.
Rairuoho uuden alkua kuvastaa,
kun luonnossa vielä on harmaa maa.
Munat pääsiäispöytää koristaa,
ne uutta elämää todistaa.
Kevään heräämistä, uutta elämää
symboloi tipun keltainen pää.
Pääsiäiskoristeet kaikki nää
kertoo uuden elämän syntymää.
Birgit Ahokas
Pääsiäisenä alkaa kevät,
puroissa vedet lirisevät.
Pajut kissanpoikia kasvattaa.
Pälvet ilmestyy, kun sulaa maa.
Birgit Ahokas
Maljakossa tulppaanien seurana
pajunkissat kurkkii runsaina.
Lautasella rairuoho vihertää,
suojastaan kurkistelee tipun pää.
Suklaamunia houkutuksena maljassa
lienee pääsiäisen aikaan parasta.
Birgit Ahokas
Pääsiäisrunoja
|
