|
Ensimmäiset asunnonostajat käyneet syynäämässä paikat - ensimmäinen tarjous saatu; lisää katsojia tulossa. Kun ei ole mitään kiirettä, niin jäädäänpä odottelemaan.
Kylläpä on mukavaa siivota ja puunata paikkoja sisätiloissa, kun ulkona on ihana auringonpaiste ja hellekeli. No ehkä tässä ehditään pikapuoliin nauttimaan suven suloista, kun kämpästä on siivottu ylimääräiset roinat pois.
Juhannuksesta toivuttu ja kiireinen arki alkaa. Kaapeista turhat roinat roskikseen ja kierrätykseen, vaatteet joita ei kuitenkaan tule enää käytettyä UFF-laatikkoon. Onpahan kunnon suursiivous edessä. KODIN MYYNTI-ilmoitukseen.
Totta siitä asuntounelmasta sitten tuli; kaupat tehtiin eilen - myyjä tarjosi kakkukahvit kera shamppanjan, kun kauppakirjoja allekirjoitettiin. Tänään se sitten alkaa monille - juhannuksen vietto. Meillä vielä tänään touhutaan arkisten askareiden parissa ja vasta huomenna karataan luonnon helmaan.
Eestissä juhlitaan Juhannusta jo tänään. Me saadaan vielä odottaa muutama päivä ennen kuin kokkoja sytytellään vesisateessa. Nyt vaan kohennellaan nurkkia, kun sää on vielä suosiollinen.
Vihdoinkin hieno suviaamu! Toivottavasti tämä kaunis kesäsää jatkuu iltaan saakka, niin tyttärentyttären 10-vuotispäivää voitaisiin viettää ulkotiloissa!
Maantietä edessä yli 600 km, ostoksille Tallinnaan, laivaan ja kotiin. Ihanaa, kun arki taas alkaa!
Rubiinihääpäivä 20.6.
Onni merkitsee sitä, että nautimme sekä elämän todellisuudesta että hulluttelusta. ************************************************************* Asunnon ostotarjouksen hyväksymisestä tuli eilen Ekin kännykkään viesti. Runtti ei heti sitä minulle näyttänyt, vaan vasta, kun istuimme Vilnan Vanhassa Kaupungissa terassilla huurteinen edessä. JIHUU!!!!!!
Hääpäivää vietetään Vilnassa 20.6. Merkki siitä, että ovat toisiinsa rakastuneet:
väittelevät koko ajan, syystä tai syyttä, joka asiasta.
Eilen käytiin sitten katsomassa sitä Notkotien luukkua. IHANA!!! Pakko saada! Vähän meni hermoiluksi Salmin makkaranpaistoreissu, kun tehtiin jo ostotarjous ja sitä nyt kovasti jännitetään.
Väsynyt, mutta onnellinen mummi; pojat mummilassa hoidossa muutaman tunnin, eikä siinä takuuvarmasti sohvalla löhöillä. Jos on menoa ja meininkiä yhden lapsen perheessä, tämän tapauksen voi kuvitella, kun kertoo sen kolmella!
On se kummaa, kun vatsa ehtii lomalla tottua outoihin pöperöihin, niin eiköhän sitten kotimaahan palattua ala protestoimaan näitä arkisia herkkuja vastaan. No ripaskastahan on se hyöty, että lomalla hankitut ylimääräiset nesteet ainakin poistuu elimistöstä!
Mia houkutteli eilen katsomaan netissä olevaa Notkotie 4:n asunnon myyntikuvia. Kovasti kiinnostaa!!!!!!!
Sittenkin ihan siedettävä suomalainen kesäpäivä! Pakkohan siinä oli jättää osa kotitöistä tuonnemmaksi ja lähteä Järvenpäähän systerin kasvimaita tutkimaan.
Laukut purettu ja ensimmäinen koneellinen pyykkiä odottaa silittämistään. Huusholli kaipaa siivoomista ja pihan rikkaruohot kitkemistä. Mistä löytyisi inspiraatio?
Yön matkustaneena silmääkään ummistamatta olisi korkea aika kallistaa pää omalle tutulle pielukselle, mutta nyt on adrenaliinia niin paljon veressä, ettei nukkumisesta tule vielä mitään. Siispä täytyy saada ensin päästää höyryjä blogin kautta!
Monessa kodissa tänään on ilon ja riemun päivä - koulut sulkevat ovensa kesälomien ajaksi. Meillä edessä mukava (ja haasteellinen) viikko Turkissa tyttärentytärten kanssa Alanyan vesipuistoissa. Suloisia suven päiviä!
Yksi matka taas takana ja toinen edessä. Helppoa - laukkujakaan ei tarvitse purkaa, minkä nyt kaivelee pestävät pyykit laukusta pesukoneeseen ja puhtaana sitten taas takaisin laukkuun.
No joo, kyllä ilta on aamua viisaampi! Eipä eilisaamuna ollut tietoakaan mistään kummemmasta tapahtumasta. Sääennusteita netistä katseltiin ja Lieksaan lähtöä suunniteltiin; ei hyvältä näyttäneet tulevien päivien kesäkelit. Lounassalaattia mussuttaessa välähti ajatus - äkkilähdöt! Löytyi seuraavaksi aamuksi vielä kaksi paikkaa Rodokselle. Hyvin ehdittiin haalia kamat kasaan ja aamulla varhain kentälle.
Kylmä ja kaunis kesäaamu; täytynee vielä malttaa mielensä ennen kuin ryntää aamulenkille. Kyllä tuo aurinko ihmeesti saa mielen korkealle ja tuntuu, että tänään saa aikaan ihmeitä; ilta sitten näyttää, oliko tuo kaikki vain pelkkää harhaa.
Ei saisi vaipua synkkyyteen, kun nyt saatiin nämä niin tutun kesäiset kelit taas pohjolaan. Hyväähän nuo sateet luonnolle tekee ja mikä parasta - siitepölytkin siinä samalla huuhtoutuu maan rakoon. Silti on mentävä aamutuimaan labraan allergiatestiä hakemaan, kun lääkäritäti sitä viime käynnillä suositteli.
Kylläpä on pullantuoksuinen mummi !!!!! Pakastimeen tuli vierasvaraksi leivottua kaksi sienipiirasta ja yksi mustikkapiirakka. Pyykitkin tuli silitettyä. Onneksi tulee välillä näitä työhulluuskohtauksia, jolloin saa muutakin aikaiseksi kuin tätä nettimössöä.
Nyt kiireesti aamulenkille, kun sää näyttää vielä suhteellisen hyvältä. Päivällä, sateiden aikana on hyvää aikaa tehdä helteiden takia rästiin jääneitä kotitöitä.
Viimeinen kesäpäivä tällä erää. Huomiseksi onkin jo luvassa viileämpää ja sateitakin on tulossa. Tänään odottaa grilli ja sauna kuumana Pusulassa. Mukavaa viikonloppua!
Vielä tänään on luvassa tätä auringonpaisteherkkua. Mian ja poikien kanssa suunnataan Lammille paistattamaan päivää ja leikkimään hiekkalaatikolle.
Olo on kuin eteläeurooppalaisella! Jos jotain meinaa saada päivän aikana tehdyksi, on se tehtävä aamuvarhaisella tai iltamyöhällä, kun aurinko ei ole porottamassa. Keskipäivällä nautitaan ja siestaillaan!
Kesä, kesä, kesä!!!! Tänään mennään kesän ensimmäiselle luontoretkelle Luukkiin syömään eväitä ja paistamaan makkaraa.
Aamuisin ei meillä tarvita herätyskelloa, kun makkarin avoimen ikkunan takana joku pieni "herätyskello" aloittaa konserttinsa heti auringonnousun aikoihin. Pitänee hankkia korvatulpat ainakin näin alkukesän ajaksi!
Voi mikä viikonloppu! On se melkoisen harvinaista herkkua tuo helle näillä leveysasteilla; onneksi osui viikonlopuksi, että myös työn raskauttamat saivat siitä nauttia.
Mahtavan hieno päivä tulossa. Nyt ei sisällä istuskella vaan nautitaan kesästä, joka viimeinkin on tulosillaan! Jokohan huomenna on täysi lehti puussa? Hyvää viikonloppua!
Jälleen kotona reissusta virkistyneenä. Suloinen suvi on ihan just tulosillaan. Kunpa ei alkaisi sataa, että päästäisiin lenkille ja kesän tuloa ihastelemaan.
Säätilapa yllätti iloisesti ja Tallinnan vanhassa kaupungissa oli miellyttävän lämmintä katsella kesään herääviä katuja. Terasseillakin alkoi olla väkeä melkein kesäiseen malliin.
Ryhmä Rämä nousee kohta Viking XPRS:ään ja suuntaa keulan kohti etelää. Eestin "Pekka Pouta" ei kovin hyvää terassikeliä lupaile, mutta vanhassa kaupungissa on onneksi paljon ruokapaikkoja sisätiloissa, joissa viihtyy erinomaisesti sadesäällä.
Uusi viikko valkeni sumuisena ja kosteana; ehkä on parempi pysyä vielä sisätiloissa ja jättää aamulenkki väliin. Luvassa kuitenkin alkavalle viikolle jo kesäisiä kelejä. Toivottavasti pitää paikkansa!
En halunnut, että siippa tuo kahvikupposen sänkyyn, joten istumme mukavasti olkkarissa Hesaria lueskelemassa. Onnea kaikille äideille ja mummoille! Nautitaan päivästä kukin mahdollisuuksiemme mukaan!
Sateinen viikonloppu tulossa - no luonto puhdistuu ja sitten kun lämmin pamahtaa päälle, rämähtää luonto vihreäksi. Eikä meillä niin huonosti asiat ole; Saksassa satoi lunta ja Islannissa tuhkaa. Hyvää viikonloppua!
Onneksi vika ei ollut päässä, vaan poskionteloissa, joka on lääkkeillä korjattavissa! Lääkityksen vuoksi ei auringossa oloa suositella, joten ei ihan hirveesti harmita, vaikka ei nyt hellekelejä olisikaan tulossa lähipäivinä.
Tänään lääkäritädille valittamaan tukkoista ja nuutunutta oloa!
Huh, mikä yö! Nukuin huonosti muutaman tunnin ja näin painajaisia. Aina kun heräsin, huomasin pyöriväni juuri lukemani kirjan aiheen ympärillä. Rankkaa tarinaa kunniamurhista ei kannattaisi jättää iltalukemistoksi. Lisää aiheesta blogissani.
Voi itku!!!! Olo ihan jämähtänyt matkan jälkeen. No kaipa se siitä vähitellen käynnistyy, vaikka ei tuo säätila paljon inspiroi riemusta ulos kirmailemaan. Ehkä se kesäkin siitä Juhannukseen mennessä vähän lämpenee.
Matkaan taas lähden nyt! Jos saan jonkinlaisen nettiyhteyden, voin pistää jonkun riemunkiljahduksen tai moitteen rutinan matkan varrelta suoraan blogiini! Näitä sivuja en nyt viikkoon pysty resuneeraamaan; tuleekohan vieroitusoireita?!
Olipa kaunis päivä siivoilla sisänurkkia. Ulkona oli niin kylmää, että patioiden siivouksen voi hyvällä omallatunnolla siirtää toukokuun puolelle. Ei tuolla vielä ole mukavaa istuskella, vaikka aurinko paistaakin.
Hui! - Vieläkään ei uskalla täysin luottaa tuohon lentoliikenteen sujumiseen. No otettiinpa riski ja varattiin matka Italiaan (Rooman kentälle) maanantai aamuksi, kun tällä tietämällä nokipilviä ei pitäisi taivaalle ilmaantua. Pakkaamisen jätän kuitenkin sunnuntaihin!
No voi! Jokohan pitäisi käydä ostamassa hiivaa - ei vappusiman takia, vaan nyt voi olla, että joutuu itse leipomaan leipää, kun kauppojen hyllyt ammottaa tyhjyyttään! Pakastimessa olevat leivät riittää ehkä viikonlopuksi ja näkkileipääkin on vielä vähäksi aikaa. Palataanko nyt sitten tässä ruokahuollossakin vähäksi aikaa juurilleen?
Vähän on pallo hukassa, kun eilen oli tarkoitus olla lenkkeilemässä vanhankaupungin muurilla. No enpä lenkkeillyt Tornimäessäkään; ei räkätautisena saa lenkille lähteä. Jokohan tuhkapilvi häviää tänään Suomenkin päältä? Miten se pieni pilvi jäikin tähän meidän päälle killumaan?
Niinpä kuivui sitten kasaan toiveet Rodoksen auringosta. Onneksi paistaa täällä meilläkin, vaikkei nyt ihan niin lämmintä ole. Lennellään sitten myöhemmin, kun Finnair saa taas siivet alleen!
Tästä tulee hermoja rassaava päivä!!!!!! Pakataanko vai eikö pakata? Enpä ole vielä elämäni aikana näin huteraa lomallelähtöä kokenut. Yritän nyt vaan tuudittaa itseni siihen faktaan, ettei tästä mihinkään lennellä. Kotomaa mansikka!
Sunnuntai kului leppoisasti YouTuben ja animaatiokuvien parissa, kun en tiputtelevan nenäni kanssa voinut uloskaan lähteä. Mistä pirusta näitä flunssan poikasia tälle vuodelle on kohdalleni siunaantunut? No joutaahan tässä flunssaa potemaan loppuviikon, kun eivät vieläkään anna koneille lentolupaa!
Suunniteltu poikien viikonloppu mummilassa vaihtuikin Lammin mummolaksi, jossa tosin mekin piipahdimme Sirkan lihapatojen äärellä. No saimme sentään esikoistyttärentyttären iloksemme ja yövieraaksi, toisen tytyn jätimme Lammille.
Voi kamalaa, miten haavoittuvainen tämä rakas maapallomme on! Vielä on paljon sellaista, mihin ei ihminen omilla toimillaan voi vaikuttaa. Nyt on vaan odoteltava, että tuhkapilvi häipyy tuulten mukana uhkaamasta meidän eurooppalaisten jokapäiväistä hyvinvointia. Itsenikin on yritettävä pysyä rauhallisena ja odotettava mitä tuleman pitää; ei yksi lomamatkan peruuntuminen koko maailma ole!
Alkuviikon kauniit kevätaamut ovat nyt takana mukavine aamulenkkeineen. Tänä aamuna sitten istutaan tässä masinan ääressä mukavasti sisätiloissa, kun ulkona tihuttaa vettä. Onneksi huomiselle on luvassa jo parempaa! Hyvää viikonloppua!
Paksut talvikamppeet pääsivät varastoon lepäämään kesän ajaksi. Kaikkia talvijalkineita en vielä varastoinut, kun Pekka Pouta lupaili loppuviikoksi lunta ja räntää. Talvisaappaille saattaa siis olla käyttöä, eikä kesälenkkareillakaan vielä tuolla lätäköissä oikein pärjää.
Kuluttajavirasto? Mikä se on? Sain eilen puhelun, jossa nuorekas miesääni halusi tietää käsitykseni ko. virastosta. Eipä tullut näin äkkiseltään mieleen mitään! Sen nyt ainakin puhelun aikana opin, että havaitessani jonkun vakoilevan salasanojani, on se juuri oikea paikka, mihin voin tehdä asiasta ilmoituksen. Pitääpä laittaa sen osoite tänne sivuilleni, koskaanhan ei voi tietää.........
Kuinkas tämä voi ollakaan mahdollista? Olen saanut olla onnellinen alhaisesta verenpaineestani. Eilisaamuna, kun heräsin, oli olo niin kummallinen ja päässä jyskytti, että päätinpä mitata verenpainearvoja. Ja kas - ihan outoja lukemia meikäläiselle. Ei ihme, että olo oli kuin osuuskaupan hevosella. Toivottavasti on vaan joku tilapäinen oikku!
Kesä tulee kohisten. Nietokset häviää silmissä ja aurinko jo niin kummasti lämmittää. Nyt ei ole enää vaikeaa lähteä aamulenkille; sinne lähtee jo ihan mielellään katsomaan kevään etenemistä ja kuuntelemaan lintujen laulukuoroa. Mikä onkaan ihanampaa koettavaa, kuin luonnon herääminen kevätaamuun?
Olipahan taas aamujen aamu. Oliko koneeseeni tunkeutunut jokin ameeba, vai oliko tyttärentyttäret saaneet masinan sekaisin eilisellä käynnillään? Me mummotkin, siskoni ja minä, asensimme eilen yhden uuden ohjelman ja sohlasimme melkoisesti siellä sun täällä. Joka tapauksessa en saanut näitä omia juttuja tallennettua serverille, facebook väitti salasanaani vääräksi ja "Paikka auringossa" sivuni eivät toimineet. Huh, huh - mitähän ongelmia täältä vielä löytyykään? klo 8:55 Onneksi syy oli Elisan. Serveri oli mennyt nurin ja mitään päivityksiä ei tietystikään pystynyt tuolloin tekemään. Aamulenkin aikana asia korjaantui onneksi "itsestään".
Kyllä taas meni päivä rattoisasti, kun "sisäinen kuiskaaja" pakotti rustaamaan jotain hauskaa mummin näkökulmasta katsottuna - niinpä syntyi Perhe-sivulle linkki Meidän oma mummi
Voi miten hyvää aurinko tekee pitkän pimeän talven jälkeen. Onneksi ilmatieteilijät olivat väärässä tämän Pääsiäisen jälkeisen viikon suhteen. Toivottavasti lumivaipan sulaminen nostaa pystyyn surkean näköiset, maahan taipuneet pensaiden oksat. Kunnon sadekuuro puhdistaa toivon mukaan jalkakäytävien paljastuneet koirankakat.
Matkalle matosen mieli heti, kun aurinko armas esiin puskee.
Vähän jäi Pääsiäisen jälkeen alakulo päälle; johtuneeko tuosta taivasta peittävästä sumuverhosta vai lieneekö muuta kevätväsymystä, vaikka päivittäiset omegat on kyllä tullut tunnollisesti nautittua. Pää oli tyhjä eilisen päivän - ei puskenut juttua oikein minkäänlaista.
Hupsista! Olipa mennyt pieleen kastejuhlan kuvien linkki eilen! Tässä korjattuna: Kuvamaistiaisia. Eikä tuo sekoilu mikään ihme liene; päivittelin sivustoa pikku fläppärilläni olkkarin sohvan nurkassa, kun en päässyt pääkoneelleni tyttöjen vedellessä aamu-unia huoneessani. Muutoinkin olin kuumeisen ja sairaan oloinen, vaikkei se penteleen kuume hevin nousekaan; menisi paljon nopeammin nämä flunssat ohi, jos kuume polttaisi pöpöt pois.
Sumuisessa tuhruisessa kelissä ajeltiin Tuusulaan, jonka vanhassa kirkossa vietettiin suvun uusimman tulokaan kastejuhlaa. Kuvamaistiaisia tästä; parempi versio tulossa, kun kuvia on saatu haalittua monen paparatsin kameroista.
Sumuista ja sateista. Hyvällä omalla tunnolla voitiin löhöillä sohvalla ja lueskella kirjoja; ei kolkuttanut omaatuntoa tekemättömät työt, kun ateriatkin oli jo lämmittämistä vaille valmiita.
Täysin tyhjä pää, muttei vatsa! Pääsiäisherkkujen syönti alkoi ja voi voi - näitä syöminkejähän nyt riittää moneksi päiväksi. Siis iloitse ja riemuitse, kevät alkaa tästä.
Mihinkäs onkaan kiire ja hoppu, kun pitää näin "pyhäpäivänäkin" kömpiä sängystä anivahrain. Luvassa vesisadetta, niin ettei aamun lenkillekään ole lähtemistä. Siispä lueskellaan nettiä ja selataan yöpöydällä lojuvaa kirjapinoa. Kaksospojille päivä on mainio, kun molemmat isovanhemmat pistää parastaan poikien viihdyttämiseen yhteisen lounaspöydän ympärillä.
Aprillipäivä! Tarkkana on oltava, ettei tule höplästä vedetyksi! Nyt kelpaa mennä aamulenkille. Eilis aamunakin pakkasta oli yhden asteen verran ja aurinko paistoi. Hanki oli kovettunut yöllä niin, että voitiin mennä viipottaa pitkin hangen pintaa ihan niin kuin silloin joskus lapsuudessa. Vau mikä tunne! Tuntemuksia lisää blogissani.
Tänään meillä siivotaan, sen olen pyhästi päättänyt. Olisikohan sellainen hiukan suurempi siivous paikallaan, näin Pääsiäispyhien kunniaksi? Taidanpa kaivaa vielä joitain vanhoja pääsiäiskoristeitakin esille - sellaisia pahvimunia, joihin laitetaan karkkeja sisälle. Siitähän se juhlan vietto sitten voikin jo pikkuhiljaa alkaa!
Pääsiäiseen valmistautuminen pitäisi tänään sitten pikku hiljaa aloittaa. Sen verran olen asian hyväksi jo tehnyt, että olen suunnitellut tehtäville aikataulua oman mielen rauhoittamiseksi. Kauppalistankin sain muiden "kiireideni" ohella eilen väsättyä - niin että eiköhän se siitä sitten . . . .
Se siitä kesäaikaan siirtymisen autuudesta. Eipä muuttunut meikäläisen aamuaikataulut, vaikka kelloja rukattiin tunnilla. No toivottavasti en sitten illalla jää kukkumaan pikkutunneille, kun elimistö tarvitsee ainakin sen kuuden tunnin vuorokausilevon!
Se on sitten pikku noitien päivä tää. Muutamat suklaamunat ja karkkipussit on varattu virpojia varten, mutta jos niitä alkaa ilmestyä laumoittain oven taakse (ympäristössä paljon lapsia), on pakko pitää loppujen osalta ukset suljettuina. Kellojen siirtopa auttoi siinä, ettei nyt tänä aamuna herättykään ani varhain!
Ensimmäinen yö ilman yöpakkasia tänä talvena! Kovin sumuiselta, kostealta ja loskaiselta näyttää - siis ei aamulenkille. Kirppikselle voitais kauppareissulla mennä lontraamaan. Iltapäivällä tulee Tinja- tyttö mummin hellittäväksi. Siinäpä ohjelmaa lauantai päivälle. Hyvää viikonloppua!
Hemmetti! Talven piti jo taittua ja kipujen ja särkyjen sen myötä, mutta eipä niin vielä käynytkään! Vaikka pidänkin sisällä lämpimillä lattioilla sipsuttaessani puuvilla- sekä villasukkia aamutossujen sisällä, jouduin eilenkin laittamaan jalkateriin kipugeeliä. Kuumemittarikin kertoi, ettei kaikki ole kohdallaan. Onkohan tämä talviallergiaa, mummoilua vai mielikuvitusta?
Olen erittäin iloinen, että olen saanut muutaman kommentin blogikirjoituksiini. Ei tunnu niin yksinäiseltä höpöttämiseltä tämä kirjoittelu ja tiedän siitä, että joku näitä sepustuksia siellä omien ruutujensa ääressä lueskelee. Mukavaa on saada erilaisia näkemyksiä asioista, eikä teräväkään kritiikki pelota.
Se siitä ulkoilusta! Olo oli illalla hutera ja joka paikkaa kolotti. Mittari kainaloon ja kas - eipä tuntemus ollut väärä. Pientä lämmön nousua ja johan siitä kaatuu sohvan nurkkaan mummo kuin mummo. Mistäpä lienee joku pöpö iskenyt, kun muita oireita ei ole ilmaantunut. Tänään siis oleillaan sisätiloissa.
Auringon nousua tässä odotellaan. Pitää vaan malttaa mielensä, kun on niin paljon mukavampaa kulkea tuolla kirkkaassa paisteessa ja nauttia alkavasta keväästä. "Nastat" lenkkareissa ovat ihan ehdottomat tähän aikaan vuodesta.
Hirveän aikainen aamuherätys! Vaikka eipä tuo nyt niin perin uutta ollut, kun muutenkin kiivetään sängystä ennen auringonnousua. Nää earlybirdit lähtee nyt ajelemaan kohti Pohjois-Karjalaa, jossa pitäisi ennen iltaa ehtiä vierailla useammassa torpassa. Mukava ilta ja viikonloppu tiedossa ystävien luona.
Pakkasaamu ei houkutellut lenkille, joten mukavasti sohvannurkassa löhöten katselin telkkaria. Tallennetuista ohjelmista löytyi mielenkiintoista, ajatuksia herättävää katsottavaa. Löydöstäni piti oikein kirjoittaa blogiini. Katsopa: Verta ja hikeä!
Taas on silmät sameana. Monia tunteja hurahti kyyhöttäessä masinan kyljessä bloggauksen maailmaan uponneena. Iltayöstä en raaskinut vielä luopua Niinistön kirjasta, kun olin päässyt kohtaan, jossa hän käsitteli tsunamikokemustaan. Missähän myytäisiin varaosia; nyt olisi varasilmille käyttöä?
Melkein pilalla koko päivä! Edellisiltana nautituista punaviineistä sain päänsäryn ja olo muutenkin hutera. Sitkeästi yritin kuitenkin lukea "Hiljaisten historiaa" ja ratkaista kotisivuille laitettavan meilauksen ongelmaa. Eipä onnistunut näillä aivoilla!
Maailman kirjat laitettu taas hyvään järjestykseen punaviinilasin ääressä! Paljon ehtii kertyäkin järjestettävää muutamassa kuukaudessa. Espanjassa talvehtivan ystävän visiitillä saatiin ainakin päällimmäiset asiat pulputettua ajan tasalle.
Voi turhuuden turhuus. Kyllä nuo mummun eiliset blogikirjoitukset joutaa hömppäosastoon. No kirjoitettu mikä kirjoitettu ja sillekin asialle on nyt laitettu piste perään; enää en aio siihen aiheeseen enää palata. Tämäkin aihe vain välähti mieleen, kun katsoin kalenteria ja totesin, että siitä on aikaa vuosi, kun ..........
Nyt on sitten kevät. Mistä sen ensimmäisenä huomaa? - Aurinko pehmittää ja sulattaa päivällä tienpenkat ja jalkakäytävät; yöllä pieni pakkanen tekee niillä liikkumisen hengenvaaralliseksi. Eilisaamuna oli lenkille lähtiessä puettava "nastarenkaat" lenkkareiden päälle. Kyllä niistä on iso apu tuolla "luistinradoilla" liikkuessa!
Tallinnan lumi- ja taloustilanne tuli tutkittua ja nyt ollaan taas onnellisesti kotona, tyytyväisinä matkaan ja vielä tyytyväisempinä siihen, että on oma tupa, mihin maailmalta palata. Päästelin ihmetyksen höyryjä tuonne blogini puolelle, käyppä kurkkaamassa!
Jihuu! Ostoksille mennään tuonne hienoihin marketteihin, vaikkakin ostokset lienee hyvin arkisia - Hellmans-majoneesia, Saira-kalasäilykkeitä ja juustopatonkia, joka täällä on todella herkullista. Kuvamaistiaiset
9.3.2010 klo 18:33 Tallinnassa taaperretaan. Kyllä tämä työstä käy - tämä ostoksilla ravaaminen. Uusi vapaa- ajankeskus/ostosparatiisi piti käydä katsastamassa, kun sain ystävältäni Ritulta niin hienoja valokuvia paikasta. Tallinna on aina ollut suosikkikaupunkini, talvellakin ja kyllä pieni irtiotto arjesta tekee eetvarttia!
8.3.2010 klo 17:23 Taas piti pakata kasseja - no ei nyt paljon muuta, kuin heitti yöpaidan ja hammasharjan laukun pohjalle, niin niilläpä melkein yhden vuorokauden pärjäilee. Aamulla hypätään laivaan ja käydään katsastamassa, miten katuja on Tallinnassa aurattu. Ei huolta, kommentteja ja sivuja voin sieltäkin heitellä tänne, kun siellä hotellissa nämä systeemit on ainakin aiemmin pelanneet. Niin että tällekin sivulle yritän siellä saada jotain "hauskaa??".
7.3.2010 klo 05:40
Ei siellä vielä kevät ole! Eilisaamuna oli sen verran pakkasta, ettei aamulenkille ollut asiaa.
Päivällä aurinko paistoi niin ihanasti, että pakko oli ottaa sauvat ja lähteä kevättä ihailemaan.
Viima puhalsi kasvot ja sormet jäähän, eikä liikkuminen ollut tuon tuulen takia mukavaa.
Onneksi sauna sitten sulatteli jäät!
6.3.2010 klo 05:13
Ei ollut tarkoitus viettää eilenkään kovin pitkää aikaa koneen ääressä, mutta toisin kävi.
Hemmetti, kun taas eksyin "kaidalta polulta" runoja netistä lukiessani ja sitten mummoa taas
vietiin. En malttanut millään pitää näppejäni kurissa, vaan oli ihan pakko pistää löydökseni
muillekin iloksi. Klikkaapa itsesi tuonne "Uutta"-sivulle ja käy kokeilemassa löydöstäni!
Leppoisaa viikonloppua!
5.3.2010 klo 05:38
Nyt ei sikarutto iske! Kävin eilen piikillä, vaikka oletettavasti ehdinkin jo sairastaa taudin
syystalvella. Oireet oli silloin niin heikot, että jäin epäröimään - mutta varma on varmaa!
Täysi kymppi järjestäjille; kaikki sujui yli odotusten. Jonottaakaan ei tarvinnut, vaan pääsin
piikille heti suoraan.
4.3.2010 klo 04:22
Johan eksyin taas netin syövereihin jotain pikku juttua etsiessäni. Olen opiskellut ja haeskellut
turhaan tietoa siitä, miten saisin tuonne blogiini vastauskaukalon, että lukijat voisivat pistää
omat mielipiteensä vastineena kirjoitukseeni. Nyt sitten välähti, kun satuin oikeaan paikkaan
- kokonaan uusi blogi. Sen parissa menikin sitten melkein koko päivä ja epäilenpä, että istun
kokeilemassa temppuja vielä tänäänkin.
Johan tuli testatuksi tämän mummun luiden kestävyys. Ei ole osteoporoosi päässyt vielä iskemään, kun kroppa pysyi kuin pysyikin kasassa, vaikka ilmalento oli mahtava. Aamulenkillä satuin astumaan katalaan jäätikkökohtaan ja hetkessä koivet osoittivat kohti taivasta. Siinä sitten tovi kopeloitiin raajojen kuntoa, ja kun mitään hälyttävää ei ollut havaittavissa, sauvominen jatkui. Kaikki kunnossa, onneksi!
2.3.2010 klo 06:50
Eilisessä Hesarissa oli hoitotestamenttia koskeva kärkevä mielipidekirjoitus. Kun itsekin
olen sellaisen testamentin laatinut, jäi asia muhimaan mielen pohjalle. Useinhan mielletään
tällaisten asioiden koskevan vain manan porteilla huojuvia vanhuksia, mutta tämähän koskee
mitä suurimmassa määrin kaikkia täysivaltaisia aikuisia, jotka haluavat itse määrätä omasta
hoidostaan.
Tästä lisätietoa asiasta.
1.3.2010 klo 07:45
Viikonloppu toi tullessaan sumut ja kostean kelin; ja niinpä sen myötä myös kivut ja kolotukset.
Säryt jaloissa ja käsissä tuntuivat niin rankoilta, että lääkitykseen oli turvauduttava. Siinä se
aika sitten meni sohvalla retkottaessa ja aiottu pyykin silitys sai jäädä.
28.2.2010 klo 05:15
Eläkeläinenkin pysyy viikkorytmissä, kun tekee arkiaskareet samaan tahtiin työelämässä
olevien kanssa. Yksi inhokkihomma hoidetaan meillä noin joka toinen viikonloppu. Jo
perjantaina suunniteltiin imurin varteen tarttumista, mutta niin se vaan sitten jäi
lauantaiaamuksi. Tulipahan siinä samalla tehtyä hyötyliikuntaa, kun ulkoilemaan ei
tuonne sumun keskelle tehnyt mieli.
27.2.2010 klo 06:45
Voi mitähän ne vielä keksivätkään valmistaa!!!! Hämmästelin eilen hilavitkutinta, joka
tyttäreni perheeseen oli hankittu. Laitteen nimi on Wii-Fit; hauska koko perheen käyttöön
tarkoitettu kuntoiluväline. Nouset vaan seisomaan alustalle ja samalla seuraat telkkarista
"valmentajaa". Vartaloa kääntämällä ja kiertämällä tai jäseniä liikuttelemalla pystyt ajamaan
pyörällä, hyppäämään hyppyrimäestä, kalastamaan jäälautalla.......
Lieneekin pakko keksiä näitä laitteita, kun tietojen mukaan nykynuoriso ei liikunnasta muuten
tykkää. Onneksi en ole vielä ihan niin hurahtanut näihin teknisiin vempaimiin!!!
26.2.2010 klo 06:50
Vihdoin sain itseni uksesta ulos aamupäivällä auringon alkaessa hieman lämmittää.
Vanha tuttu juttu on, ettei talven aikaan tuo ulkoilu tahdo oikein innostaa näillä leveysasteilla.
Mieluummin sitä istuu sisällä lämpimässä masinan ääressä tai kirja kourassa, kuin sauvailee
tuolla lumipyryssä ja pakkasessa. - Ja olo on just sen mukainen; michelinin rengasta roikkuu
siellä sun täällä!
25.2.2010 klo 05:53
Olipa kauniin aurinkoinen päivä sen karmeen tuiskukelin jälkeen. Nyt alkaa lunta olla jo
niin paljon, että huoli kattojen lumenkantokyvystä hiipii pikkuhiljaa mieliin. Meillä pation
katto näytti kärsivän jo ylikuormasta ja tänään sieltä pudotettiin monta kuutiota nietostunutta
lunta alas (minä katselin toimitusta ikkunasta).
Koulusta talvilomaansa viettävät lapsenlapset yöpyivät mummilassa; heitäkin on mukavaa
välillä hemmotella lemppariruoalla - ja mummin parhaalla pannukakulla.
24.2.2010 klo 06:46
Kyllä on opintie joskus tappurainen. Systeri sai houkutelluksi naamakirjan käyttäjäksi ja
minä onneton menin ja otin käyttöön englanninkielisen version. Sitä sitten sitkeästi aloin
opiskelemaan. Vaikka aiemmin työelämässä joutui opiskelemaan myös englannin-kielisiä
ohjelmia, ei nyt enää millään oikein viitsisi nähdä sitä vaivaa, että kääntää itselleen vaikeita
ja osin tuntemattomiakin termejä. Onneksi löysin "nappulan", jolla kielen pystyi vaihtamaan.
Nyt vaan sitten hartaasti harjoitellaan Facebookin käyttöä!
23.2.2010 klo 00:46
Huh huh, vihdoinkin suururakka Madeiran lomakuvien kanssa saatu päätökseen. Ystävälle
totesin lomalle lähtiessä, etten tällä kertaa ota montakaan kuvaa - no kyllä niitä kuitenkin
jokunen kertyi. Kunnioitettavaa, jos joku ne jaksaa myös kaikki katsella!
22.2.2010 klo 07:07
Hirveää katsella noita Madeiran uutisia. Onneksi ehdittiin juuri ja juuri pois myrskyn alta.
Se "pieni" myrskyhän ennen poislähtöä ei ollut vielä mitään noihin uutiskuviin verrattuna.
Omat lomakuvat ovat vielä työn alla. Kauheesti niihin saa aikaa tuherrettua, kun ei tämä
nipo-luonne anna periksi roiskasta niitä rennosti tuonne sivuille.
21.2.2010 klo 06:33
Voi miten kivaa, että on näin kylmät kelit; voi ihan hyvällä omalla tunnolla retkottaa sohvalla
ja katsella aikoja sitten talletukseen jääneitä ohjelmia - talvikisat ei jaksa kiinnostaa. Katsoin
ja NAUTIN todella W. Somerset Maughamin tekstiin perustuvan "Kirjava huntu"-elokuvan.
Harvoin kohdalle osuu niin kiinnostavaa ja mieleenpainuvaa, taidolla tehtyä draamaa. Suosittelen!
20.2.2010 klo 06:20
Voi miten pieni ja suloinen voikaan olla ihmislapsi! Alkavassa lumimyräkässä ajeltiin eilen
ensitapaamiseen suvun uuden jäsenen luo. Onneksi prinsessa oli hetken hereillä, että isotäti sai
höpöttää pienelle tutustelujuttunsa! Katsopa miten suloinen!
19.2.2010 klo 06:57
Taisi olla eilen "Päivän juttuna" ollut talvinen tarina niin hauska, että se levisi sähköpostina hetkessä
ympäri Suomenniemen; itsekin sain sen useammalta ystävältäni. No hyvä, jos siitä kuitenkin oli iloa
vielä jollekin.
Pakkanen paukkuu ja ikkunan takana on kaunis talvi. Kotona on niin mukavaa olla. Yhtään ei tunne
kaipuuta maailmalle, vaikka minkälaista lukaalia olisi siellä tarjolla. Tuoreessa blogissani märehdin
aihetta kuvien kera. Vilkaisepa!
18.2.2010 klo 06:02
Miten pieni ihminen voikin muuttua ja kehittyä kahdessa viikossa; vai onko itse päässyt unohtamaan
osan näiden vintiöiden tempuista. Kyllä parasta maailmassa ovat lapset. Yhden odotetun prinsessan
syntymästä kertova tekstiviesti tuli 6.2. aamiaista nauttiessamme. Sukuun saatiin yksi uusi pieni ihmistaimi!
Madeiran matka
Kyllä tulee kalliiksi ja on muutenkin hankalaa toteuttaa, jos joutuu käymään nukkumassa tuhansien kilometrien päässä kotoa. Univaje tuli paikatuksi reissussa mahtavilla 8-10 tunnin yöunilla. Varastoon nukutut tunnit taisivat kuitenkin huveta kahtena viimeisenä yönä, kun yrskytuuli ulvoi nurkissa ja piti sitkeesti hereillä lakanoissa levottomasti kääntyilijää. Nyt illalla uneen pääseminen teettää töitä, liekö kahden tunnin aikaeron syytä.
Mukavaa palata maailmalta omaan pohjoiseen pesäänsä. Välillä on mentävä kauas, että näkisi lähelle - näkisi sen kaikkein tärkeimmän; oman arjen mukavuuden. Pienet arkiaskareetkin taas maistuvat parin viikon lomailun jälkeen. Nyt yritetään pysytellä kotikulmilla - ainakin muutaman kuukauden ajan.
Matkaan taas kuljen nyt.....
Ei hyvältä näytä nuo sääennusteet, mutta ei anneta sen pilata fiiliksiä! Pari kirjaa ja nippu sudokuja on laukussa, niin että eiköhän se siitä.... Ja onhan siellä lämmitetty sisäuima-allaskin. Näillä eväin pitäisi kaksi viikoa pärjätä! Palaamme vasta ystävänpäivän jälkeen, joten toivotan jo nyt tässä vaiheessa
herkkää ystävänpäivää!
Olen ahkeroinut muutamia päivään liittyviä sivuja, joista voi olla iloa ja apua.
Vuorokausi aikaa valmistautua lähtöön. Kotia pitäisi vähän siivoilla, haalia
matkalaukkuun vielä viimeisiä puuttuvia kamoja ja ehdottomasti käydä tapaamassa
lapsenlapsia. Ystävä lupasi tulla tuomaan pari Madeiran matkailua koskevaa kirjaa.
Voi kun vielä osaisi rentoutua ja lepäillä, niin ettei ensimmäiset lomapäivät menisi
hukkaan unisena tötteröidessä. Aamulla varhainen herätys; no eipä se muutenkaan
normaalirutiinista poikkea.
Pitäisi alkaa pakkaamaan matkalaukkua. Ongelmana on nyt se, etten tiedä pitäisikö
laukkuun heittää pitkää housua ja jättää hellehelmat kotiin. Madeiran lämpötiloja
seurattuani ei kovin helteiseltä vaikuta! Villahousuja en nyt kuitenkaan aio mukaan
ottaa, mutta lämmin viitta koleita iltoja varten ei ole ollenkaan hullumpi ajatus.
Hyvät lenkkarit, teleskooppisauvat, termari ja reppu varusteina kertovat, ettei lomalla
aiota löhöillä.
No kylläpä nämä hyiset kelit senkun jatkuu ja jatkuu. Kaunista on katsella, mutta
ulkoilun voi unohtaa! Kun kaksosia ei voinut eilenkään viedä ulkoilemaan, lähdettiin
Mian ja poikien kanssa Ikeaan hupailemaan
ja lounaalle. Harmillista muksujen kannalta,
että leikkipaikkaan otetaan vain yli kolmivuotiaita, kun siellä olisi riiviöillä paljon uutta
mielenkiintoista tutkittavaa. Jotain hyödyllistäkin puodista takakonttiin kannettiin;
poikien huone saa seinilleen hyllyt, joihin rakkaat DVD:t ja kirjat sijoitetaan. Itselleni
löysin kunnolliset taloustikkaat; nyt voi mummu turvallisesti kurotella kuuta taivaalta!
Joskus "vanhaan aikaan" torstai oli
Pannaripäivä.
Nyt kun jääkaapissa on "ylimääräisiä"
raaka-aineita, jotka pitäisi hyödyntää ennen matkalle lähtöä, voisinkin pistää uuniin
muhimaan tuon herkun. Muutama viikko sitten tein pannukakkua ja vahingossa heitin
joukkoon kaksi teelusikallista leivinjauhetta yhden asemasta. Siinä sitten sovittelin
muiden aineiden määriä erehdyksen peittääkseni. Ja vot! Siitähän tulikin entistä parempaa,
joten korjasin tuonne ruokavinkkisivun ohjeeseen uuden löydökseni.
Taas oli eilen niin kylmää, etten ovesta nokkaani ulos pistänyt. Nokassa onkin ollut
jo monta päivää inhottava tunne, kun nenän limakalvot tahtoo talven aikana sisätiloissa
kuivua. Kyllähän nämä päivän tunnit saa kulumaan ihan hyvin, vaikka ei maailmalla
liehuisikaan. Tänään menen leikkimään kaksosten kanssa, kun Mia menee ostoksille.
Mitähän metkuja lienevät eilisen aikana oppineet?
Nyt on kiharat! Kyllästyin katselemaan talvipakkasten lässäyttämää hiuskuontaloa.
Vaikka kuinka itseksensä päättää, että antaa tukan olla rauhassa ilman kemiallisia
käsittelyjä, tulee takuuvarmasti hetki, kun ei enää kestä roikkuvaa muotoansa.
Kaipa sitä on niin tottunut pörröpää-lookiin ja vanhasta mallista on vaikeaa luopua.
Pakkaset senkun jatkuu, eikä tuonne hyiseen aamuilmaan ole minkäänlaista houkutusta
nokkaansa pistää. Parempi vaan pysytellä sisätiloissa villasukat ja Aino-tossut jalassa.
Minulle sekään ei tunnu vielä riittävän, vaan jouduin eilen kaksosten synttäreiltä palattuani
lämmittelemään jalkojani kuumissa takkaluukuissa. Suonenveto jalkaterissä oli taas sitä
luokkaa, että geeliä ja särkylääkettä oli otettava hätiin. Olenkohan tällaisena pakkaskautena
nyt ihan oikeassa paikassa, vai olisiko soveliaampaa tallailla kuumalla hiekkarannalla?
Viikonlopun virkistykset aloitettiin eilen ystävän luona Lapinjärvellä nauttimalla
lasilliset aitoa shampanjaa. Merja oli valmistanut herkullisen päivällisen, jollaisen
aion tarjoilla seuraaville meillä illastaville ystäville. Suussasulavalta maistui
kookosmaidossa kypsytetty quinoa, joka ei ollut meille vielä ennestään tuttu.
Broilerivokin kanssa siitä saa vaihtelua riisin asemasta. Jälkiruokana Tarte Tatin
ja vaniljajäätelöä. Laitan myöhemmin ohjeet "Ruokavinkki"-sivulle.
Uudet karaoke vehkeet piti käydä testaamassa kuppilan puolella, joten nukkumaan
ehdittiin vasta aamuvarhaisella.
Hui kauhistus miten kylmältä ilma tuntui, kun eilisaamuna nakkasin takin niskaan ja
kipittelin tyttären autoon ilman hansikkaita ja päähinettä. Onneksi ei tullut mieleenkään
lähteä millekään maratonille, vaan muutaman kukon askeleen matkakin riitti tuossa
kauniissa, mutta niin hyisessä luonnossa. Pääsin mukaan viemään kahta riiviötä
hammashoitolaan vuositarkastukseen. Ja yllätys, yllätys - herrat avasivat ihan siivosti
pikku suukkinsa, että hammaskalusto saatiin laskettua. Paulus nyt meinasi purra peilin
varren, mutta muuten kaikki meni ihan luonnikkaasti.
Vihdoinkin suururakka noiden lomavalokuvien kanssa alkaa olla viittä vaille valmis.
Krabin sivuja valmistui 368 kpl, jotka sisältävät 450 kuvaa ja 6 videota. Siinäpä sai
tehdä uuden virtuaalimatkan, kun jokaisen kuvan ja videonpätkän käsityönä editoi ja
sivut tekstitti. Tehtyjen tuntien määrää en uskalla edes laskeskella; paljon on tullut
koneen ääressä istuttua! Tuskin seuraavia lomakuvia kertyy noin paljon, kun kaksi
"vanhaa" liikenteeseen lähtee.
Voi että tuo aika rientää nopeasti. Työelämästä pois jäädessä sitä kuvitteli, että päivän
aikana ehtii saada aikaan valtavan paljon ja nyt huomaakin tuntien juoksevan koko ajan
karkuun. Lehtipino yöpöydällä odottaa selailijaa, kirjastoon on tehty varaus
mielenkiintoisesta luettavasta, ystäviin pitäisi olla yhteydessä enemmän, kotia pitäisi
hoitaa paremmin, pitäisi keskittyä opiskeluun, liikuntaan pitää jäädä aikaa.
Huh, huh - lista tuntuu loputtoman pitkältä. Kaksosten päivittäisestä tapaamisesta en tingi;
siinä aika ei anna armoa - pikkuäijien kehitystä on seurattava nyt, "huomenna" se on jo myöhäistä.
Mistä pirusta päähän pätkähtääkin keskellä yön makoisinta unta , että on noustava
kokeilemaan juuri aivoihin välähtänyttä uutta ideaa käytännössä. Eikö sitä ehtisi näin
eläkeläisenä myöhemminkin toteuttamaan nuo kokeilunsa. Väsymys iskee jossain
vaiheessa päivää takuuvarmasti, mutta unensaanti silloinkin on herranhuomassa.
Toivottavasti silmiä voi tulevaisuudessa ostaa varaosina, kun nämä entiset on loppuun kulutettu.
Hyötyliikunnasta käy tuo lastenhoitokin. Olimme eilen babysittereinä neljä tuntia,
eikä siinä ajassa lepotaukoja tunnettu. Turha on mummin sohvalla löhöilystä haaveilla.
Vintiöt ovat keksineet, että siinäpä meille oiva leikkikaveri; päästään niin greisi, joten
keksii ihan hulluja leikkejä. Jos yrität karata vaivihkaa sohvalle istumaan, tulee heti
pikkujätkä, parhaassa tapauksessa molemmat, tarraamaan tomeralla otteella peukaloosi
ja pian huomaat istuvasi lattialla pikkuautoilla leikkimässä . Muutaman tunnin lattialla
konttaamisen jälkeen onkin mummi ihan puhki, mutta pojat senkun porskuttaa.
Talviurheilu tällaiselle harrastelijalle ei näytä olevan mikään pikku juttu. Muutaman aamun
sauvalenkin jälkeen reisien etuosan lihakset ovat todella kipeinä. Johtunee siitä, että askellus
on erilaista raskailla talvilenkkareilla kuin kesämenokkailla. Liikkuminen sisätiloissakin on
pelkkää köpöttelyä. Saa nähdä voittaako kipu kuitenkin menohalut tämän päivän osalta.
Lomakuvia sain eilen ujutettua verkkoon, mutta videoiden kanssa on yhä ongelmia.
Täytynee istua tänäänkin jokunen tunti ahkeroimassa asian kimpussa.
Tietsikan ääressä istumisen lomaan tekee erittäin hyvää lähteä ulos sauvailemaan,
kun luontokin pistää nyt parastaan. Lauhassa postikorttimaisemassa kulkee ihan mielellään
ja saa sielulleen kiukunliennytystä. Kas kun siinäpä naisen muoto mustenevi, kun tuntien
uurastamisen jälkeen tekniikka alkaa tökkimään. Olen nyt ahkeroinut noita lomakuvasivuja
urakalla, mutta nyt en saa niitä siirrettyä verkkoon palvelinvirheen vuoksi. Toivottavasti
tilanne saadaan hallintaan viikonlopun aikana!
Pieni myönnytys kaukokaipuulle tehty! Mukavaa onkin lennähtää hiukan lähemmäs;
ei tarvitse istua koneessa kahtatoista tuntia. Päätettiin viettää sittenkin liikunnallinen loma
- siispä Madeiralle. Valmiina odottavan vaatevaraston joutuu nyt käymään läpi uudelleen,
kun hellemekot on vaihdettava capreihin ja lenkkeilyvarusteisiin.
Köyhän paras huvitus on vilkas mielikuvitus - runoili Junnu. Minulla tuo samainen mielikuvitus
lyhentää dramaattisesti yöunia, kun yöpisulla käydessä kompuutteeri alkaa välittömästi pääkopassa
rullaamaan. Vai kuulunko niihin onnellisiin, jotka eivät tarvitsekaan kuin hetkisen silmien lepuuttamiseen.
Buddhalaisten oppien maasta juuri palanneena voisin helposti alkaa kuvittelemaan, ettei kodin makuuhuoneen
Fengshui
ole kohdallaan.
- No vielä en tällaisiin juttuihin ole hurahtanut ja yritän hyväksyä sen tosiasian, että neljän tunnin
yöunilla meikäläinen tulee toimeen ihan loistavasti.
Herkullinen päivä! Pöydässä hiukan parempaa tarjottavaa, kun systerin ja tyttären perheet tulivat
yhdessä kaffeelle tupaamme.
Voi oppimisen onnea!!!! Päivä on silloin pelastettu, kun on oppinut jotain uutta. Videoesityksen hitautta
vävylleni tuskitellessani hän löysi ohjelman, jolla näitä elokuvia voi korjailla. Siinäpä minulle uutta
mukavaa opiskeltavaa.
Mummit ja kummit, tässä yksi uusi pieni videonpätkä
ja edellispäivän korjailtu video,
jonka pitäisi nyt latautua nopeampana.
Pyykkikasa alkaa olla selvitetty, vaatteet silitettyinä sievässä pinossa odottamassa seuraavaa äkkilähtöä.
Tiukan paikan tullen matkaan selviydytään puolessa tunnissa, joten nyt vaan kyttäämään sopivaa kohdetta.
Haaveena olisi päästä jonnekin kauas sellaiseen kohteeseen, jossa ei vielä ole aiemmin oltu.
Nyt on parasta alkaa selvittämään edellisen reissun kuvasatoa, josta vävyn kuvaamaa videon pätkää tässä
testailen. En ole vielä saanut millään filmiä pyörimään normaalinopeudella ensimmäisellä katselukerralla,
mutta kyllä hidastettuakin pätkää on hauskaa katsella. Kun hidastetun filmin antaa pyöriä loppuun, pelaa
juttu toisella katselukerralla normaalisti. Voi voi, taas olisi tässä opiskelun paikka!
Kyllä loma tekee eetvarttia eläkeläisellekin! Miten mummu voikin vedellä hirsiä etelän yössä
kymmenen tuntia, kun kotona kuuden tunnin huilitkin on saavutus! Ja ihanaa oli herätä aamuisin
pienen käden oveen koputukseen, kun pikkuäijä/pikkuäijät tahtoivat isovanhempien viereen
pötköttelemään ja heräilemään uuteen jännittävään päivään.
Safari
Lomaillessa vuorokauden uni-valverytmi meni remonttiin viiden tunnin aikaeron vuoksi.
Kone laskeutui Seutulaan keskiyöllä klo 1:30 , mutta elimistön oma kello raksutteli jo aamun
lukemia 6:30 ja olo oli virkeä lennolla huonosti nukutuista unista huolimatta.
Nyt on sitten yritettävä pysyä hereillä myös illalla, jotta päästäisiin normaalin elämisen rytmistä kiinni.
|