=> birgitmummu.fi

Kk-albumi

Bigin oma sivu

Päiväkirja 2024

Edellisen vuoden päiväkirjaan tästä

 

23.10.2024

Onpa hienoa, että on saatu nauttia näin pitkään hienosta ja lämpimästä syksystä! Mikään kaukokaipuu ei ole päässyt vielä iskemään, vaikka perinteisesti on näin syksyllä jossain reissussa tavattu piipahtaa. Eikä marraskuullekaan ole tiedossa etelänreissua, joka onkin jo sinänsä saavutus, kun edelliset kuusi vuotta on marraskuu Teneriffalla vietetty samassa osoitteessa! Saa nähdä, miltä tuntuu kotikonnuille jääminen, kun kunnon syysmyrskyt alkaa myllertää! No - aamuiset kuntosalikeikat saavat korvata Teneriffan aamuiset sauvalenkit! Ei ihan samanlainen tunnelma - mutta menköön!

No ehkä matkustushaluja hillitsee tänä syksynä sekin, että olen palleatyrän leikkaukseen jonottamassa. Leikkausta tarjottiin ensimmäistä kertaa keväällä ja olisin päässyt operaatioon vappuaaton aattona, mutta kun oli ehditty tilata matka Kreikkaan toukokuun puoliväliin, niin lyhyeksi olisi jäänyt toipumisaika, joten päätettiin siirtää leikkaus myöhemmäksi.

Ihme ja kumma - kesäkuun alussa minulle soitettiin ja tarjottiin uudeksi leikkausajaksi juhannusviikkoa, 18.6., jolloin leikkauksen tekisi Meilahden HUSin kirurgi Kampin Terveystalon leikkaussalissa, jonka jälkeen minut siirrettäisiin Meilahden sairaalaan. Pari päivää ennen aiottua leikkausta minulle soitettiin ja peruttiin koko homma HUS:in säästötoimenpiteiden vuoksi. Olinkin jo nähnyt telkkarin uutisista ihan juuri ennen HUS:in talousjohtajan haastattelun, jossa kerrottiin alkavasta säästökuurista. Eipä enää vuokrattaisi leikkaussalia HUS:in ulkopuolelta, joten jäädäänpä odottelemaan aikaa parempaa, kun oma tilanteeni ei ole mitenkään hengenvaarallinen.

Niinpä nyt elellään mukavasti päivä kerrallaan ja nautitaan pimenevistä illoista ja odotellaan talventuloa!

   

Kuva Otalammen rannalta, jossa nautittiin lounasta ja katseltiin hanhien kokoustouhuja

 

7.10.2024

Vielä roikun kiinni kesän viimeisissä rippeissä! Patiolta on jo raivattu pehmustetyynyt, mutta kukkia en ole vielä raskinut sieltä hävittää. Ihan kauniina kukkii vielä pelargoniat ovenpielessä, vaikka en niitä ole kastellut pitkään aikaan! Mies on jo virittänyt jouluvalot pation aitaan ja etupihalle, mutta ei niihin olla vielä valoja sytytetty. Onhan se ihan fiksua tehdä homma nyt lämpimän aikaan, kuin levitellä niitä kädet kohmeessa myöhemmin.

Kaunis ja tyyni viikonloppu antoi vielä mahdollisuuden "ulkoruokintaan". Lauantaina oltiin Inkan ja Rudin kanssa Hiidenvedellä "aura-pekoni-hampurilaisella" ja sunnuntaina nautittiin salaattieväistä kahdestaan Nukarinkoskella. Vielä on kesää hitusen jäljellä!

 

 

25.9.2024

On tämä vaan ollut ihmeellinen syyskuu! Mihinkään ei ole tehnyt mieli lähteä maailman turuille hötkyilemään, kun kotimaassa on voinut viettää kesäisiä hienoja päiviä! Usein illallakin on voitu olla vielä terassilla saunan jälkeen ihan kesätamineissa. Enpä muista yhtään näin lämmintä syyskuuta elämäni varrelta. Lieneekö sitten se paljon puhuttu ilmastonmuutos korjaamassa tätä meidän pohjolan ilmastoa trooppisemmaksi, mene ja tiedä, mutta ainakin sähkölaskulle se tekee oikein hyvää!

Eilenkin oltiin termarikaffeella Espoon Svinössä. Mukavan lämmin alkuilta oli istuskella salmen rannalla auringonpaisteessa. Saatiin katsella ohikiitäviä veneitä ja ongella olevia ukkoja. Nähtiinpä vedessä uiskenteleva käärmekin!

Tuskinpa tätä herkkua enää kauan jatkuu - säätila on jo tänään kääntynyt tuuliseksi ja kosteammaksi!

 

 

 

9.9.2024

Pari viikkoa sitten ihmettelin täällä sivullani, ottaako balttireissulle sadetakki vai hellemekko. Kyllä se hellemekko olisi ollut todella tarpeellinen, kun päivälämpötilat huitelivat kolmenkympin lukemissa. Villatakki ja pitkät housut eivät käyneet edes mielessä ja kesämekossa reissu hoidettiin.

Kun lähdettiin reissuun aamulaivalla klo 9:00 ystävien Leenan ja Eskon kanssa, ehdittiin Tarttoon jo hyvissä ajoin iltapäivää. Majoituspaikan, hotelli Sohon parkkipaikkaa saatiin hiukan haeskella, kun hotelli sijaitsee ihan historiallisessa keskustassa, 100 metrin päässä Tarton raatihuoneelta. Iltapäivää vietettiin ravintolan terassilla ja katseltiin aukion ihmisvilskettä - nuoria ihmisiä Tarton yliopistokaupungissa. Illallista haluttiin kuitenkin syödä sisätiloissa. Mielenkiintoinen oli illallispaikka Pierre Cafe & Chocolaterie erikoisine sisustuksineen. Jopa WC-tilat poikkesivat normaalista hauskoine yksityiskohtineen.

Runsaan aamiaisen jälkeen matka jatkui Valkan / Valgan kautta kohti Riikaa. Kaupungissa majoituttiin Hotel Welltoniin, jonne oli varattu huoneet Booking.comin kautta. Respassa aktiivinen virkailija tarjosi pienestä lisämaksusta isompia huoneita hotellin ylimmästä kerroksesta. Hulppeat oli näkymät isoista ikkunoista yli kaupungin kattojen. Illallista syötiin hotellin ravintolassa.

Rennosti aloitettiin seuraava päivä nauttimalla todella hyvästä aamiaisesta hotellin aamiaisravintolassa. Netistä mies haki muutaman ostoskeskuksen osoitteet, joita lähdettiin sitten autolla etsimään navigaattorin avustuksella. Isoja, hienoja ostareita olivat merkkitavaraliikkeineen. Eipä sieltä sitten kuitenkaan mitään mukaan lähtenyt! Päivän ratoksi ajeltiin Jurmalaan, jonne miltei aina Riikassa käydessä poiketaan. Kauniisti oli kaupunki koristeltu kesäkukkasilla, joille kirkas auringonpaiste toi vielä lisähohtoa! Paluumatkalla löydettiin vielä yksi kauppakeskus, jossa oli Deichmannin kenkäkauppa. Yhdet avokkaat ja yhdet sandaalit sieltä halusivat lähteä mukaan Suomeen!

Illalla etsittiin ruokapaikkaa läheltä hotellia ja jopas löytyikin pieni yllätys kapealta sivukadulta! Ravintola KARJALA! Yksi suomalaisista asiakkaista tiesi kertoa, että paikka on suosittu suomalaisten yliopisto-opiskelijoiden paikkana. Ystävällinen palvelu ja hyvä ruoka! Vastapäätä kadun toisella puolella oli Riikan vanhin, 1300-luvulta oleva oluttupa. Pitihän siellä lopuksi piipahtaa jälkiruokajuomalla.

Riikasta lähdettiin takaisin kohti Eestiä Ainazin kautta, jossa käytiin ne pakolliset tuliaisjuomat hankkimassa. Majoituspaikkaa Pärnussa ei liene vaikea arvata - Alex Majassapa tietenkin yövyttiin. Illalliselle Mentiin BumBum-ravintolaan, joka oli tavallaan pettymys. Haluttiin reissun lopuksi syödä kunnon pihvit ja tilattiin ne mediumina. Kuivaksi oli ne kuitenkin käräytetty ja jouduttiin lähettämään ne takaisin keittiöön. No saatinhan tilalle uudet, mutta tunnelma oli jo pilalla.

Kyllä jäi tästä syysreissusta ihmeellinen muistikuva, kun "kesähelle tuli syksyn keskelle"!

 

KUVAT

 

 

26.8.2024

Hupsista - kolme viikkoa ehti hurahtaa edellisestä päivityksestä! En minä vielä ole dementoitunut, enkä muutenkaan elämääni kyllästynyt! Olenpahan vaan osannut nauttia tästä ihanasta Suomen suvesta. Lounaseväitä on käyty syömässä päivittäin lähirannoilla, tavattu ystäviä ja läheisiä, istuskeltu omalla patiolla radiota kuunnellen ja grillaillen - niistäpä se oma kesäfiilis sitten on muodostunut!

Toivottavasti kesä jatkuu vielä muutaman viikon, että voidaan käydä ulkona aamulenkillä ja lounasretkillä. Kyllähän tuolla on ihan kesäiset lämpötilat olleet, mutta viime päivinä tuuli on puhaltanut niin navakasti, että väkisin sitä kuvittelee syksyn jo olevan ihan ovella.

Ensi viikolle on suunnitelmissa muutaman päivän Baltian reissu - saa nähdä otetaanko mukaan sadetakki vai kesämekko?

 

5.8.2024

Miehen syntymäpäivää elokuun alussa on vietetty jo useampana vuonna Eestin maalla, niinpä seilattiin sinne tänäkin vuonna. Kun laivat ovat täynnä matkailijoita näin lomasesongin aikaan, oli parasta lähteä matkaan Vuosaaresta Muugan satamaan Eckerö Linen M/s Finbo Cargolla, jossa ei tarvitse matkustaa ruuhkassa. Kovin oli aikainen herätys, kun satamassa oli oltava anivarhain jo kello viideltä. Tuhti aamiainen syötiin laivalla.

Onnistuttiin saamaan huone Pärnussa Alex Majasta, joka on meidän suosikkipaikka lähellä Ruutlin kävelykatua. Aurinko paisteli vielä majoituttaessa, mutta kun oltiin lähdössä ulos, oli sontikalle käyttöä. Ravintolan terassilla jouduttiin vaihtamaan paikkaa pariin kertaan, kun vettä tippui niskaan markiisin raosta. Keskiviikkoisin Alex Majassa on karaokeilta ja kesäisin sitä vietetään vehreällä sisäpihalla. Eipä siellä kukaan istuskellut vesisateessa ja kovin oli vaisua meininki sisätiloissakin - liekö vesisade karkottanut laulajat estraadilta.

Eipä päästy seuraavaakaan aamua kovin pitkälle, kun vettä alkoi tihuttamaan ja taivas oli synkkien pilvien peitossa. Onneksi ne olivat kuuropilviä, joita karkuun ajeltiin vanhaa "romantillista" rantatietä Latvian puolelle, jossa käytiin Salacgrivan kaupungissa. Sinne jäivät pilvet Eestin puolelle ja meille paisteli aurinko. Marketista käytiin ostamassa jäätelöt, joita mussutettiin kirkkopuistossa.

Kun illaksi sateet olivat häipyneet, haluttiin illallista syödä ulkona. Puuskainen tuuli asetti kuitenkin rajat illallispaikan valinnalle, joten valittiin BumBum-pubin suojaisa sisäpiha. Hyvä oli miehen iso pihvi, itse söin kuhaa.

Reissun tuliaisina saatiin kumpikin mahtava flunssa. Mies alkoi oireilla jo Pärnussa, itselle tauti puhkesi vasta seuraavana aamuna kotiin palattua. Nyt meillä on yhteisenä harrastuksena köhiminen ja niistäminen - kummallakin on oma vessapaperirulla pöydällä, josta on helppo repiä nenäliinaa hulvattomaan kulutukseen.

KUVAT

 

30.7.2024

Eilisaamu valkeni harmaana ja pilvisenä, mutta puoliltapäivin taivas kirkastui ja niinpä voitiinkin viedä aurinkoa tuliaiseksi Tuirelle ja Juhalle, joiden mökille Laitilaan ajeltiin. Matkan varrella poikettiin Turuntien varrella olevaan Muurlan Lasiin, jossa syötiin kylmäsavulohileivät. Isossa myymälässä oli paljon kaunista katseltavaa, mutta onnistuin hillitsemään itseni, eikä mitään heräteostosta mukaan lähtenyt.
Kesäpäivää vietettiin terassilla seurustellen - ilta kului rattoisasti saunoen ja paljuillen. Kiitos Tuire ja Juha mukavasta seurasta ja herkullisista eväistä!
Seuraavana aurinkoisena päivänä oli mukavaa palata kotiin eri reittiä ja katsella vehreää maaseutua. Humppilassa käytiin lasitehtaan myymälässä, josta mukaan läksi muutama lautanen ja iso huovutettu harmaa kassi.

 

 

 

28.7.2024

Eilen oli meidän perhekunnan yhden hyvin tärkeän jäsenen merkkipäivä. Tyttären perheen koira - RUDI - täytti yksitoista vuotta. Päivän kunniaksi vietiin sankari lapsenlasten Inkan ja Tinjan kanssa retkelle Paratiisin grillikatokseen, jossa sankarille tarjottiin synttärikakku. Hetkessä se hotkaisi maksalaatikosta ja nakeista kootun kakun parempiin suihinsa. Kotiinpaluumatkalla käytiin vielä jäätelökioskilla, jossa myös päivänsankari sai oman jäätelön.

 

 

KUVAT

 

25.7.2024

On tullut tavaksi lähteä heinäkuussa retkelle ystävien Erjan ja Riston kanssa johonkin päin Suomea. Tänä kesänä retken kulttuurikohteeksi valittiin presidentti Svinhufvudin kotimuseo Luumäellä, jonne ajeltiin Kotkan kautta ja käytiin Sapokan puistossa ihailemassa kesän vehreyttä. Kotkaniemessä (museolla) juotiin kaffeet ja maistetiin suolaisen piirakan lisäksi Ellen Svinhufvudin klassikko kakkua - juu... oli kyllä suussasulavan herkullista!

Kesä pisti parastaan, kun Lappeenrannassa Patria hotelliin majoittumisen jälkeen lähdettiin satama-alueelle päivää viettämään. Aurinko paistoi ja leppoisa oli tunnelma, kun Prinsessa Armadan terassilla kylmää juomaa nautittiin. Ja kun Saimaan äärellä oltiin, oli päivällisvalintakin sen mukainen - paistettuja muikkuja ja pottuvoita Bistro Venlassa.

Seuraavana päivänä kotimatkalla käytiin Lappeenrannassa Rikkilän leipomosta ostamassa arinaruisleipää ja karjalanpiirakoita. Porvoossa Brunbergin makeistehtaalta haettiin kesäkassillinen suklaata ja lakritsaa. Aikomus oli mennä vanhaan kaupunkiin lounaalle "Vanhaan laamanniin"
(nykyisin ravintola Salt) - aikeeksi jäi! Autolle ei saatu parkkipaikkaa lähellekään vanhan kaupungin keskustaa - turisteja on kuin muurahaisia kesäisillä pikkukaduilla. Pääkadun toiselta puolelta torin varrelta löytyi ravintola Grill House, jossa oli mukavaa lounastaa retken päätteeksi.

KUVAT

 

 

17.7.2024

Suloisessa Suomessamme!

Kun pikkulinnut viserteli, ettei rakkailla lapsuuden tantereilla ollut enää riesaa noista jokakesäisistä inisijöistä, uskaltauduttiin lähtemään reissuun Pohjois-Karjalaan. Totta tosiaan - minne lienee hyttyset muuttaneet, kun ei niistä ollut minkäänlaista vaivaa - ulkona pystyttiin liikkumaan ja oleilemaan kesäisissä pikkuvaatteissa!

Olipa mukavaa, kun tulopäivänä pystyttiin syömään ystäväni Merjan laittamaa päivällistä ulkona terassilla, savulohta, uusia perunoita ja jälkkäriksi mansikkakakkua. Mökkielämä tuntuikin oikein mukavalta, kun seuraavana aamuna herättiin aurinkoiseen päivään ja aamiaista nautittiin mökin terassilla. Kauniin päivän kunniaksi ajettiin Ruunaankoskille, Neitikosken rannalle makkaraa paistamaan. Olihan siellä nuotiopaikalla muitakin, mutta hyvin me sinne sekaan mahduttiin. Ainakaan siskoni Tico-koiralla ei ollut valittamista seurasta. Paikalla oli ainakin neljätoista lasta, jotka halusivat rapsuttaa ja ruokkia keräämillään mustikoilla hellyttävää pikku hauvelia.

Kun seuraavana päivänä taivas oli paksussa pilvessä ja heitteli muutaman pisaran, hypättiin autoon ja ajeltiin Joensuuhun, jossa käytiin ostoksilla ja kesäisellä torilla juomassa kahvit ja syömässä letut hillon ja kermavaahdon kera.

Kun mökillä haluaa päästä kotitöistä helpolla, käytiin yhtenä päivänä lounaalla Lieksassa isolla porukalla ravintola Puustellissa, jossa paikalla oli Merja ystävineen ja meidän lisäksi siskoni lapsenlapsensa Nean kanssa.

Sunnuntaina vaihdettiin maisemaa parin tunnin ajomatkan päähän Polvijärvelle, jossa ystävämme Leena meitä odotti saunakaveriksi. Vaikka sääennusteet eivät kovin hyvää ennustetta tuleville päiville antaneet, oli mielestämme keli ihan onnistunut ja Leenan herkkuja voitiin nauttia terassilla. Parina iltana makkaraa paistettiin rannalla puugrillissä. Puulämmitteisessä saunassa saunottiin viimeisen päälle välillä järveen pulahtaen. Todella matalaa oli rannassa, joten olihan se melkoista räpiköintiä yrittää päästä vähän syvemmille vesille!

Ettei ihan mökkihöperöiksi muututtaisi, ajeltiin kauniita maalaismaisemia ihailemassa ja ajettiin Kolille, jossa käytiin "Kolin Ryynäsellä" syömässä lounaaksi paistetut muikut perunamuusin kera.

 

KUVAT

 

30.6.2024

Kesämaani ompi Suomi!

Kesäisenä lauantaipäivänä ajeltiin mitä kauneinta järvireittiä, kahdeksan kilometriä pitkää Pulkkilanharjua, ystävien Astan ja Markun kesäparatiisiin Sysmään. Olipa mukava viikonloppu "vanhojen" ystävien seurassa saunoen, syöden, virvokkeita nauttien ja puhua pulputtaen myöhään yöhön saakka. Kiitos teille ystävät kaikesta vieraanvaraisuudesta ja mukavista hetkistä!

Koko viikko on saatu kulkea lähiseutuja eväsretkillä, kun luonto on pistänyt parastaan! Aurinkoa ja lämpöä on riittänyt yllin kyllin - eipä tulisi mieleenkään lähteä eteläisen Euroopan tappohelteisiin, kun täällä kauniissa kotimaassakin lämpömittari on kohonnut kolmenkymmenen asteen lukemiin. Tuleva viikko onkin sitten jo epävakaisempi, ja tuskin tarvitse aurinkorasvoissa kylpeä!

 

KUVAT

 

23.6.2024

Poikkeuksellinen juhannus! Tänä vuonna jäätiinkin viettämään "kaupunkijuhannusta", joka oli mielestäni ihan hyvä ratkaisu. Juhannusaattona lähdettiin lounaseväitä nauttimaan Pääkslahden rannalle, mutta perillä sitten todettiin, ettei siellä voinut mitenkään nauttia kauniista kesäsäästä, kun tuuli puhalsi vinhasti järven selältä. Niinpä tungettiin itsemme samantien takaisin autoon ja ajeltiin Hiidenveden rannalle, jossa löydettiin rannalta tyyni paikka eväiden syömiseen.

Sieltä kotiuduttua alettiin valmistelemaan juhannusateriaa ja katettiin kalapöytä omalle patiolle, jonne meidän seuraksi tulivat lapsenlapset Inka ja Tinja. Aurinkoinen mukava keskikesän ilta - radiosta sopivaa juhannusmusaa, lasillinen kuohuvaa - mikä sen mukavampaa!
Juhannuspäivänä eväitä syötiin Munkkiniemen rannassa ja katseltiin ohi ajavia veneitä, joutsenkin siinä souteli ihan meidän silmien edessä. Tänään käytiin viihtymässä pari tuntia eväinemme Myllylammella - se on yksi suosikkipaikoistamme, tuulelta suojassa saatiin nauttia auringosta - toinen sanaristikkoa tehden, toinen äänikirjaa kännykästä kuunnellen.

Olihan meillä viikollakin aihetta pieneen juhlaan, kun 54. hääpäivää pienimuotoisesti juhlittiin. Lounaalla oltiin Riihimäessä Obelix-ravintolassa ja illalla nautittiin kuohuvat omalla patiolla.

 

 

16.6.2024

Suomen suvi - ahkerasti on käyty lounasretkillä luonnossa. Välillä paistaa ja välillä on pilvessä, mutta eipä tuo haittaa - sehän on vain pukeutumiskysymys! Ihmeesti on onnistuttu karttamaan sadekuuroja, joita on ollut näin jälkikäteen ajateltuna todella vähän!

Muutama päivä sitten haettiin kyytiin Pepe ja ystävämme Sirkka ja ajeltiin Hattulaan (lähelle Hämeenlinnaa), jossa oltiin myöhäislounaalla Mierolan Silta Cafessa. Luonto tarjosi parastaan ja mukavaa oli istua syömään aurinkoiselle terassille kauniiseen järvimaisemaan. Paluumatkalla käytiin Hattulan Pyhän Ristin kirkossa ihmettelemässä 1400-luvulla rakennetun kirkon seinämaalauksia. Ihan uskomattoman hienosti ovat säilyneet vuosisatoja meille jälkipolville ihailtaviksi!

Lauantaina oltiin merellisissä maisemissa makkaraa paistamassa Porkkalanniemessä. Mukaan saatiin lapsenlapset Inka ja Tinja. Rudi-koira ei halua missään nimessä jäädä pois näiltä retkiltä, kun mummilta heltiää aina kerjätessä muutama makupala herkuteltavaksi.

Nytpä ei tulevana juhannuksena tämä frouva kedolla tanssahtele, kun meni ja loukkasi jalkansa (taas). Pari päivää sitten kohelsin makkariin niin vauhdilla, että iskin varpaani sängyn jalkaan. Nyt sillä askeltaminen on hiukan ontuvaa ja mustelmahan siihen sitten kehittyi. Enpä sitä lähtenyt mihinkään röntgeniin kuvattavaksi viemään - kyllä se siitä ajan myötä itsekseen paranee. Eihän tuota varvasta edes voine kipsata, joten nurinat ja narinat pois!!!!

 

KUVAT

 

3.6.2024

Kun toukokuun alkupuoli oli kolea ja lounasretkellä syötiin eväitään autossa, päätettiin sittenkin lähteä kesää etsimään eteläisestä Euroopasta. Hyvä oli, että lähdettiin pois Suomesta ilmaa pilaamasta 😂, kun kelit sitten paranivatkin meidän poistuttua!

Nyt mekin on saatu nauttia jo viikko tästä Suomen suven ihanuudesta! Riemulla tätä kaikkea vihreyttä katselee ja ihmettelee itsekseen, miten onkaan jaksanut kestää sen talven pimeyden ja kylmyyden! Eilen oltiin lapsenlapsi Inkan ja Rudi-koiran kanssa Aura-pekoni hampurilaisella Hiidenveden rannalla, jossa Rudi pääsi kahlaamaan ja uimaan rantavedessä. Ihan parasta tässä kesässä!

KUVAT

 

12.5.2024

Ei syöty äitienpäivälounasta tänä vuonna kesämekossa. Mukavaa oli kuitenkin istua yhteiseen pöytään tyttären perheessä, ympärillä kaikki neljä lapsenlasta.

Anivarhain huomisaamuna taksi tulee (klo 5:00) kiidättämään meidät lentokentälle ja lennellään Finnairin siivin Kreikkaan, Prevezan kentälle, josta napataan vuokra-auto ja ajellaan Lefkaksen saarelle, Nidrin kylään. Oltiin siellä viimeksi kaksi vuotta sitten ja majoitutaan nytkin samaan Santa Maura hotelliin.

 

Tänne kirjoittelen matkasta
MATKAPÄIVÄKIRJA

 

4.5.2024

Kerrankin kelit oli "kohillaan", kun vappua Eestissä vietettiin. Hiljaista oli Pärnun kaduilla vappuaattona vielä iltapäivällä, eikä vappukoristeluista näkynyt merkkiäkään. Syömässä käytiin Ruutlihoov Pubissa ja oltiin sieläkin ainoat asiakkaat. Olihan siellä Alexmajan ravintolassa ollut illalla vappukekkerit, mutta kun niistä ei ollut ulkona mitään mainosta, ei sinne sitten tajuttu lähteä. Muutenkin olin jo alkuillasta tavattoman uupunut edellisen yön parin tunnin unien jälkeen, ettei menokenkää enää kivistänyt!

Kevät oli Eestissä ehtinyt jo paljon pidemmälle, kuin meillä kotona - luonto kukki keltaisenaan rentukoita ja keltavuokkoja, jotka ovat Suomessa todella harvinaisia. Sieltä seasta nostelivat päätään myös valko- ja sinivuokot. Mukavaa oli bongailla matkanvarrella myös pesilleen palanneita haikaroita ja niitähän siellä piisaa maalaistalojen pihapiirissä.

Vappupäivänä ajeltiin "romantilistä rannatietä" Latvian puolelle Ainatsiin. Matkan varrella pysähdyttiin Kablin lintutornilla merenrantaa ihailemaan ja juotiin lounaskahvit Kabli Bagarin pihassa, jossa oli ihan kesäinen tunnelma ja meillä aivan liian lämpimät vaatteet yllä.

Illalliselle aiottiin mennä Postipoiss-ravintolaan, mutta sepä olikin valitettavasti kiinni, joten Stefanin pizzat sai luvan kelvata vappuillan evääksi - nepä olivatkin niin kookkaat, että puolet vietiin majapaikan jääkaappiin ja nautittiin ne lounaaksi seuraavana päivänä kotimatkalla Raplan jokirannassa, jossa pari sorsaakin sai niistä pienen osansa. Vappuiltaa vietettiin Alexmajan ravintolassa kuuntelemassa karaokea - hyviä (suomalaisia) esiintyjiä oli paikalla tälläkin kertaa.

Vielä ennen kotimatkaa piipahdin Ruutlikadun pellavapuodissa ja löysinpä kuin löysinkin itselleni kauniin kesämekon! Kiva pieni reissu oli tämäkin kevätmatka!

 

KUVAT

 

30.4.2024

Lähtiväthän ne lumet patiolta viimein, kun mies hiukan avusti luontoa levittelemällä kasoja pitkin permantoa. Tuntuu, että takatalven kaikki lumet oli tipahtaneet taivaalta juuri meidän kotiseutumme kohdalle, kun ympäristössä ajellessa vähäisen lumisateen tuotokset oli jo ehtineet sulamaan! Lauantain voitiinkin istua ulkoterassille lounaalle Hiidenveden grillillä, kun vietiin lapsenlapsi-neitokaiset sinne syömään.

Hieno vappukeli on luvassa sääennusteen mukaan eteläiseen Suomeen. Samanlaisen kelin toivon hellivän meitä myös Pärnussa, jonne lähdettiin ihan kaksistaan miehen kanssa vappua viettämään. Vähän jännitti, että onko "iso laiva" täynnä matkustajia, kun varattiin laivalle buffet-aamiainen. Edellisen kerran, kesälomien aikaan, aamiaiskokemus laivalla oli kaikkea muuta kuin miellyttävä. Nyt laivalla on suhteellisen vähän matkustajia ja pian mennään sitä aamiaista nauttimaan.

 

 

23.4.2024

Oi ihana huhtikuu - patiolle levitellään kalusteet ja autoon vaihdetaan kesäkumit alle! Hiukan toisenlaisiin tunnelmiin herättiin tänä aamuna, kun koko yön oli pyryttänyt lunta ja maisema näytti kaikkea muuta kuin keväiseltä! Kuntosalille lähtö jätettiin sikseen, kun ei tuonne kadulle ollut kesärenkailla asiaa. Eniten oltiin huolissaan lapsenlapsi Inkasta, jonka autoon oli ehditty vaihtaa myös kesärenkaat ja hänellä oli alkamassa työpäivä Hyvinkäällä. Pappa viestitteli jo anivarhain, että voisiko hän olla lähtemättä tuonne liukastelemaan. Inka sitten soittelikin, että oli päässyt muuten hyvin lähes perille, mutta meno hyytyi sairaalan mäkeen.
Itse ei lähdetty koko päivänä liikenteeseen, kun lunta tuprutti sakeasti koko päivän. En ole muistini mukaan vielä kokenut moista kevättä. Toivottavasti se kevät sitten sieltä pikkuhiljaa ilmestyy!

 

 

15.4.2024

Uskomatonta mihin ihmeeseen onnistun käyttämään vuorokauden tunnit, kun edellisestä päivityksestä on päässyt venähtämään jo yli kaksi viikkoa. Eipä tässä nyt mitään kummempia ole tapahtunutkaan. Samaa arkista elämää on eletty kevääntuloa odotellen. Kuntosalilla on käyty kuutena aamuna viikossa, kun ei tuonne kylmään luontoon ole tehnyt mieli lähteä lenkkeilemään. Tänään ostettiin kuntosalille aikaa vielä neljäksi viikoksi - eiköhän sen jälkeen jo voisi aloittaa sauvakävelyn tuolla maastossa.

Viime lauantaina, kun ilmassa oli jo aavistuksen verran kevään tunnetta, istuttiin Pirttimäen ulkoterassilla lounaalla Inkan ja Rudi-koiran kanssa. Hiukan viileää oli, mutta suojaisessa nurkkauspöydässä tarjettiin viettää hetkinen. Arvata saattaa, että Rudi oli mielissään, kun pääsi talven jälkeen terassille kuolaamaan meidän herkkueväiden perään!

Olen viime syksystä lähtien ollut tutkittavana palleatyrän takia. Vatsan ultra, gastroskopia ja magneettikuvaus käyty, joiden perusteella sain lähetteen Meilahteen kirurgin pakeille. Jotenkin hän oli mielestäni nihkeän oloinen  ("kun on tuota ikääkin jo") ja arvioi, että leikkaukseen pääsemiseen saattaa kulua aikaa tuonne vuoden lopulle.

Yllätys, yllätys - aikaa tuosta käynnistä oli ehtinyt kulua alle kolme viikkoa, kun sain puhelun, että pääsisin leikkaukseen jo vappuaattona!!!! Kyllähän se muutoin olisi minulle sopinut, mutta kun pari päivää ennen tuota puhelua oli ehditty tilata matka Kreikkaan toukokuun 13. päiväksi, ei matkustamista suositeltu alle kahden viikon päästä leikkauksesta. Sairaanhoitaja kysyi, milloin reissusta palaamme ja laittoi muistiin, että olisin käytettävissä kesäkuun alussa. Nähtäväksi jää, pääsenkö leikkaukseen nyt ihan kesä alussa!

 

 

30.3.2024

Kyllä tässä alkaa olla jo loman tarpeessa!! Ei ei ei, mitään reissua ei olla tilattu ja vahvasti pysytellään vielä kotimaan kamaralla. No onneksi työntäyteinen maaliskuu alkaa olla elettyä elämää ja pitäisi alkaa opetella työtahdin jarruttamista - laiskoja eläkepäiviä en nyt vielä kuitenkaan ole aloittamassa!

Tulevalla viikolla huolehditaan jälkikasvun ruokahuollosta, kun Mia ja Teemu golffailevat etelän auringossa. Muilta osin allakassa on runsaasti valkoisia sivuja, joita sitten täytetään halujensa mukaan!

Pääsiäisen lankalauantaina oltiin kevään ensimmäisillä retkikahveilla Nukarinkoskella. Miten hyvältä kahvi maistuukaan ulkona luonnossa. Seurana meillä oli pikkusiskoni Pepe Tico-koirineen.

 

Nukarinkoski

 

 

10.3.2024

Kyllä tuolla auringolla on maaginen vaikutus ihmismieleen! Tänään se sitten suvaitsi lähettää säteitään kirkkaalta taivaalta sulattamaan routaa ja jäätä niin pelloilta ja pientareilta kuin ihmismielestäkin. Mukavalta tuntui tälläytyä keväisessä kelissä autoon, kun lähdettiin lapsenlapsi Inkan kanssa Espoon ulkoilualueelle Pirttimäkeen korvapuustille (yksi kpl painaa n. 350 g). Samalla asialla taisi olla puoli kaupunkia, kun parkkipaikka ja ympäristön pientareetkin olivat niin täynnä autoja, ettei sekaan mahtunut.

Siitä sitten ajeltiin Oittaalle, jossa samanlainen kansainvaellus oli kahvilan ympäristössä ja parkkipaikalla. Eipä auttanut muu, kuin jatkaa matkaa Suomenojan Nesteelle, jossa on käyty aiemminkin haukkaamassa lounasevästä. Vesiperä tuli sielläkin, kun se olikin lopettanut toimintansa. Loppujen lopuksi nautittiin kaffeet ja paninit siinä lähellä olevalla Shellillä.

Keksittiin sitten lähteä sieltä "isolle kirkolle" kevään tuloa katsomaan Kaivarin rantaan. Ruuhkaista oli sielläkin, kun aurinko oli houkutellut kansaa istuskelemaan puiston penkeille ja lenkkeilemään meren rannalla.

Vuotuinen "naisten juhlapäivä" osui tänä vuonna perjantaiksi, joten sitä vietettiin saunoen ja takkaa tuijotellen saunatuvassa. Edellisenä päivänä otettiin etkot ja käytiin syömässä lounasta Pepen ja Sirkan kanssa Järvenpäässä Kakkutalo Dilanissa.

 

 

25.2.2024

Ei ei - nyt ei olla menossa mihinkään kauas!!! Almanakkakin ammottaa miltei tyhjyyttään - lähinnä siellä on vain arkeen liittyviä hommia ja jälkikasvun kuljetus ja muonitus aikatauluja. Jostain kumman syystä nautin näistä "härkäviikoista", kun arki pyörii rutiinilla ja kotona on ihanaa olla, ihan niin kuin Ikean mainoskin julistaa.

Uusi yhteinen harrastus on löydetty "airfryerin" hankinnan jälkeen. Itsekin olen löytänyt tieni keittiöön ja yhdessä on opeteltu "pöhöttimen" käyttöä. Paljon on vielä opittavaa, mutta hyvältä vaikuttaa näin alkajaisiksi. Lounassalaatit käydään yhä päivittäin syömässä luonnossa, vaikka tämä talvikeli asettaa pieniä haasteita luontoretkeilyyn. Tekee hyvää päästä fläppärin äärestä ulkoruokintaan, vaikka se nyt pakkasen tai räntäsateen vuoksi tapahtuukin autossa istuen ja radiota kuunnellen. Poikkeuksen tähän rutiiniin tekee viikonloppu, jolloin jompana kumpana päivänä syödään lounasta jossain kuppilassa lapsenlapsi Inkan kanssa.

 

15.2.2024

Laskiaistiistai ja ystävänpäivänaatto! Siinäpä onkin juhlaa kerrakseen. Pikkusiskoni Pepe oli keittänyt suuren kattilallisen hernerokkaa ja kutsui ystävänpäivän etkoille meidät ja miehen veljen vaimoineen. Herkulliset laskiaispullat piti tietysti mussuttaa jälkiruokana. Mukavaa oli istua iltapäivää pitkästä aikaa sukulaisten kesken.

Kaiken tämän alkuvuoden herkuttelujen jälkeen koittaa huomenna kurinpalautus! Kuntosalikortti on jo hankittu ja huomisaamuna sitten hikoillaan salilla. Lauantaina kuulostellaan kipeytyneitä jäseniään ja sunnuntaista alkaa päivittäinen kunto-ohjelma. Kyllä se siitä sitten.....

 

 

12.2.2024

Monta kokemusta rikkaampina palattu jälleen kotimaahan. Tämä talvimatkailu pohjolassa asettaa olemiselle omat haasteensa. Vaikka keli näytti auton ikkunoista katsellessa jo keväiseltä, ei se niin kovin keväiseltä ulkona liikkuessa tuntunutkaan. Aurinkoista oli, pakkanen kymmenen asteen tienoolla ja maassa paljon vähemmän lunta, kuin meidän kotinurkilla, mutta kylmä viima karkotti kevätkelien haaveet. Laivalla huomasi liikkuvansa talvisella merellä, kun jäät kolisivat laivan kylkiä vasten.

Pärnussa liikuttiin ulkona mahdollisimman vähän, kun illallisella käytiin ravintola Edelweississa, joka on hotellia vastapäätä ja toisena iltana syötiin Rahter Postipoississa ihan hotellin lähellä. Tietysti minun ja Leenan piti päästä käymään Ruutlilla olevassa vaatekaupassa, josta kumpikin osti kauniin villajakun. Käsinkudotut villasukat sujahti myös ostoskassiin.

Perjantaina siirryttiin Tarttoon hotelli Dorpattiin, jonne Leena oli varannut meille illallispöydän Eskon juhlaillalliselle. Lauantaina käytiin ostoksilla Valkassa ja ajeltiin takaisin Tarttoon Otepään kautta, jossa oli paljon kansaa liikkeellä, kun Otepää isännöi maastohiihdon maailmancup-viikonloppua. Yritettiin päästä illalliselle kauppakeskus "Taskussa" olevaan "Ränduri-pubiin", mutta kun tarjoilija kertoi, että ruokaa joutuisi odottamaan yli tunnin, vaihdettiin paikkaa "Tartu Grilliin".

 

Kuvat

7.2.2024

Taas mennään! Vierivä kivi ei sammaloidu - eipä siis vielä ole iho sammaloitunut, vaikka kovin kuivalta näyttää! Eilen saatiin ystävät Leena ja Esko meille yökylään ja nyt huristellaan Katajanokalle, jossa noustaan Viikingin laivaan matkalle Tallinnaan. Ei me sinne isolle kirkolle jäädä, vaan ajellaan Pärnuun, jossa meitä odotetaan saapuvaksi Alex Majan suojiin. Pari yötä siellä viihdytään ja autoillaan vielä kahdeksi yöksi Tarttoon Hotel Dorpatiin. Matkan vaiheisiin palaan myöhemmin.

 

 

Tammikuu

BLOGI Thaimaan tammikuun reissulta

päiväkirjat

 

V.2020

V.2019

V.2018

V.2017

V.2016

V.2015

V.2014

V.2013 loppu

V.2013 alku

V.2012 loppu

V.2012 alku

 

V.2011 alku

V.2011 loppu

V.2010 loppu

V.2010 alku

V.2009

V.2022

V.2021

 

   

SVENSKA

Födelsedags dikter

Kärleksdikter

Bröllopsdikter

Barndikter

Begravningsdikter

Dopdikter

Farsdagsdikter

Krya på dig dikter

Juldikter

 

Barn grattiskort

Bröllopskort

Farsdagskort

Födelsedagskort

Inbjudningskort

Julkort

Namnsdagskort