|
On elämä meri
ja suuret sen aavat,
Toisistaan ystävät
tukea saavat.
|
|
Kun kirjan tämän täyteen saat
muistoista rakkahista,
niin pistä se piiloon
kaapin taa,
pois pöydältä näkyvistä.
Kun sitten tulet vanhaksi
ja painaa surujen taakka,
voit muistella
lapsuuden päiviä
aina kouluajoilta saakka. |
|
Pienen pieni enkeli,
liiteli ja kaarteli
ja viimein sinut
tavoitti,
näin tervehdyksen minulta
sinulle lennätti...
|
Katso kortti
|
Sinä olet kuin pikkuinen
ulpukka,
joka lammen rannalla kasvaa,
jota vilpoinen tuuli tuudittaa
ja laineet hellien kastaa.
|
|
Niin monta kirkasta tähteä
kuin Herran taivas kantaa,
niin monta onnen
toivotusta
mä sulle tahdon antaa
Katso kortti
|
|
Elämä kulkee kohtalon
teitä.
Mikään ei silti erota
meitä.
|
|
Tahdon olla ystäväsi,
muista mua aina.
Jos et aina muistaisi
niin edes lauantaina.
|
|
Ystävyys on kallein aarre,
se ei sammu milloinkaan.
Toivon, että mekin saamme
pitää sen myös ainiaan.
|
|
En ole sulle sukua,
en sisar enkä veli,
vaan ystävyyden merkiksi
mä tämän tähän vedin.
|
|
|
|
|
Elä aina kaunihisti, elä aina niin,
ettei kostuis äidin silmä tähtes kyyneliin.
|
|
Ihmiselo maailmassa:
kolme syleilyä vaan.
Ensin tuutii äidin syli
onneen, elämään.
Sitten tuutii armaan syli
lemmen unelmaan.
Vihdoin tuutii haudan syli
kylmään tuonelaan.
Jos oisi pieni virta,
ja virran yli silta,
niin kävisin sua katsomassa
vaikka joka ilta.
Ruusuilla kukkasilla
tahdon sua tervehtää,
iloisella sydämellä
onnea sulle toivottaa.
Kun nuoruuden aika on ruusuinen
ja riemuinen sen joka puoli,
ota tiestäsi vaari ja suunnasta sen,
älä kaikista ruusuista huoli!
|
|
Sua oma ystäväni,
tahdon tänään kiittää.
Kun runot häipyi
mielestäni,
kai tämä kortti riittää?
Viel' on sulla leikin aika,
aika armas lapsuuden.
Loistaa sulle taivaan tähdet,
siintää saaret satujen.
Jos mulla olisi onnen
seula
ja oikein pitkä
parsinneula,
niin onnen sulle seuloisin
ja onnen pussin neuloisin.
Kukkasilla kaunihilla
tiesi olkoon peitetty,
yksi kukka minultakin
sinne olkoon heitetty.
Olet mulle ystävä hyvä,
arvokas, ihana kultajyvä.
Toivon meille paljon yhteisiä hetkiä,
antoisia, hassuja retkiä.
|
|
Lintu laulaa heleästi
kaupunkimme puistossa.
Linnun lailla laulat sinä
ystäväsi muistoissa.
Lapsuuden ajan hellimmän
sä leikit kanssani
ja olit paras ystäväin
ja ainoo iloni.
Kun kuljet elon teitä
ja poimit ruusuja,
niin poimi yksi kukka
muistoksi minulta.
Unelmoi unelmias lapsonen.
Pian kuluu kulta-aika nuoruuden.
Satu maailmat, enkell´linnat häviää.
Lapsuusleikit huolettomat taakse jää.
Kuihtuu ruusut, neilikat,
harmaantuvat päämme.
Vaikka vuodet vierivät
ystäviksi jäämme.
Elämän kukat ja riemun ruusut
kestävät vain hetken,
sydän puhdas ja mieli vakaa kestää elämän retken!
Ei meri, manner erottaa
voi meitä toisistamme,
ei vetten kuohut hukuttaa
voi nuoruusmuistojamme.
|
|
Hallussas varmaan on nuoruuden
taika,
kun pysty ei sinuun vuodet, ei aika!
Ystävän kanssa on niin
mukava turista.
Kuka nyt viitsisi vain
ypöyksin murista!
Pieni peippo pyöreä,
sulle tahdon hyräillä:
tämä olkoon onni mun,
sinä mun ja minä sun.
Uppo-Nalle
Enkeli lentää liihottaa
onnea sulle toivottaa.
Monta sull' on ystävää
ja moni muistaa sinua
anna olla sydämessäs
pieni sija minulla. |
|
|
|
