|
Onpa hienoa, että on saatu nauttia näin pitkään hienosta ja lämpimästä syksystä! Mikään kaukokaipuu ei ole
päässyt vielä iskemään, vaikka perinteisesti on näin syksyllä jossain reissussa tavattu piipahtaa. Eikä marraskuullekaan
ole tiedossa etelänreissua, joka onkin jo sinänsä saavutus, kun edelliset kuusi vuotta on marraskuu Teneriffalla vietetty
samassa osoitteessa! Saa nähdä, miltä tuntuu kotikonnuille jääminen, kun kunnon syysmyrskyt alkaa myllertää! No - aamuiset
kuntosalikeikat saavat korvata Teneriffan aamuiset sauvalenkit! Ei ihan samanlainen tunnelma - mutta menköön!
No ehkä matkustushaluja hillitsee tänä syksynä sekin, että olen palleatyrän leikkaukseen jonottamassa. Leikkausta
tarjottiin ensimmäistä kertaa keväällä ja olisin päässyt operaatioon vappuaaton aattona, mutta kun oli ehditty tilata matka
Kreikkaan toukokuun puoliväliin, niin lyhyeksi olisi jäänyt toipumisaika, joten päätettiin siirtää leikkaus myöhemmäksi.
Ihme ja kumma - kesäkuun alussa minulle soitettiin ja tarjottiin uudeksi leikkausajaksi juhannusviikkoa,
18.6., jolloin leikkauksen tekisi Meilahden HUSin kirurgi Kampin Terveystalon leikkaussalissa, jonka jälkeen minut siirrettäisiin
Meilahden sairaalaan. Pari päivää ennen aiottua leikkausta minulle soitettiin ja peruttiin koko homma HUS:in säästötoimenpiteiden
vuoksi. Olinkin jo nähnyt telkkarin uutisista ihan juuri ennen HUS:in talousjohtajan haastattelun, jossa kerrottiin alkavasta
säästökuurista. Eipä enää vuokrattaisi leikkaussalia HUS:in ulkopuolelta, joten jäädäänpä odottelemaan aikaa parempaa, kun oma
tilanteeni ei ole mitenkään hengenvaarallinen.
Niinpä nyt elellään mukavasti päivä kerrallaan ja nautitaan pimenevistä
illoista ja odotellaan talventuloa!
|
|
|
Kuva Otalammen rannalta, jossa nautittiin lounasta ja katseltiin hanhien kokoustouhuja |
Vielä roikun kiinni kesän viimeisissä rippeissä! Patiolta on jo raivattu pehmustetyynyt,
mutta kukkia en ole vielä raskinut sieltä hävittää. Ihan kauniina kukkii vielä pelargoniat
ovenpielessä, vaikka en niitä ole kastellut pitkään aikaan! Mies on jo virittänyt jouluvalot
pation aitaan ja etupihalle, mutta ei niihin olla vielä valoja sytytetty. Onhan se ihan fiksua
tehdä homma nyt lämpimän aikaan, kuin levitellä niitä kädet kohmeessa myöhemmin.
Kaunis ja tyyni viikonloppu antoi vielä mahdollisuuden "ulkoruokintaan". Lauantaina oltiin
Inkan ja Rudin kanssa Hiidenvedellä "aura-pekoni-hampurilaisella" ja sunnuntaina nautittiin
salaattieväistä kahdestaan Nukarinkoskella. Vielä on kesää hitusen jäljellä!
On tämä vaan ollut ihmeellinen syyskuu! Mihinkään ei ole tehnyt mieli lähteä maailman turuille hötkyilemään,
kun kotimaassa on voinut viettää kesäisiä hienoja päiviä! Usein illallakin on voitu olla vielä terassilla
saunan jälkeen ihan kesätamineissa. Enpä muista yhtään näin lämmintä syyskuuta elämäni varrelta. Lieneekö
sitten se paljon puhuttu ilmastonmuutos korjaamassa tätä meidän pohjolan ilmastoa trooppisemmaksi, mene ja tiedä,
mutta ainakin sähkölaskulle se tekee oikein hyvää!
Eilenkin oltiin termarikaffeella Espoon Svinössä. Mukavan lämmin alkuilta oli istuskella salmen rannalla auringonpaisteessa.
Saatiin katsella ohikiitäviä veneitä ja ongella olevia ukkoja. Nähtiinpä vedessä uiskenteleva käärmekin!
Tuskinpa tätä herkkua enää kauan jatkuu - säätila on jo tänään kääntynyt tuuliseksi ja kosteammaksi!
Pari viikkoa sitten ihmettelin täällä sivullani, ottaako balttireissulle sadetakki vai hellemekko.
Kyllä se hellemekko olisi ollut todella tarpeellinen, kun päivälämpötilat huitelivat kolmenkympin
lukemissa. Villatakki ja pitkät housut eivät käyneet edes mielessä ja kesämekossa reissu hoidettiin.
Kun lähdettiin reissuun aamulaivalla klo 9:00
ystävien Leenan ja
Eskon kanssa, ehdittiin Tarttoon jo hyvissä ajoin iltapäivää.
Majoituspaikan, hotelli Sohon parkkipaikkaa saatiin hiukan haeskella, kun hotelli sijaitsee ihan historiallisessa
keskustassa, 100 metrin päässä Tarton raatihuoneelta. Iltapäivää vietettiin ravintolan terassilla ja katseltiin
aukion ihmisvilskettä - nuoria ihmisiä Tarton yliopistokaupungissa. Illallista haluttiin kuitenkin syödä sisätiloissa.
Mielenkiintoinen oli illallispaikka Pierre Cafe & Chocolaterie erikoisine sisustuksineen. Jopa WC-tilat poikkesivat
normaalista hauskoine yksityiskohtineen.
Runsaan aamiaisen jälkeen matka jatkui Valkan / Valgan kautta kohti Riikaa. Kaupungissa majoituttiin Hotel Welltoniin, jonne
oli varattu huoneet Booking.comin kautta. Respassa aktiivinen virkailija tarjosi pienestä lisämaksusta isompia huoneita
hotellin ylimmästä kerroksesta. Hulppeat oli näkymät isoista ikkunoista yli kaupungin kattojen. Illallista syötiin
hotellin ravintolassa.
Rennosti aloitettiin seuraava päivä nauttimalla todella hyvästä aamiaisesta hotellin aamiaisravintolassa. Netistä
mies haki muutaman ostoskeskuksen osoitteet, joita lähdettiin sitten autolla etsimään navigaattorin avustuksella. Isoja,
hienoja ostareita olivat merkkitavaraliikkeineen. Eipä sieltä sitten kuitenkaan mitään mukaan lähtenyt! Päivän ratoksi
ajeltiin Jurmalaan, jonne miltei aina Riikassa käydessä poiketaan. Kauniisti oli kaupunki koristeltu kesäkukkasilla, joille
kirkas auringonpaiste toi vielä lisähohtoa! Paluumatkalla löydettiin vielä yksi kauppakeskus, jossa oli Deichmannin kenkäkauppa.
Yhdet avokkaat ja yhdet sandaalit sieltä halusivat lähteä mukaan Suomeen!
Illalla etsittiin ruokapaikkaa läheltä hotellia ja jopas löytyikin pieni yllätys kapealta sivukadulta! Ravintola KARJALA!
Yksi suomalaisista asiakkaista tiesi kertoa, että paikka on suosittu suomalaisten yliopisto-opiskelijoiden paikkana. Ystävällinen
palvelu ja hyvä ruoka! Vastapäätä kadun toisella puolella oli Riikan vanhin, 1300-luvulta oleva oluttupa. Pitihän siellä lopuksi
piipahtaa jälkiruokajuomalla.
Riikasta lähdettiin takaisin kohti Eestiä Ainazin kautta, jossa käytiin ne pakolliset tuliaisjuomat hankkimassa.
Majoituspaikkaa Pärnussa ei liene vaikea arvata - Alex Majassapa tietenkin yövyttiin. Illalliselle Mentiin BumBum-ravintolaan,
joka oli tavallaan pettymys. Haluttiin reissun lopuksi syödä kunnon pihvit ja tilattiin ne mediumina. Kuivaksi oli ne kuitenkin
käräytetty ja jouduttiin lähettämään ne takaisin keittiöön. No saatinhan tilalle uudet, mutta tunnelma oli jo pilalla.
Kyllä jäi tästä syysreissusta ihmeellinen muistikuva, kun "kesähelle tuli syksyn keskelle"!
KUVAT |
Hupsista - kolme
viikkoa ehti hurahtaa
edellisestä
päivityksestä! En minä
vielä ole dementoitunut,
enkä muutenkaan elämääni
kyllästynyt! Olenpahan
vaan osannut nauttia
tästä ihanasta Suomen
suvesta. Lounaseväitä on
käyty syömässä
päivittäin
lähirannoilla, tavattu
ystäviä ja läheisiä,
istuskeltu omalla
patiolla radiota
kuunnellen ja
grillaillen - niistäpä
se oma kesäfiilis sitten
on muodostunut!
Toivottavasti
kesä jatkuu vielä
muutaman viikon, että
voidaan käydä ulkona
aamulenkillä ja
lounasretkillä. Kyllähän
tuolla on ihan kesäiset
lämpötilat olleet, mutta
viime päivinä tuuli on
puhaltanut niin
navakasti, että väkisin
sitä kuvittelee syksyn
jo olevan ihan ovella.
Ensi viikolle on
suunnitelmissa muutaman
päivän Baltian reissu -
saa nähdä otetaanko
mukaan sadetakki vai
kesämekko?
Miehen syntymäpäivää elokuun alussa on vietetty jo useampana vuonna Eestin maalla, niinpä seilattiin sinne
tänäkin vuonna. Kun laivat ovat täynnä matkailijoita näin lomasesongin aikaan, oli parasta lähteä matkaan
Vuosaaresta Muugan satamaan Eckerö Linen M/s Finbo Cargolla, jossa ei tarvitse matkustaa ruuhkassa.
Kovin oli aikainen herätys, kun satamassa oli oltava anivarhain jo kello viideltä. Tuhti aamiainen syötiin laivalla.
Onnistuttiin saamaan huone Pärnussa Alex Majasta, joka on meidän suosikkipaikka lähellä Ruutlin kävelykatua.
Aurinko paisteli vielä majoituttaessa, mutta kun oltiin lähdössä ulos, oli sontikalle käyttöä. Ravintolan
terassilla jouduttiin vaihtamaan paikkaa pariin kertaan, kun vettä tippui niskaan markiisin raosta. Keskiviikkoisin
Alex Majassa on karaokeilta ja kesäisin sitä vietetään vehreällä sisäpihalla. Eipä siellä kukaan istuskellut
vesisateessa ja kovin oli vaisua meininki sisätiloissakin - liekö vesisade karkottanut laulajat estraadilta.
Eipä päästy seuraavaakaan aamua kovin pitkälle, kun vettä alkoi tihuttamaan ja taivas oli synkkien pilvien peitossa.
Onneksi ne olivat kuuropilviä, joita karkuun ajeltiin vanhaa "romantillista" rantatietä Latvian puolelle, jossa käytiin
Salacgrivan kaupungissa. Sinne jäivät pilvet Eestin puolelle ja meille paisteli aurinko. Marketista käytiin ostamassa
jäätelöt, joita mussutettiin kirkkopuistossa.
Kun illaksi sateet olivat häipyneet, haluttiin illallista syödä ulkona. Puuskainen tuuli asetti kuitenkin rajat
illallispaikan valinnalle, joten valittiin BumBum-pubin suojaisa sisäpiha. Hyvä oli miehen iso pihvi, itse söin kuhaa.
Reissun tuliaisina saatiin kumpikin mahtava flunssa. Mies alkoi oireilla jo Pärnussa, itselle tauti puhkesi vasta
seuraavana aamuna kotiin palattua. Nyt meillä on yhteisenä harrastuksena köhiminen ja niistäminen - kummallakin on
oma vessapaperirulla pöydällä, josta on helppo repiä nenäliinaa hulvattomaan kulutukseen.
KUVAT |
Eilisaamu valkeni harmaana ja pilvisenä, mutta puoliltapäivin taivas kirkastui ja niinpä voitiinkin
viedä aurinkoa tuliaiseksi Tuirelle ja Juhalle, joiden mökille Laitilaan ajeltiin. Matkan varrella
poikettiin Turuntien varrella olevaan Muurlan Lasiin, jossa syötiin kylmäsavulohileivät. Isossa myymälässä oli
paljon kaunista katseltavaa, mutta onnistuin hillitsemään itseni, eikä mitään heräteostosta mukaan lähtenyt.
Kesäpäivää vietettiin terassilla seurustellen - ilta kului rattoisasti saunoen ja paljuillen.
Kiitos Tuire ja Juha mukavasta seurasta ja herkullisista eväistä!
Seuraavana aurinkoisena päivänä oli mukavaa palata kotiin eri reittiä ja katsella vehreää maaseutua.
Humppilassa käytiin lasitehtaan myymälässä, josta mukaan läksi muutama lautanen ja iso huovutettu harmaa kassi.
Eilen oli meidän perhekunnan yhden hyvin tärkeän jäsenen merkkipäivä. Tyttären perheen koira - RUDI -
täytti yksitoista vuotta. Päivän kunniaksi vietiin sankari lapsenlasten Inkan ja Tinjan kanssa
retkelle Paratiisin grillikatokseen, jossa sankarille tarjottiin synttärikakku. Hetkessä se hotkaisi
maksalaatikosta ja nakeista kootun kakun parempiin suihinsa. Kotiinpaluumatkalla käytiin vielä
jäätelökioskilla, jossa myös päivänsankari sai oman jäätelön.
KUVAT |
On tullut tavaksi lähteä heinäkuussa retkelle ystävien Erjan ja Riston kanssa johonkin päin Suomea.
Tänä kesänä retken kulttuurikohteeksi valittiin presidentti Svinhufvudin kotimuseo Luumäellä, jonne ajeltiin
Kotkan kautta ja käytiin Sapokan puistossa ihailemassa kesän vehreyttä. Kotkaniemessä (museolla) juotiin
kaffeet ja maistetiin suolaisen piirakan lisäksi Ellen Svinhufvudin klassikko kakkua - juu... oli kyllä
suussasulavan herkullista!
Kesä pisti parastaan, kun Lappeenrannassa Patria hotelliin majoittumisen jälkeen lähdettiin satama-alueelle
päivää viettämään. Aurinko paistoi ja leppoisa oli tunnelma, kun Prinsessa Armadan terassilla kylmää juomaa
nautittiin. Ja kun Saimaan äärellä oltiin, oli päivällisvalintakin sen mukainen - paistettuja muikkuja ja
pottuvoita Bistro Venlassa.
Seuraavana päivänä kotimatkalla käytiin Lappeenrannassa Rikkilän leipomosta ostamassa arinaruisleipää ja
karjalanpiirakoita. Porvoossa Brunbergin
makeistehtaalta
haettiin
kesäkassillinen
suklaata ja
lakritsaa. Aikomus
oli mennä vanhaan
kaupunkiin lounaalle
"Vanhaan laamanniin"
(nykyisin ravintola
Salt)
- aikeeksi jäi!
Autolle ei saatu
parkkipaikkaa
lähellekään vanhan
kaupungin keskustaa
- turisteja on kuin
muurahaisia
kesäisillä
pikkukaduilla.
Pääkadun toiselta
puolelta torin
varrelta löytyi
ravintola Grill
House, jossa oli
mukavaa lounastaa
retken päätteeksi.
KUVAT |
Suloisessa Suomessamme!
Kun pikkulinnut viserteli, ettei rakkailla lapsuuden tantereilla ollut enää riesaa noista jokakesäisistä inisijöistä,
uskaltauduttiin lähtemään reissuun Pohjois-Karjalaan. Totta tosiaan - minne lienee hyttyset muuttaneet, kun ei niistä
ollut minkäänlaista vaivaa - ulkona pystyttiin liikkumaan ja oleilemaan kesäisissä pikkuvaatteissa!
Olipa mukavaa, kun tulopäivänä pystyttiin syömään ystäväni Merjan laittamaa päivällistä ulkona terassilla, savulohta,
uusia perunoita ja jälkkäriksi mansikkakakkua. Mökkielämä tuntuikin oikein mukavalta, kun seuraavana aamuna
herättiin aurinkoiseen päivään ja aamiaista nautittiin mökin terassilla. Kauniin päivän kunniaksi ajettiin
Ruunaankoskille, Neitikosken rannalle makkaraa paistamaan. Olihan siellä nuotiopaikalla muitakin, mutta hyvin
me sinne sekaan mahduttiin. Ainakaan siskoni Tico-koiralla ei ollut valittamista seurasta. Paikalla oli ainakin
neljätoista lasta, jotka halusivat rapsuttaa ja ruokkia keräämillään mustikoilla hellyttävää pikku hauvelia.
Kun seuraavana päivänä taivas oli paksussa pilvessä ja heitteli muutaman pisaran, hypättiin autoon ja ajeltiin
Joensuuhun, jossa käytiin ostoksilla ja kesäisellä torilla juomassa kahvit ja syömässä letut hillon ja kermavaahdon
kera.
Kun mökillä haluaa päästä kotitöistä helpolla, käytiin yhtenä päivänä lounaalla Lieksassa isolla porukalla
ravintola Puustellissa, jossa paikalla oli Merja ystävineen ja meidän lisäksi siskoni lapsenlapsensa Nean kanssa.
Sunnuntaina vaihdettiin maisemaa parin tunnin ajomatkan päähän Polvijärvelle, jossa ystävämme Leena meitä odotti
saunakaveriksi. Vaikka sääennusteet eivät kovin hyvää ennustetta tuleville päiville antaneet, oli mielestämme keli ihan
onnistunut ja Leenan herkkuja voitiin nauttia terassilla. Parina iltana makkaraa paistettiin rannalla puugrillissä.
Puulämmitteisessä saunassa saunottiin viimeisen päälle välillä järveen pulahtaen. Todella matalaa oli rannassa,
joten olihan se melkoista räpiköintiä yrittää päästä vähän syvemmille vesille!
Ettei ihan mökkihöperöiksi muututtaisi, ajeltiin kauniita maalaismaisemia ihailemassa ja ajettiin Kolille, jossa käytiin
"Kolin Ryynäsellä" syömässä lounaaksi paistetut muikut perunamuusin kera.
KUVAT |
Kesämaani ompi Suomi!
Kesäisenä lauantaipäivänä ajeltiin mitä kauneinta järvireittiä,
kahdeksan kilometriä pitkää Pulkkilanharjua, ystävien Astan ja Markun kesäparatiisiin Sysmään.
Olipa mukava viikonloppu "vanhojen" ystävien seurassa saunoen, syöden, virvokkeita nauttien ja
puhua pulputtaen myöhään yöhön saakka. Kiitos teille ystävät kaikesta vieraanvaraisuudesta ja
mukavista hetkistä!
Koko viikko on saatu kulkea lähiseutuja eväsretkillä, kun luonto on pistänyt parastaan!
Aurinkoa ja lämpöä on riittänyt yllin kyllin - eipä tulisi mieleenkään lähteä eteläisen Euroopan
tappohelteisiin, kun täällä kauniissa kotimaassakin lämpömittari on kohonnut kolmenkymmenen asteen
lukemiin. Tuleva viikko onkin sitten jo epävakaisempi,
ja tuskin tarvitse aurinkorasvoissa kylpeä!
KUVAT |
Poikkeuksellinen juhannus! Tänä vuonna jäätiinkin viettämään "kaupunkijuhannusta", joka oli mielestäni
ihan hyvä ratkaisu. Juhannusaattona lähdettiin lounaseväitä nauttimaan Pääkslahden rannalle, mutta perillä
sitten todettiin, ettei siellä voinut mitenkään nauttia kauniista kesäsäästä, kun tuuli puhalsi vinhasti
järven selältä. Niinpä tungettiin itsemme samantien takaisin autoon ja ajeltiin Hiidenveden rannalle, jossa
löydettiin rannalta tyyni paikka eväiden syömiseen.
Sieltä kotiuduttua alettiin valmistelemaan juhannusateriaa ja katettiin kalapöytä omalle patiolle, jonne
meidän seuraksi tulivat lapsenlapset Inka ja Tinja. Aurinkoinen mukava keskikesän ilta - radiosta sopivaa
juhannusmusaa, lasillinen kuohuvaa - mikä sen mukavampaa!
Juhannuspäivänä eväitä syötiin Munkkiniemen rannassa ja katseltiin ohi ajavia veneitä, joutsenkin siinä souteli
ihan meidän silmien edessä. Tänään käytiin viihtymässä pari tuntia eväinemme Myllylammella - se on yksi
suosikkipaikoistamme, tuulelta suojassa saatiin nauttia auringosta - toinen sanaristikkoa tehden, toinen
äänikirjaa kännykästä kuunnellen.
Olihan meillä viikollakin aihetta pieneen juhlaan, kun 54. hääpäivää pienimuotoisesti juhlittiin. Lounaalla
oltiin Riihimäessä Obelix-ravintolassa ja illalla nautittiin kuohuvat omalla patiolla.
Suomen suvi - ahkerasti on käyty lounasretkillä luonnossa. Välillä paistaa ja välillä on pilvessä, mutta eipä tuo
haittaa - sehän on vain pukeutumiskysymys! Ihmeesti on onnistuttu karttamaan sadekuuroja, joita on ollut
näin jälkikäteen ajateltuna todella vähän!
Muutama päivä sitten haettiin kyytiin Pepe ja ystävämme Sirkka ja ajeltiin Hattulaan (lähelle Hämeenlinnaa),
jossa oltiin myöhäislounaalla Mierolan Silta Cafessa. Luonto tarjosi parastaan ja mukavaa oli istua syömään
aurinkoiselle terassille kauniiseen järvimaisemaan. Paluumatkalla käytiin Hattulan Pyhän Ristin kirkossa
ihmettelemässä 1400-luvulla rakennetun kirkon seinämaalauksia. Ihan uskomattoman hienosti ovat säilyneet
vuosisatoja meille jälkipolville ihailtaviksi!
Lauantaina oltiin merellisissä maisemissa makkaraa paistamassa Porkkalanniemessä. Mukaan saatiin lapsenlapset
Inka ja Tinja. Rudi-koira ei halua missään nimessä jäädä pois näiltä retkiltä, kun mummilta heltiää aina kerjätessä
muutama makupala herkuteltavaksi.
Nytpä ei tulevana juhannuksena tämä frouva kedolla tanssahtele, kun meni ja loukkasi jalkansa (taas). Pari päivää
sitten kohelsin makkariin niin vauhdilla, että iskin varpaani sängyn jalkaan. Nyt sillä askeltaminen on hiukan ontuvaa
ja mustelmahan siihen sitten kehittyi. Enpä sitä lähtenyt mihinkään röntgeniin kuvattavaksi viemään - kyllä se siitä
ajan myötä itsekseen paranee. Eihän tuota varvasta edes voine kipsata, joten nurinat ja narinat pois!!!!
KUVAT |
Kun toukokuun alkupuoli oli kolea ja lounasretkellä syötiin eväitään autossa, päätettiin sittenkin lähteä
kesää etsimään eteläisestä Euroopasta. Hyvä oli, että lähdettiin pois Suomesta ilmaa pilaamasta 😂,
kun kelit sitten paranivatkin meidän poistuttua!
Nyt mekin on saatu nauttia jo viikko tästä Suomen suven ihanuudesta! Riemulla tätä kaikkea vihreyttä
katselee ja ihmettelee itsekseen, miten onkaan jaksanut kestää sen talven pimeyden ja kylmyyden! Eilen oltiin
lapsenlapsi Inkan ja Rudi-koiran kanssa Aura-pekoni hampurilaisella Hiidenveden rannalla, jossa Rudi pääsi
kahlaamaan ja uimaan rantavedessä. Ihan parasta tässä kesässä!
KUVAT |
Ei syöty äitienpäivälounasta tänä vuonna kesämekossa. Mukavaa oli kuitenkin istua yhteiseen pöytään
tyttären perheessä, ympärillä kaikki neljä lapsenlasta.
Anivarhain huomisaamuna taksi tulee (klo 5:00) kiidättämään meidät lentokentälle ja lennellään Finnairin siivin
Kreikkaan, Prevezan kentälle, josta napataan vuokra-auto ja ajellaan Lefkaksen saarelle, Nidrin kylään.
Oltiin siellä viimeksi kaksi vuotta sitten ja majoitutaan nytkin samaan
Santa Maura hotelliin.
Kerrankin kelit oli "kohillaan", kun vappua Eestissä vietettiin. Hiljaista oli Pärnun kaduilla vappuaattona
vielä iltapäivällä, eikä vappukoristeluista näkynyt merkkiäkään. Syömässä käytiin Ruutlihoov Pubissa ja oltiin
sieläkin ainoat asiakkaat. Olihan siellä Alexmajan ravintolassa ollut illalla vappukekkerit, mutta kun niistä
ei ollut ulkona mitään mainosta, ei sinne sitten tajuttu lähteä. Muutenkin olin jo alkuillasta tavattoman uupunut
edellisen yön parin tunnin unien jälkeen, ettei menokenkää enää kivistänyt!
Kevät oli Eestissä ehtinyt jo paljon pidemmälle, kuin meillä kotona - luonto kukki keltaisenaan rentukoita ja
keltavuokkoja, jotka ovat Suomessa todella harvinaisia. Sieltä seasta nostelivat päätään myös valko- ja sinivuokot.
Mukavaa oli bongailla matkanvarrella myös pesilleen palanneita haikaroita ja niitähän siellä piisaa maalaistalojen
pihapiirissä.
Vappupäivänä ajeltiin "romantilistä rannatietä" Latvian puolelle Ainatsiin. Matkan varrella pysähdyttiin Kablin
lintutornilla merenrantaa ihailemaan ja juotiin lounaskahvit Kabli Bagarin pihassa, jossa oli ihan kesäinen tunnelma
ja meillä aivan liian lämpimät vaatteet yllä.
Illalliselle aiottiin mennä Postipoiss-ravintolaan, mutta sepä olikin valitettavasti kiinni, joten Stefanin pizzat
sai luvan kelvata vappuillan evääksi - nepä olivatkin niin kookkaat, että puolet vietiin majapaikan jääkaappiin ja
nautittiin ne lounaaksi seuraavana päivänä kotimatkalla Raplan jokirannassa, jossa pari sorsaakin sai niistä pienen
osansa. Vappuiltaa vietettiin Alexmajan ravintolassa kuuntelemassa karaokea - hyviä (suomalaisia) esiintyjiä oli
paikalla tälläkin kertaa.
Vielä ennen kotimatkaa piipahdin Ruutlikadun pellavapuodissa ja löysinpä kuin löysinkin itselleni kauniin kesämekon!
Kiva pieni reissu oli tämäkin kevätmatka!
KUVAT |
Lähtiväthän ne lumet patiolta viimein, kun mies hiukan avusti luontoa levittelemällä kasoja
pitkin permantoa. Tuntuu, että takatalven kaikki lumet oli tipahtaneet taivaalta juuri meidän kotiseutumme
kohdalle, kun ympäristössä ajellessa vähäisen lumisateen tuotokset oli jo ehtineet sulamaan! Lauantain voitiinkin
istua ulkoterassille lounaalle Hiidenveden grillillä, kun vietiin lapsenlapsi-neitokaiset sinne syömään.
Hieno vappukeli on luvassa sääennusteen mukaan eteläiseen Suomeen. Samanlaisen kelin toivon hellivän meitä myös
Pärnussa, jonne lähdettiin ihan kaksistaan miehen kanssa vappua viettämään. Vähän jännitti, että onko "iso laiva"
täynnä matkustajia, kun varattiin laivalle buffet-aamiainen. Edellisen kerran, kesälomien aikaan, aamiaiskokemus
laivalla oli kaikkea muuta kuin miellyttävä. Nyt laivalla on suhteellisen vähän matkustajia ja pian mennään
sitä aamiaista nauttimaan.
Oi ihana huhtikuu - patiolle levitellään kalusteet ja autoon vaihdetaan kesäkumit alle!
Hiukan toisenlaisiin tunnelmiin herättiin tänä aamuna, kun koko yön oli pyryttänyt lunta ja
maisema näytti kaikkea muuta kuin keväiseltä! Kuntosalille lähtö jätettiin sikseen, kun
ei tuonne kadulle ollut kesärenkailla asiaa. Eniten oltiin huolissaan lapsenlapsi Inkasta,
jonka autoon oli ehditty vaihtaa myös kesärenkaat ja hänellä oli alkamassa työpäivä Hyvinkäällä.
Pappa viestitteli jo anivarhain, että voisiko hän olla lähtemättä tuonne liukastelemaan. Inka
sitten soittelikin, että oli päässyt muuten hyvin lähes perille, mutta meno hyytyi sairaalan
mäkeen.
Itse ei lähdetty koko päivänä liikenteeseen, kun lunta tuprutti sakeasti koko päivän. En ole
muistini mukaan vielä kokenut moista kevättä. Toivottavasti se kevät sitten sieltä pikkuhiljaa
ilmestyy!
Uskomatonta mihin ihmeeseen onnistun käyttämään vuorokauden tunnit, kun edellisestä päivityksestä on
päässyt venähtämään jo yli kaksi viikkoa. Eipä tässä nyt mitään kummempia ole tapahtunutkaan.
Samaa arkista elämää on eletty kevääntuloa odotellen. Kuntosalilla on käyty kuutena aamuna viikossa,
kun ei tuonne kylmään luontoon ole tehnyt mieli lähteä lenkkeilemään. Tänään ostettiin kuntosalille
aikaa vielä neljäksi viikoksi - eiköhän sen jälkeen jo voisi aloittaa sauvakävelyn tuolla maastossa.
Viime lauantaina, kun ilmassa oli jo aavistuksen verran kevään tunnetta, istuttiin Pirttimäen ulkoterassilla
lounaalla Inkan ja Rudi-koiran kanssa. Hiukan viileää oli, mutta suojaisessa nurkkauspöydässä tarjettiin
viettää hetkinen. Arvata saattaa, että Rudi oli mielissään, kun pääsi talven jälkeen terassille kuolaamaan
meidän herkkueväiden perään!
Olen viime syksystä lähtien ollut tutkittavana palleatyrän takia. Vatsan ultra, gastroskopia ja
magneettikuvaus käyty, joiden perusteella sain lähetteen Meilahteen kirurgin pakeille. Jotenkin hän oli
mielestäni nihkeän oloinen ("kun on tuota ikääkin jo") ja arvioi, että leikkaukseen
pääsemiseen saattaa kulua aikaa tuonne vuoden lopulle.
Yllätys, yllätys - aikaa tuosta käynnistä oli ehtinyt kulua alle kolme viikkoa, kun sain puhelun, että
pääsisin leikkaukseen jo vappuaattona!!!! Kyllähän se muutoin olisi minulle sopinut, mutta kun pari
päivää ennen tuota puhelua oli ehditty tilata matka Kreikkaan toukokuun 13. päiväksi, ei matkustamista
suositeltu alle kahden viikon päästä leikkauksesta. Sairaanhoitaja kysyi, milloin reissusta palaamme ja
laittoi muistiin, että olisin käytettävissä kesäkuun alussa. Nähtäväksi jää, pääsenkö leikkaukseen
nyt ihan kesä alussa!
Kyllä tässä alkaa olla jo loman tarpeessa!! Ei ei ei, mitään reissua ei olla tilattu ja vahvasti pysytellään
vielä kotimaan kamaralla. No onneksi työntäyteinen maaliskuu alkaa olla elettyä elämää ja pitäisi alkaa
opetella työtahdin jarruttamista - laiskoja eläkepäiviä en nyt vielä kuitenkaan ole aloittamassa!
Tulevalla viikolla huolehditaan jälkikasvun ruokahuollosta, kun Mia ja Teemu golffailevat etelän auringossa.
Muilta osin allakassa on runsaasti valkoisia sivuja, joita sitten täytetään halujensa mukaan!
Pääsiäisen lankalauantaina oltiin kevään ensimmäisillä retkikahveilla Nukarinkoskella. Miten hyvältä kahvi
maistuukaan ulkona luonnossa. Seurana meillä oli pikkusiskoni Pepe Tico-koirineen.
Nukarinkoski
Kyllä tuolla auringolla on maaginen vaikutus ihmismieleen! Tänään se sitten suvaitsi lähettää säteitään
kirkkaalta taivaalta sulattamaan routaa ja jäätä niin pelloilta ja pientareilta kuin ihmismielestäkin.
Mukavalta tuntui tälläytyä keväisessä kelissä autoon, kun lähdettiin lapsenlapsi Inkan kanssa Espoon
ulkoilualueelle Pirttimäkeen korvapuustille (yksi kpl painaa n. 350 g). Samalla asialla taisi olla puoli
kaupunkia, kun parkkipaikka ja ympäristön pientareetkin olivat niin täynnä autoja, ettei sekaan mahtunut.
Siitä sitten ajeltiin Oittaalle, jossa samanlainen kansainvaellus oli kahvilan ympäristössä ja
parkkipaikalla. Eipä auttanut muu, kuin jatkaa matkaa Suomenojan Nesteelle, jossa on käyty aiemminkin
haukkaamassa lounasevästä. Vesiperä tuli sielläkin, kun se olikin lopettanut toimintansa. Loppujen lopuksi
nautittiin kaffeet ja paninit siinä lähellä olevalla Shellillä.
Keksittiin sitten lähteä sieltä "isolle kirkolle" kevään tuloa katsomaan Kaivarin rantaan. Ruuhkaista oli
sielläkin, kun aurinko oli houkutellut kansaa istuskelemaan puiston penkeille ja lenkkeilemään meren rannalla.
Vuotuinen "naisten juhlapäivä" osui tänä vuonna perjantaiksi, joten sitä vietettiin saunoen ja takkaa
tuijotellen saunatuvassa. Edellisenä päivänä otettiin etkot ja käytiin syömässä lounasta Pepen ja Sirkan kanssa
Järvenpäässä Kakkutalo Dilanissa.
Ei ei - nyt ei olla menossa mihinkään kauas!!!
Almanakkakin ammottaa miltei tyhjyyttään - lähinnä
siellä on vain arkeen liittyviä hommia ja jälkikasvun
kuljetus ja muonitus aikatauluja. Jostain kumman syystä
nautin näistä "härkäviikoista", kun arki pyörii
rutiinilla ja kotona on ihanaa olla, ihan niin kuin
Ikean mainoskin julistaa.
Uusi yhteinen harrastus on löydetty "airfryerin"
hankinnan jälkeen. Itsekin olen löytänyt tieni keittiöön
ja yhdessä on opeteltu "pöhöttimen" käyttöä. Paljon on
vielä opittavaa, mutta hyvältä vaikuttaa näin
alkajaisiksi. Lounassalaatit käydään yhä päivittäin
syömässä luonnossa, vaikka tämä talvikeli asettaa pieniä
haasteita luontoretkeilyyn. Tekee hyvää päästä fläppärin
äärestä ulkoruokintaan, vaikka se nyt pakkasen tai
räntäsateen vuoksi tapahtuukin autossa istuen ja radiota
kuunnellen. Poikkeuksen tähän rutiiniin tekee viikonloppu,
jolloin jompana kumpana päivänä syödään lounasta jossain kuppilassa lapsenlapsi Inkan kanssa.
Laskiaistiistai ja ystävänpäivänaatto! Siinäpä onkin juhlaa kerrakseen. Pikkusiskoni Pepe oli keittänyt
suuren kattilallisen hernerokkaa ja kutsui ystävänpäivän etkoille meidät ja miehen veljen vaimoineen.
Herkulliset laskiaispullat piti tietysti mussuttaa jälkiruokana. Mukavaa oli istua iltapäivää pitkästä
aikaa sukulaisten kesken.
Kaiken tämän alkuvuoden herkuttelujen jälkeen koittaa huomenna kurinpalautus! Kuntosalikortti on jo
hankittu ja huomisaamuna sitten hikoillaan salilla. Lauantaina kuulostellaan kipeytyneitä jäseniään ja
sunnuntaista alkaa päivittäinen kunto-ohjelma. Kyllä se siitä sitten.....
Monta kokemusta rikkaampina palattu jälleen kotimaahan. Tämä talvimatkailu pohjolassa asettaa olemiselle
omat haasteensa. Vaikka keli näytti auton ikkunoista katsellessa jo keväiseltä, ei se niin kovin keväiseltä
ulkona liikkuessa tuntunutkaan. Aurinkoista oli, pakkanen kymmenen asteen tienoolla ja maassa paljon
vähemmän lunta, kuin meidän kotinurkilla, mutta kylmä viima karkotti kevätkelien haaveet. Laivalla huomasi
liikkuvansa talvisella merellä, kun jäät kolisivat laivan kylkiä vasten.
Pärnussa liikuttiin ulkona mahdollisimman vähän, kun illallisella käytiin ravintola Edelweississa, joka
on hotellia vastapäätä ja toisena iltana syötiin Rahter Postipoississa ihan hotellin lähellä. Tietysti minun
ja Leenan piti päästä käymään Ruutlilla olevassa vaatekaupassa, josta kumpikin osti kauniin villajakun.
Käsinkudotut villasukat sujahti myös ostoskassiin.
Perjantaina siirryttiin Tarttoon hotelli Dorpattiin, jonne Leena oli varannut meille illallispöydän
Eskon juhlaillalliselle. Lauantaina käytiin ostoksilla Valkassa ja ajeltiin takaisin Tarttoon Otepään kautta,
jossa oli paljon kansaa liikkeellä, kun Otepää isännöi maastohiihdon maailmancup-viikonloppua.
Yritettiin päästä illalliselle kauppakeskus "Taskussa" olevaan "Ränduri-pubiin", mutta kun tarjoilija kertoi,
että ruokaa joutuisi odottamaan yli tunnin, vaihdettiin paikkaa "Tartu Grilliin".
Kuvat
Taas mennään! Vierivä kivi ei sammaloidu - eipä siis vielä ole iho sammaloitunut, vaikka kovin kuivalta
näyttää! Eilen saatiin ystävät Leena ja Esko meille yökylään ja nyt huristellaan Katajanokalle, jossa
noustaan Viikingin laivaan matkalle Tallinnaan. Ei me sinne isolle kirkolle jäädä, vaan ajellaan Pärnuun,
jossa meitä odotetaan saapuvaksi Alex Majan suojiin. Pari yötä siellä viihdytään ja autoillaan vielä
kahdeksi yöksi Tarttoon Hotel Dorpatiin. Matkan vaiheisiin palaan myöhemmin.
Tammikuu
BLOGI Thaimaan tammikuun reissulta |
|
|