|
|
Syttyi kirkas tähtönen
taivaan tähtitarhaan.
Jouluyönä huomaat sen
saat siitä muiston parhaan.
Mieleen palaa lapsuusjoulut,
hanki valkeana kimmeltää.
Pakkasöiden joulutouhut
menneestä ajasta mieleen jää.
Birgit Ahokas
Lumivaipan alla uinuu maa
hämy laskee ylle tienoon.
Luonto huokuu rauhan tunnelmaa
mielen johtaa Joulun viettoon.
Jouluaaton lempeä hiljaisuus
valaa iloa sieluillemme,
on lämmin yhdessäolon tilaisuus
jonka luomme rakkaillemme.
Birgit Ahokas
Parhaalle ystävälle
Ystävä parahin tiedäthän sen,
sinua jouluna lämmöllä ajattelen
ja yhteisiä hetkiämme muistelen.
Muistatko, rakas ystävä,
niitä kuulaita pakkasiltoja,
kun taivaantähtiä katseltiin,
kelkalla hankia huristeltiin.
Vuosikymmenet tuosta
jo vierineet on,
aika tehnyt on pitkää matkaa.
Polun varrelta mieleen jotain jää,
nuo muistot sydäntä niin lämmittää.
Birgit Ahokas
Mistä löytyisi joulun tunnelmaa,
kun korona maailmaa kurittaa?
Mistä paloista joulua rakentaa,
mistä lohdunsanomaa ammentaa?
Oi kun joulu rauhan tuoda vois
ja loisi sopuisuuden maailmaan.
Viha, katkeruus jo unohtuisi pois,
joulurauha laskeutuisi päälle maan.
Birgit Ahokas

kortti
Toisko musiikin sointu mieleen sen,
kaiku kauniiden joululaulujen?
Tuoksu joulukukkain ja kuusien
toisko muistot lapsuusvuosien?
Antaisko luonto meille tunteen sen,
jos lumivaipan tois valkoisen.
Jouluvalot toisko lohtua pimeään,
loiste kynttiläin iloa elämään?
Jos läheisiään ei tavata vois,
mielen murheet yrittää heittää pois
ja pienin askelin juhlaa rakentaa
toivoen seuraavaa joulua parempaa.
Birgit Ahokas
KORTTINA
Katsoo ikkunasta keltainen kuu
ja pakkanen nurkissa paukkuu.
Oksiaan ojentelee huurteinen puu
jossain kaukana Halli haukkuu.
Jouluyön aitoa tunnelmaa
hakee ihminen mielestänsä,
vai onko se pelkkää unelmaa
jonka löytää vain sielustansa?
Birgit Ahokas
Paista ihmissydämeen
joulun kirkas valo,
niin lämpöä ois tulvillaan
jokainen kartano ja talo
Birgit Ahokas

Nyt läheisyyden antaminen
on niin kovin vaikeaa,
tämän jouluajan alkaminen
erilleen meidät ahdistaa.
Yhteisen joulupöydän ympärille
jos voisi aattona istahtaa,
ei mitään puuttuisi maailmasta
sen hyvin tänä jouluna oivaltaa.
Birgit Ahokas
Nyt mielessäin utuisen matkan teen
ja palaan muistojen lapsuuteen,
jolloin Joulu oli sadun ihmemaa
ja kaikki siinä kuin unelmaa.
Vaikka aika oli köyhä ja puutteellinen,
oli joulun tunnelma täydellinen.
Jostain äiti herkut taikoi ja loi
ne tyhjästä leipoen pöytään toi.
Tuoksui rakas kotimme kanelilta,
joulukuusen oksilta, omenilta,
joulupuuronkin aromi ihanalta,
kun se leijaili sieraimiin kannen alta.
Kunpa tunteet lapsuuden saisi takaisin
ne lapsenlapsille muistoiksi jakaisin.
Kaiken lämmön, hellyyden, rakkauden
soisin aarteeksi tulevien polvien.
Birgit Ahokas
Liekki lämmin ikkunoista
talvi-iltaan kajastaa.
Tupa pieni, puitteet joista
hyvän joulumielen saa.
Lasten silmät kilvan loistaa
Joulua ne odottaa.
Joka vuosi samaa toistaa,
juhla luoksemme kun saa.
Koti muuttuu satumaaksi
tuikut syttyy loistamaan
lapsuusjoulun ainiaaksi
muistoihini kauniin saan.
Birgit Ahokas
Elämässä vähän on pysyvää,
joka sydämeen Joulusta Jouluun jää.
Vaikka nähdä, kuulla ääntäs en voi
Joulu muistot kauniit mieleen toi.
Tässä jouluterveisen lämpimän
rakas ystävä Sulle lähetän.
Birgit Ahokas
On nostalginen hetki
alla lämpöisten vällyjen.
Tämä hauska rekiretki
vie luo aikain menneitten.
On huikea taivaan kaari
ja lunta tuiskuttaa.
Tämä talvinen satujen saari
mielen jouluiseksi saa.
Oi jospa lapsen lailla
sais kokea Joulun sen,
joka kerran lapsuuden mailla
toi onnen syömehen.
Birgit Ahokas
|
katso kortti
 |
Alkutalven pimeään aikaan
jouluvalot syttyneet on.
Joulumielikö sai sen aikaan?
Mikä se joulu oikein on?
Ihmismieli kaipaa rauhaa,
lepo arkeen tarpeen on.
Yhdessäolon tunnetta lauhaa,
sitä se joulu meille on.
Birgit Ahokas
Ympärillä jouluyön hiljaisuus,
maassa rauha, nukkuu kaikki muut.
Vain hento joulunsävel heläjää
se lapsuusmuistot mieleen herättää.
Yksin istun tuoksuista nauttien,
kuljettaa hyasintit taakse vuosien.
Kodin lämpö lapsen sieluun jää,
se joulunaikaan mielen lämmittää.
Birgit Ahokas
Pakkasilta ikkunaruutuun
joulutähtiä piirtää.
Metsänlaidasta saunan sauhut
kodikkaana siintää.
Pihakuusen pienet jouluvalot
talvi-iltaan tuo tunnelmaa.
Odottaa kaikki kylän talot
jouluaattoa rauhaisaa.
Tauonnut on kiire ja touhu,
ihmismielet herkistyy,
vain kerran vuodessa on joulu,
siinä iloon hyvä syy.
Birgit Ahokas
Tänä jouluna maa on iloton,
pimeys ikkunoista siintää.
Voiko joulu olla niin lohduton,
mieleen harmautensa piirtää?
Lämmön jouluun tuovat läheiset,
kaikki rakkaat, rakkaat ihmiset
ja yhdessäolonhetket nuo
ne joulumielen sieluun tuo.
Birgit Ahokas
Peikkoäiti pehmoinen
joulupuuron keitti.
Aattoaamu suloinen
lunta maahan heitti.
Pitkä päivä - peikot huokaa
kunnes ilta sarastaa,
suklaaherkut pöytään tuokaa
massut täyteen niillä saa.
Aattoillan odotuksen
lahjakääröt palkitsee,
tonttu kuullut on toivomuksen
pikkupeikot iloitsee.
Birgit Ahokas
|
katso kortti
 |
|