Kk-albumi

         

Päiväkirja 2018

  
 

 

   
 
 

 

 

Omat reissut

KATSO 

Thaimaa - Hua Hin

28.12.2018 - 25.2.2019

 

Bigin sivulle

 

 

25.12.2018

Paras päivä joulunpyhistä on meillä pohjolassa tietenkin jouluaatto, ainakin lasten mielestä. Vaikka perheen pienimmätkin ovat jo kasvaneet isoiksi, on heillä pitkä päivä odottaa iltaa ja lahjojen jakoa. Meille aikuisille jouluateria lienee se merkityksellisin odotettava.

 

Tänä jouluna poikettiin hiukan siitä ihan perinteisestä jouluruoasta, kun Teemu oli loihtinut alkupaloiksi jotain uutta. Kuvat kertokoot aattoillan kulusta.

 

Päivän kuvat

 

24.12.2018

Jouluaattoa vietetään perinteisin menoin, joskin perinteistä poiketen oltiin aamuvarhaisella vielä kuntosalilla rehkimässä. No sen urakan jälkeen voikin hyvällä omallatunnolla syödä aamiaiseksi joulupuuroa (padassa hitaasti kypsytetty riisipuuro voisilmän kanssa).

Päivällä mies savustaa patiolla kasan lohta, joka viedään mennessään alkuillasta tyttären perheeseen, jonne kokoonnutaan jouluaterialle.

 

 

 

22.12.2018

No olipa helpot piparitalkoot, kun isosisko Inka oli veljien apuna ja pappa oli paistomestarina. Mummille jäi hommaksi vain touhun kuvaaminen. Perinteiset muumimuotit kaivettiin esiin kaapin perukoilta ja niistä syntyi sitten pulleavatsaisia otuksia paistettaviksi. Tämä meidän "lääkärityttö" tekaisi tietysti omanlaisensa version joulupipariksi. Ei meillä ole vielä aiemmin munuaisen muotoisia pipareita nähty!

 

 

 

 

21.12.2018

Yhdentoista kuukauden odotus päättynyt viimeinkin! Eilisaamuna ruuvattiin upouusi etuhammas kiinni kasvateltuun keinojuureen. Aivan mahtava keksintö tuo luun kasvattaminen, jolloin hammasvaurioita voi korjata entiselleen. Nyt kun vielä saisin sen vakuutusyhtiön jutun päätökseen, niin voisin jättää tuon ikävän turvalleen tuiskahtamisen unholan yöhön.

 

Joulu lähestyy vinhaa vauhtia ja jotain pientä puuhaa pitäisi kai sen eteen vielä suorittaa. Koko lapsenlapsikatras tulee tänään mummilaan piparitalkoisiin, kun kaksoset halusivat välttämättä pitää tätä jouluperinnettä yllä. No nuoret neidit saavat olla poikien avustajina ja mummi toimii uunivahtina.

 

 

19.12.2018

PUNAINEN MEKKO - nyt se viimein löytyi! Pitkäänpä on sellaista joulumekkoa saanut kaupoista etsiä. Jo viime joulun alla sellaisen halusin ostaa, mutta mistään en sitä onnistunut pyydystämään. Tänä jouluna ei sitten kehoa verhoakkaan iän ikuinen musta kostyymi, vaan iloisen punainen Nanson mekko!

 

Kyllä kelpaa katsella lumista maisemaa ikkunani takaa! Satumaisen kaunista! Onneksi ehdittiin nähdä tämä talvinen ihanuus ennen reissuun lähtöä. Ehkä mies on hieman eri mieltä, hän kun sattuu olemaan meillä se, joka tekee lumityöt.

 

16.12.2018

Sanovat, että liikunta on lääkettä. Niinpä - liikuttu on! Pelästyin, kun oikeanpuoleinen polveni alkoi vihoittelemaan moista menoa. No ehkä se ei sittenkään johtunut liikunnan paljoudesta, vaan kroppa ei vaan siedä tätä ilmastoa. Toissailtana kehon lämpötila nousi 37,2 asteeseen ja taas olin ihan poissa pelistä. Joka paikkaa särki ja telkkaria katsellessani torkahtelin vähän väliä. No joka tapauksessa nyt syön glukosamiinia, jotta nivelet pysyisivät kunnossa.

 

Eilisaamuna ajeltiin pikkupakkasessa lentoasemalle fiilistelemään lähdön tunnelmaa - no tosiasiassa ei me vielä niin houkkia olla, että lentoaseman fiilikset meitä innostaisi, vaan käynnin syynä oli tyttärentyttären noutaminen. Inka tuli kotiin kahden viikon joululomalle.

 

12.12.2018

Nytpä onkin niin, että tykkään kovasti tästä joulun odotusajasta! Aamulla kun vääntää itsensä kuntosalille, kumisee sali tyhjyyttään - vain pari kadonneen vartalon metsästäjää äheltää hikisenä laitteiden kimpussa. Kaikki kätevät emännät lienevät paistamassa kystä kyllä. Kun meillä ei syödä mitään makeaa, ei ainakaan niiden takia tarvitse nähdä vaivaa. Lapsenlapset kyselee, milloin meillä paistetaan pipareita. No ne perinteiset piparitalkoot joutuu lapsosille järjestämään. Petrus kyseli tänään, milloin hän saisi mummilassa niitä mummin parhaita porkkanatikkuja!!! Ihan ilolla niitä herkkuja heille valmistetaan huomenna.

 

Matkakin kummitellee jo ihan pikkasen tuolla takaraivossa, kun tänään haettiin Thaimaan suurlähetystöstä viisumilla varustetut passimme. Mies on nyt tilannut "limusiinin" kiidättämään meidät Bangkokista Hua Hiniin. Mutta ennen noita kuvioita yritetään nauttia jouluajan kaamoksesta.

 

 

10.12.2018

"...äidin hommat on niin kiireiset.." - ja kattia kans! Mitään en ole vielä jouluni eteen tehnyt. Pitäisikö stressata? Onneksi ei tarvitse. Muutaman joulukortin raapustan lähipäivinä niille sukulaisille, joilla ei ole nettiä, joulukortin suunnittelu nettiin on vasta orastamassa tuolla aivonystyröissä ja joululahjojen keksimisestä selviän rahalla. Helppoa kuin mikä!

 

En minä sentään ihan laiskana täällä makoile. Aamuvarhaisella änkeän salille itseäni rääkkäämään ja loput kymmenen tuntia päivästä istun koneeni ääressä töitä tekemässä. Eilinen oli poikkeus noiden töiden suhteen, kun oltiin lounaskaffeilla Sirkalla ja Aukilla.  Taas oli Sirkka laittanut pöydän koreaksi, enkä siinä jäänyt ruokavaliotani huokailemaan, niin houkutteleva oli kattaus!

 

 

 

7.12.2018

Itsenäisyyspäivää vietettiin perinteisin menoin. Aamupäivällä ajeltiin Sammattiin ja käytiin Kasvihuoneilmiö-tavarataivaassa. Kuin tilauksesta, päivä oli aurinkoisen kaunis. Niinpä kierrettiin vielä Fiskarsin ja Billnäsin kautta jouluvaloja katsomaan.

 

Kotona viriteltiin ikkunoihin jouluvaloja, istuskeltiin takkatuvassa tuleen tuijottamassa ja Korsuorkesterin musaa kuuntelemassa. Kaksoset piipahtivat mummilaan karjalanpiirakoille ja kaakaolle (mummin kaakao on maailman parasta). Illalla istuttiin telkkarin ääressä linnanjuhlien menoa tuijottamassa ja kauden ensimmäisiä glögejä maistamassa.

 

Päivän kuvat

 

 

5.12.2018

Taas on matka mielessä, vaikka ihan hyvin viihtyisin kotonakin. No kolme viikkoa saan vielä nauttia tästä kotoisesta harmaudesta, joka ikkunastani levittäytyy katseltavaksi.  Eilen ajeltiin "isolle kirkolle" ja käytiin Bulevardilla viemässä viisumianomukset Thaimaan suurlähetystöön.

 

Kun nyt Helsingin keskustassa oltiin, niin ajeltiinpa Kauppatorin kautta Espalle, jossa saatiin ihailla kaunista Espan puistoa jouluvaloineen. Mahtavasti on itse Espakin ja sen sivukadut Aleksille koristeltu jouluvaloilla. Kaunista katseltavaa!

 

 

3.12.2018

Jihuuuu! Minulle on kasvanut etuhampaan keinojuuri menetetyn juuren tilalle. Nyt täytyy vaan jaksaa odottaa parisen viikkoa, ennen kuin saan siihen juureen uuden hampaan. Se onkin yksi vuoden odotetuimpia hetkiä! Olin tänä aamuna hammaslääkärissä, jossa otettiin hammaskalustosta valu. Nyt hammasteknikko siellä rakentelee mulle kaunista uutta hammasta. Kymmenen kuukauden piina alkaa helpottamaan ja syöminen muuttuu taas normaaliksi. Kyllä on ollut haasteellista elämä tämän proteesiläpyskän kanssa!

 

 

 

2.12.2018

Ensimmäisen adventin aattona illastettiin tyttärellä isolla porukalla. Vävyni Teemu toimi taas kokkina. Olipa ihanan mureat naudanpihvit kera bataattiperunoiden.

 

Kuvat puhukoon puolestaan:

Illalliskuvat 

 

 

1.12.2018

"Ihanaa olla kotona" väittää Ikean mainoskin - pitää paikkansa! Kuin tilauksesta tuli aurinkokin meidän mukana sieltä etelästä valaisemaan pieneksi hetkeksi päiväämme. Karun kaunis lumeton talvimaisema avautuu eteeni, kun istun näpyttelemässä fläppäriäni tässä ikkunani ääressä - karu maisemahan oli siellä Teneriffallakin.

 

Matkustamispäivät tuntuu käyvän aina vaan raskaammiksi. Teneriffan kentällä turvatarkastuksessa pistin maihinnousukortin passini välissä muiden kamppeiden kanssa kaukaloon ja kun se tuli läpivalaisusta ulos, ei korttia ollut missään. Minä siitä sitten menin asiaa selvittämään tarkastuksessa olleelta virkailijalta - toivotonta, mies puhui vain espanjaa, jota minä en hallitse. No onneksi mies oli tehnyt lähtöselvityksen netissä ja vastaava dokumentti löytyi kännykästä, joten pääsin kuin pääsinkin mukaan lennolle.

 

Taas meille oli järjestynyt paikat koneessa perätysten, vaikka käytävän toisella puolella oli kolmen jakkaran paikka tyhjänä. Lentoemännältä kysymällä saatiin siirtyä sinne tyhjille paikoille. Kun istuttiin koneen ihan etuosassa, niin luultiin, että siitäpä on helppo poistua vikkelästi pois portilla. Mitä vielä! Jonkin teknisen vian vuoksi koneesta olikin poistuttava takaovesta. Hyytävä tuuli tervehti etelän lämmöstä tulevia koneen portaissa ja nosti helmat korviin. Tervetuloa Seutulaan!

 

 

 

Lennettiin aurinkoa ja valoa etsimään Teneriffalle.

 

 

Omat reissut

KATSO 

TENERIFFA

1.11.2018 - 29.11.2018

 

Bigin sivulle

 

 

 

31.10.2018

Tässä kohtaa toivoisin olevani rinsessa, jonka matkalaukkujen pakkaamisen hoitaisivat lakeijat. No ihan itse sain viimein koottua kaiken tarpeellisen ja miehen tehtäväksi jäi laukkujen painon mittaaminen ja sulkeminen. Kunpa maailmalle osaisikin lähteä hammasharja toisessa taskussa ja luottokortti toisessa. Miten ihmeessä tuota tavaraa kertyykin aina vaan kasapäin mukana raahattavaksi?

 

Väsyttää jo nyt pelkkä ajatuskin, että aamulla on noustava kello kolme haahuilemaan, kun taksi tulee hakemaan neljältä. Lähtöselvitys on jo tehty netissä - oikein mukavaa, istutaan koneessa miehen kanssa peräkkäin. Sen siitä saa, kun ei osta istumapaikkoja etukäteen. No voihan se olla ihan mukavaakin, jos ei onnistu saamaan vieruskaverikseen meluisaa porukkaa.

 

29.10.2018

Lääkäri todennut tänään, että kaikki arvot on kohdallaan, ainakin ne, jotka voi mitata labrassa tiristetystä verestä. Kyseessä on siis hyväkuntoinen, hiukan ikääntynyt nainen, joka on tällä hetkellä onnellinen testituloksistaan. Estrogeeniakin tohtoritäti kirjoitti vuodeksi eteenpäin, kun marisin, etten ole onnistunut vielä tähän mennessä siitä luopumaan. Lupasin sentään taas kerran kokeilla lopettamista, kunhan nämä talven reissut on tehty.

 

Kun olin iloinen hyvistä labratuloksista, ajattelin, että sepä varmaan kaunistaa kasvotkin ja voidaan mennä valokuvaajan pakeille samantien, tuoreita kuvia kun tarvitaan Thaimaan viisumia varten. Vanhemmiten sekin valokuvaushomma on muuttunut kärsimykseksi.

 

27.10.2018

Kovin on ollut harmaa päivä, kun katselee ikkunasta ulos. Kylläpä onkin tullut tuosta lasin läpi vilkuiltua ahkerasti koko päivän, kun en ole nokkaani ulos pistänyt. Tässä koneeni ääressä on koko päivä vierähtänyt yöpaidassa. No ihan mukavaa joskus oleilla näinkin.

 

Eilen oltiin tyttären ja hänen appivanhempiensa, Sirkan ja Aukin,  kanssa Hyvinkäällä ravintola Obelixissa lounaalla. Paljon en lipsunut ruokavaliostani, kun jätin pyttipannun rauhaan ja herkuttelin uunilohella - smetanakastikettahan ei lasketa! Jälkkärikaffeilla oltiin Hyvinkään Sveitsissä.

 

 

26.10.2018

Ahkeruus kovan onnenkin voittaa ja ahkeruudesta palkitaan! Tämän tytön ahkeruus ja kova ruumiillinen rehkintä palkittiin kuluvan viikon osalta yhdellä ylimääräisellä kilolla. Onpa kova saavutus, kun ruokavalio ei ole miksikään muuttunut ja yhtään herkkua ei ole vahingossa suuhun vilahtanut. Päivittäiset liikuntatavoitteetkin on tullut ylitettyä reippaasti. Turhauttavaa, mutta periksi en anna! Pastaa jauhan yhä ja kuntosalia harrastan vielä ensi viikon puoliväliin saakka. Kävelysauvojen pakkaamista matkalaukkuun harkitsen vakavasti!

 

 

24.10.2018

Ilta on aamua viisaampi, tiesivät vanhankansan ihmiset. Voipi olla visaampi, muttei mitenkään parempi, ainakaan itselleni. Kun nämä syksyn sateet ja viileät kelit viimein tulivat, tulivat niiden myötä myös nivelkivut ja pieni "kuumeilu". No muutahan ei sitten tarvitakaan, kun olo on iltaisin niin hemmetin vetelä.

 

Paljon, paljon pitäisi jaksaa vielä touhuta ja järjestellä asioita, ennen kuin frouva pääsee kuivempiin olosuhteisiin lomailemaan. Todella hienosti on syksy mennyt, kun kelit ovat pysyneet lämpiminä, mutta nyt alkaa jo mieli kaihoilemaan vehreämmille seuduille (jos nyt Teneriffan mustaa laavakiveä voi sellaisena pitää)!

 

21.10.2018

Jännityksellä seurataan syksyn kääntymistä talveksi, kun auto menee pian vaihtoon, eikä uusia talvirenkaita siihen enää aiota hankkia. Toistaiseksi näyttää hyvältä, kun lämpötila on pysytellyt nollan yläpuolella, eikä lumentulosta ole vielä merkkiäkään. Vähän yli viikon kun vielä saadaan kesäkumeilla ajella, niin se on siinä! Sen jälkeen sitten ajellaankin ihan eri maisemissa.

 

Vielä viime perjantaina oli niin hieno päivä, että pakko oli päästä luontoon termarikaaffeelle. Tuusulan Koskenmäessä katseltiin sorsien uiskentelua kaislikon rannassa ja nakerrettiin riisikakkuja kalkkunaleikkeen kera. Jokohan se oli sitten viimeinen luontokahvitus tämän syksyn osalta?

 

Eilen oltiin syömässä vävyn mainioita eväitä. Ihan oikeaoppista ruokaa meidän ruokavalioon riiseineen ja broilereineen - no ehkä naan-leipä teki pienen poikkeuksen.

 

 

 

17.10.2018

Onkohan me synkronoitu miehen kanssa pääkopat samoille aaltopituuksille tänä syksynä, vai miten on käsitettävissä, ettei kumpikaan meistä ole vielä kyllästynyt päivittäiseen "pastan jauhantaan"? Sitä samaa naudanjauhelihapastaa purraan kaksi kertaa päivässä, nyt jo kuudetta viikkoa. Varmaan on miehellä joku taikasauva pastaa keitellessään, jolla saa tuon keitoksen maistumaan niin hyvältä, ettei ruokavalioon kaipaa muutosta!

 

Rauhallista hiljaiseloa yhä vietetään, varsinkin nyt tällä viikolla, kun kaksosilla on syysloma, eivätkä he siten poikkea mummilaan koulusta tullessaan. Ja mikä parasta - iltaisin sujahdetaan mukaan 50-luvulle "Ash Parkin-kartanon" elämänmenoon. Ehditään juuri nähdä kaikki jaksot "Kotiin takaisin"-sarjasta ennen lomalle karkaamista. TYKKÄÄN!

 

14.10.2018

No onkos tullut kesä? no on on - ainakin melkein! Enpä muista, että koskaan aiemmin olisi lokakuun puolivälissä joutunut pitämään makuuhuoneen ikkunaa yöllä auki, että huoneen saa viilennettyä nukkumakelpoiseksi. Niin, eikä meillä todellakaan ole lämmitys päällä siellä makkarissa.

 

Nyt sunnuntaina oli niin hieno aurinkoinen keli, että ajateltiin lähteä eväsretkelle Pirttimäkeen. Kun koulujen syysloma oli alkanut, ei sinne todellakaan ollut mitään asiaa - parkkipaikka oli ääriään myöten täynnä. Siispä ajeltiin sitten Luukkiin, jossa myös oli valtavan paljon autoja - siis ei, vaan jatkettiin matkaa Kaitalammelle. No eipä saatu parkkipaikkaa sieltäkään. Ajettiin vähän matkaa Porintietä eteenpäin ja saatiin autolle paikka sellaiselta alueelta, jossa ei olla vielä aiemmin oltu. Saarijärven rannalla juotiin termarikahvia kirkkaassa auringonpaisteessa. Kyllä tällaiset kesäkelit ajaa ihmiset ulos pesästään!

 

 

12.10.2018

Kyllä luonto on nyt kauneimmillaan! Lieneekö ilmastonmuutoksen syytä, kun on niin lämmintäkin vuodenaikaan nähden? Hieno homma meille - oltiin eilen vielä lounasretkellä Pääkslahdessa. Mukavaa oli istuskella juomassa kahvia lapsille tarkoitetun hiekkalaatikon reunalla ja kuunnella, kun linnut mekastivat järven toisella rannalla.

 

Tänään kun on saunailta, jätetäänkin pastan syönti väliin. Mies lupasi savustaa patiolla muikkuja, joita sitten mussutetaan pottumuusin kanssa takkaan tuijotellen. Pientä vaihtelua elämään se on sekin!

 

 

10.10.2018

Kurinalaista elämää - päivästä päivään! Tähän voisin nyt hyvin peukuttaa - tykkään, tykkään! Aamupimeällä (klo 7 nurkilla) salille, tunnin rehkinnän jälkeen aamiaisrahkat suihin, työrupeama päivässä noin 10 tuntia, jonka katkaisee taukoliikunta tunnin välein ja pastalounas & pastapäivällinen. Illalla muutama tunti telkkarista uutisia, puoliseiskaa ja jotain lempparisarjaa jonka aikana herkutellaan mustikkarahkalla. - Hei, missä on viinit, pullat ja suklaat? No ne nyt ei kerta-kaikkiaan kuulu tähän kuvioon!

 

6.10.2018

Johan tämän ikäisen ihmisen pitäisi ymmärtää, ettei kaikki mene aina niin kuin itse haluaisi! Toivorikkaana nousin vaakalle rehkittyäni viikon tosissaan ja pidettyäni tiukasti kiinni ruokavaliostani. Ja pah! Mitään ei ollut tapahtunut kokonaiseen viikkoon! No onhan se jotain kehitystä sekin, ettei paino ollut päässyt nousemaan. Ihan uskomattomalta tuntuu, ettei näillä omilla korjaustoimillani tahdo tulla tulosta. No periksi en vielä anna ja jatkan ainakin viikon samaan malliin.

 

Hieno syyspäivä, joka houkutteli lähtemään ulos (autoillen). Ajeltiin ruskan värejä ihastellen Tuusulan kukkataoon ja ostettiin muutama calluna ovenpieltä koristamaan.

 

 

 

4.10.2018

Nyt tuli peukuttamisen paikka!

Sain sähköpostia Vakuutus- ja rahoitusneuvonnalta (FINE), jonne olen tehnyt valituksen Ifin korvauspäätöksestä. Sieltä pyydettiin, että lähettäisin heille hampaiden röngenkuvat digi-muodossa asiani käsittelyä varten. Hyvin pienesti uskallan toivoa, että löytyisi vielä joku instanssi, joka käsittelisi asiaani oikeudenmukaisesti, eikä keksisi minkään valtakunnan venkoilua vakuutusyhtiön korvausvastuun mitätöimiseksi. Niinpä kävin taas hammaslääkärini pakeilla, joka lupasi tehdä vielä lisälausunnon, jossa selvitetään, että hampaan juuren murtuminen johtui juuri tuosta tapaturmasta. Hammaslääkäri toimittaa röngenkuvan ja lausunnon suoraan Finelle.

 

Tiukkaa on pienen ihmisen taistelu oikeuksiensa puolesta isoa vakuutusyhtiötä vastaan!

 

 

 

3.10.2018

Kyllä nuo vuodet vierii vikkelään. Eihän siitä ole kuin silmänräpäys, kun viimeksi olen saanut jäykkäkouristusrokotuksen. No onneksi rupesin penäämään asiaa terveyskeskuksesta ja kas, johan siitä olkin kulunut yksitoista vuotta, kun piikki on olkavarteen isketty. Voi hyvä tavaton - minä siis mylvin naamallani ruosteisella epämääräisellä sillalla viime talvena Thaimaassa tietämättä, ettei minulla ollut tetanussuojaa! Onneksi sieltä sillalta ei mönkinyt kehooni mitään paholaisbakteeria! Tänä aamuna kävin sitten korjaamassa senkin asian ja nyt on turvallisempi olo lähteä ulkomaille kaatuilemaan! Seuraavat kymmnen vuotta saan näyttää pitkää nenää hermomyrkkyä tuottavalle bakteerille.

 

 

 

2.10.2018

Hyi, hyi, hyi!!! Trafi lähetti muistutuksen, että frouva on kovaa vauhtia ikääntymässä. Onneksi ajokortin uusimiseen ei tarvinnut hakea lääkärintodistusta siitä, että on vielä ihan tolkuissaan oleva ihminen. No ehkä en olisi reputtanut muistitestissäkään ja ehkä olisin osannut asettaa kellonviisarit oikeaan asentoon sitä pyydettäessä, mutta oma vaivansa olisi ollut siinäkin lääkärissä käynnissä. Nyt uuden ajokortin hakemishomma sujui juohevasti, kun valokuvatkin olivat valmiina poliisin rekisterissä. Parin viikon päästä postista sitten pitäisi tupsahtaa uunituore ajolupa.

 

 

1.10.2018

Mitä voisi kirjoittaa päiväkirjaansa ihminen, joka tekee hullun lailla päivästä päivään töitä, vaikka on olevinaan eläkeläinen? Kovin tulisi tylsää tekstiä muiden luettavaksi, vaikka itse olisi miten motivoitunut ja innostunut asiastaan! No onhan siihen syynsä, kun joulu painaa päälle ja marraskuu pitäisi pyhittää lomailulle. Noita omia sivustoni joulusivuja olen koko syyskuun koodaillut ja niitähän riittää päivitettäväksi. Kolmisentuhatta on nyt hoidettu, mutta vielä tuhat sivua odottaa päivitystä (ruotsin-, ja englanninkieliset mukana). Voi vaan kuvitella, millä minä nämä lokakuunkin tunnit saan kulumaan.

 

28.9.2018

Syksylle annettu periksi! Mies kävi eilen ostamassa kuntosalille avaimet. Maanantaina aloitetaan, kun kuukausi vaihtuu lokakuuksi. Tiedossa ensiviikon alussa siis kipeitä lihaksia pitkän kesätauon jälkeen. Sauvakävelyäkin aion harrastaa, jos säät vain sallii, onhan se paljon mukavampaa, kuin polkea kuntosalilla pyörää, joka ei tosiasiassa liikahda minnekkään.

 

 

27.9.2018

Ei ihme, että sukanpohjat kuluu, kun kotiparketilla kuntolenkkiä vetelee! Mies lohkaisi, että kohta parkettiinkin tulee painauma siihen kohtaan, missä frouvan uusi kuntopolku kulkee. Ja tämä kaikki sen vuoksi, että ulkona sataa tihuuttaa ja tuuli tuivertaa puiden latvoissa. Niin hullu en ole, että tuonne tuiverrukseen lenkkeilemään lähtisin! Kuntosalikortin hankkiminen  on nyt todella vakavassa harkinnassa.

 

Onhan tuosta kehnosta kelistä omat hyvät puolensakin. Ihanaa olla kotona, sanoo Ikean mainoskin. Niinpä - sain kuin sainkin itsestäni irti sen verran, että pikkumidinettinä ompelin viimein sen harkinnassa olleen verhokapan ruokailutilan ikkunaan. Hyvä minä!

 

Ystävämme Merjan piti tulla yökyläilemään ja olin varautunut eiliseen maailmanparannusistuntoon, mutta syystä jos toisesta sessio siirtyikin perjantaiksi. Onnistuukohan tuolloin?

 

25.9.2018

Olen suomalainen - ja SILTI ensimmäisenä syksyn todella kylmänä aamuna hangoittelen ulos lenkille lähtemistä. Onhan noita kylmiä aamuja ehtinyt tähän ikään tullessa kokea jo muutaman ja luulisi, että on kertynyt kokemustakin. No hieno aamu siellä sitten oli, kun sai väännettyä itsensä ulos ovesta, aunrinkoinen paisteli kirkkaalta taivaalta, eikä siellä ollut kylmäkään, kun rivakasti heitti tossua toisen eteen.

 

Eilen annettiin jo periksi syksylle, kun mies kasasi pation kesäkalusteet talvivarastoon ja itse siivosin pois vaatekaapista hellevaatteet vaatehuoneeseen marraskuuta odottamaan, jolloin niillä on sitten taas käyttöä (toivon mukaan).

 

Eilinen päivä olikin sitten pyhitetty hammaslääkärissä juoksemiselle. Hammaslääkärini soitti ja pyysi, että tulisin käymään muotin ottamista varten, kun proteesia ei voinutkaan ihan helpolla korjata. Onneksi korjaamiseen pantiin vauhtia ja sain entistä ehomman purukalusteen jo neljän aikaan iltapäivästä. Nytpä on taas hyvä rouskutella riisikakkua!

 

 

22.9.2018

Voi jumankauta! Paljon saa ihminen kestää yhden etuhampaan takia! Oltiinpa eilen kahvittelemassaa kosken partaalla ja nakersin siinä riisikakkua - jotain omituista tapahtui, sen oivalsin heti! Ei perhana, hammasproteesista irtosi se ainokainen hammas. Taas kuljeskelee frouva "Suhina Lempinä". No josko tuo luonnetta taas kasvattaisi? Miten se aina meneekin niin, että perjantaina iltapäivällä tarvitsee hammaslääkärin apua? Onneksi oma hammaslääkärini oli vielä työssään paikalla, kun sinne vauhdilla rynnättiin. Viikonlopun joudun viihdyttämään läheisiäni hauskalla ulkomuodollani. Maanantaina saan korjatun purukaluston taas suuhuni. Mukava viikonvaihde on siis koittanut!

 

 

 

21.9.2018

ASUNNOTTOMAN AINOA KOTI VOI OLLA LÄMMIN TAKKI! Suomessa on tuhansia asunnottomia. Joskus pienikin syy voi suistaa elämän raiteiltaan. Lahjoita käytetty takkisi meille 30.9. mennessä. Ne jaetaan eteenpäin Asunnottomien yönä 17.10.

 

Tähän haasteeseen vastattiin, kun eilen rahtasimme Jumbon PARTIOAITTAAN  kymmenisen takkia, joita ei olla vuosiin tarvittu, kun oleillaan pahimpien pakkasten aikana etelässä. Toivon niiden todella antavan lämpöä ja suojaa talven viimoja vastaan niille, jotka joutuvat tulemaan toimeen ilman oman kodin lämpöä. Pitäisikö tuntea huonoa omaatuntoa, kun aion istua illalla saunatuvassa takkatuleen tuijottamassa?

 

 

19.9.2018

HAA!  Säätiedotus ennustaa intiaanikesää! Sehän tietää sitä, että iltapäivän kahvireissut ympäröivään luontoon jatkuvat. Sunnuntaina olikin todella mukavaa istuskella eväineen Mellstenin rannassa (Esppon Haukilahdessa). No eilinen retki ei ihan vastannut odotuksia, kun Vihtijärven rannalla värjötettiin kuksasta kahvia ryystämässä. Tuuli ei todellakaan ollut enää kesäinen.

 

No jos ulkona joskus tulee olemaan kylmää, niin kotona sisällä pitäisi tareta entistä paremmin, kun tänään meillä oli sähkömies asentamassa uudet lämpöpatterit. Ei ne edellisetkään huoja olleet, mutta kun koko taloyhtiöön tuli uudet lämmittimet, niin pitihän ne meillekin laittaa. Juu - modernit ovat; sellaiset öljytäytteiset, jotka antavat lämmön tasaisemmin, kuin vanhemmat sähköpatterit. Kyllä nyt frouvan kelpaa istua lämmitimen ääressä!

 

16.9.2018

KÄÄK!!!! Nyt ei naurata yhtään! Aamulenkille lähtiessä mittari näytti vain 7 astetta! Jo lähtiessä vispilät ihan sekaisin - minne olen piilottanut keväällä hanskat, minkä takin sitä nyt voisi niskaansa heittää, verkkarihousuissa reikä (eikö nämäkään kestä kulutusta kuin kymmenen vuotta??) mutta saavat vielä kelvata tämän reissun! No ei se sitten alkuärtymyksen jälkeen enää niin pahalta tuntunut. Kaunis auringonpaiste ja alavilla paikoilla maasta nouseva sumu tekivät lenkistä taas uudenlaisen kokemuksen. Näillä mennään jatkossakin, lämpimään ei aiota karata vielä pitkään aikaan!

 

 

 

15.9.2018

Lieneekö syksyn merkki, kun tuulet on alkaneet tuivertaa? Ei se kuitenkaan meitä ole estänyt menemästä luontoon päiväkahville. Torstaina ajeltiin Porvooseen ja sieltä Köttbodan rannalle. Vähän säikähdettiin, kun tuuli pudotti ison koivunoksan ihan meidän jalkojen juureen. Eilen käytiin Nukarinkoskella testaamassa uusi katos ja juotiin termarikahvit kera riisikakkujen.

 

Eipä ollut enää hellelukemia, kun vietettiin alkuiltaa omalla patiolla. Jokohan oli viimeinen ilta tämän kesän osalta? Saunan jälkeen oli mukavampaa istua takkatulen lämmössä, kuin kärvistellä ulkona pihakeinussa.

 

 

 

13.9.2018

Eihän anneta syksylle vielä periksi - eihän! Vaikka tuuli puhalsi rivakasti eilisaamuna, lenkille lähdettiin silti, kun lämpötila tuntui muuten miellyttävältä. Tuulipuku oli ehkä hiukan liioittelua; loppumatkalla tuli suorastaan hiki.

 

Päiväkahveille hankkiuduttiin Nukarinkoskelle, kun sinne koskenrannan sillalle ei tuuli pääse puhaltamaan. Seuraakin saatiin, kun puhelias kalastuksenvalvoja tuli tarinaa iskemään. Enpä ole vielä aiemmin törmännyt moiseen virkamieheen. Kun koskeen on viime viikolla istutettu 700 kiloa lohta, ovat salakalastajat valppaina, mutta niin näyttää olevan kalastuksen valvontakin. No meillä ei ollut minkäänlaisia välineitä, joilla noita vonkaleita olisi voinut koskesta ylös kiskoa!

 

 

11.9.2018

Elämäntapamuutoksessa on pysytty, eikä ole tehnyt edes tiukkaakaan. Jopa unenlahjat ovat parantuneet ja vetelen hirsiä jopa seitsämän tuntia yössä, joka on ihan käsittämätön saavutus minulta. Onkohan tuo nukkuminen ollut niukan ravinnon tai väärän ruokavalion vuoksi niin vaikeaa? Vaa´alle en aio astua ennen kuin viikonloppuna, kun ei tuo olo tunnu vielä yhtään hoikemmalta. Hiljaa hyvä tulee!

 

Päiväkahvilla on silti käyty ulkona, eikä missään kuppilassa vaan ihan luonnossa. Olisi varmaan vaikea löytää kahvilaa, jonka listalla olisivat riisikakut! Sunnuntaina ajeltiin Lopen kuntaan, Sajaniemen rannalle ja eilen nautiskeltiin omista herkuista Pirttimäen ulkoilualueella. Kun tänään luonto sai syksyisen olemuksen, on tyydytty kevyteväisiin oman pöydän ääressä.

 

 

 

9.9.2018

No jo on herkut! Nyt alkoi ihan uudenlainen elämäntapa (ruokailutapa). Sen verran paljastan tästä meidän uudesta yhteisestä harrastuksesta, että vettä juodaan viisi litraa päivässä - ei siis yhteensä, vaan kumpikin lipittää tuon määrän päivän aikana. Ja senhän arvaa mitä tuollaisen nestemäärän poistaminen aiheuttaa - pienessä huoneessa on pistäydyttävä tuon tuostakin.

 

Kun eilinen päivä oli niin lämmin ja kesäinen, lähdettiin sentään tuonne luontoon siitä nauttimaan. Salmin ulkoiluallueella istuttiin järven rannalla ja kaivettiin repusta kahvitermari. Mutta mitä olikaan eväsrasiassa? Eipä ollut eväsleipiä, ei! Rasiassa oli ohuita kalkkunaleikkeitä, joita laitettiin riisikakkujen päälle. Ihan olivat herkullisen makuisia.

 

Näillä mennään tänäänkin ja annetaan aineenvaihdunnalle kyytiä!

 

 

 

8.9.2018

Päätettiin eilen jättää aamulenkki väliin ja hyödynnettiin sekin liikuntatuokio ottamalla varastosta sienikorit takakonttiin ja päräytettiin Tornimäen juureen, josta kiivettiin tuttuihin maisemiin noita syksyisiä metsänantimia etsiskelemään. Aluksi tuntui siltä, että korit tyhjinä sieltä metsästä pois lähdetään, mutta sitkeällä hakemisella alkoi sieltä täältä silmiin osua karvarouskuja ja kangasrouskuja, niin että koppa tuli täyteen vajaassa puolessatoista tunnissa. Melkoinen saalis näin hirveän kuivan kesän jälkeen!

 

 

 

 

7.9.2018

Metsä on minun kirkkoni ja kirkkoni katto on korkeella! On se vaan niin mukavaa kulkea metsäpolulla pitkin tyynen lammen rantaa. Tykkään milteipä enemmän tällaisesta alkusyksyn kuulaasta, kauniista ilmasta kuin kesäisestä paahteesta. Eilen oltiin lounastamassa Kaitalammen grillikatoksella, joka on yksi lempipaikoistani. Mitä muuta ihminen voisi kaivata, kuin tällaista luonnon rauhaa (lähellä suurkaupungin melskettä)?

 

 

 

6.9.2018

Kuinkahan kauan näitä lounaita "ulkoruokinnassa" riittääkään, kun tuo säätila ei osoita minkäänlaista huoonompaan suuntaan muuttumisen merkkiä.  No toki syötiin eilen sisätiloissa, kun oltiin ystävien Sirkan ja Aukin kanssa lounaalla ravintola Obelixissa Hyvinkäällä, mutta edellisenä päivänä mussutettiin kahvilounasta Tuusulan Koskenmäen rannassa ja katseltiin sorsien lipumista levän peittämässä vedessä.

 

 

4.9.2018

Kesä senkus jatkuu ja jatkuu.....  Hieno homma! Ehtiihän sitä sitten syksyn sateilla mussuttamaan lounastaan oman pöytänsä ääressä; nyt on mukavaa mennä tuonne luonnon keskelle haukkaamaan leivän lisäksi happea ja taivaalta säteilee D-vitamiinia, niin ettei sitä tarvitse purkista pillereinä napsia. Eilen nautittiin tuota kaikkea Nurmijärven Myllykosken partaalla.

 

Kun muilla on tapana varautua talven tuloon vaihtamalla kodin kesäiset kevyet tekstiilit tukevampaan kuosiin, niin minäpä teen tietysti päinvastoin. Meillä on ollut makkarin ikkunoissa paksut tummat verhot, jotta huoneen saisi mahdollisimman pimeäksi kesäisinä valoisina öinä. Nyt sain noista hirvityksistä tarpeekseni. Olin jo tekemässä lähtöä Ikeaan, kun muistin, että vaatehuoneen perällä on iso laatikko pullollaan verhoja. No sieltäpä löysinkin vaaleat, ilmavat verhot ikkunaa koristamaan. Tauluja siirtelemällä saatiin myös uutta ilmettä huoneeseen. Tänään mennään hankkimaan ISO seinään sopiva kello telkkarin takana olevalle seinälle. Josko siitä olisi unten maille patistajaksi?

 

2.9.2018

Hyvin alkoi syyskuu - hienon kaunis ja lämmin sunnuntaipäivä! Eihän tällaisena päivänä voi jäädä mitenkään lounastamaan sisätiloihin. Jakkarat takakonttiin ja nokka kohti Nukarinkoskea, jossa evästeltiin ihan vesirajassa. Auringonpaisteessa katseltiin siinä samalla vesikirppujen loikkimista koskenpartaalla.

 

 

 

 

31.8.2018

Huh - huh! Viikko on nyt lusmuiltu ja liikunnalliset harrastukset rajoittuneet lähinnä kävelyksi autolle ja sisätiloissa jääkaapille. Tänä aamuna olin minä se, joka patisti ottamaan sauvat käteen ja rientämään aamuiselle hikilenkille. Lienee perin inhimillistä, että syksyn saapuessa ja aamujen viiletessä sitä niin herkästi keksii tekosyitä, että saisi jäädä istumaan sisälle omien mukavampien harrastustensa pariin.

 

Torstaina vietettiin Inkan viimeistä lomapäivää ja ajeltiin Sammattiin, jossa käytiin Kasvihuoneilmiön ihmeellisessä maailmassa kahvilla. Tulomatkalla herkuteltiin grilliruoalla Nummelassa. Tänä aamuna Inka ajelee laivaan ja matkaa kohti opiskelukaupunkiaan Riikaa.

 

 

 

 

29.8.2018

Mikähän ihmeellinen kohtaus sattui kohdalle tänä aamuna, kun fläppärin tuijottamisen sijaan sain päähäni ruveta kodin sisustuspuuhiin. No kovin vähäinen ja ohimenevä kohtaus se kuitenkin oli, kun sain päähäni tuunata keittiön verhosta uuden pöytäliinan. Suurella vaivalla viime syksynä ompelemani keittiön kappa ei mitenkään tuntunut kelpaavan nyt enää ikkunaan, mutta pöytäliinana se tuntuu toimivan ihan hyvin.

 

Iltapäiväkahville saatiin vieraita Ruotsista, kun Anna, Henry ja Marja-Leena piipahtivat talossa matkallaan Turkuun.

 

 

 

28.8.2018

Vielä on kesää jäljellä.... Olipa mukavan lämmin päivä vielä eilen pienelle merimatkalle Saarenmaalta mantereelle. Kun Pärnuun on vain lyhyt matka ja meillä kosolti aikaa kulutettavaksi, päätettiin ajella Vanhaa Riia maantietä Latvian puolelle Ainaziin ostoksille.

 

Vaikeaa on enää löytää vanhanajan leipomokahviloita, kun huoltoasemien kahviot ovat vieneet niiltä markkinat. No pienestä Kablin kylästä nyt onnistuttiin kuitenkin sellainen löytämään. Ja ne hinnat!!!! Tuoreet leivonnaiset maksoivat 0,50 - 0,70 €. Kahdellatoista eurolla saatiin 4 kahvia, 4 suolaista piirakkaa ja 5 makeaa leivonnaista - ei paha! Ulkona oli mukavaa kahvitella matkan lomassa.

 

Pärnussa majoituttiin tuttuun suosikkihotelliimme, Alex Majaan. Kun tavallista huonetta ei ollut saatavilla, suostuttiin majoittumaan Junior sviittiin. Todella tilavassa ja kodikkaassa huoneistossa viihdyttiin niin hyvin, että seuraavalla kerralla tahdon ehdottomasti yöpyä  tässä samassa huoneessa.

 

Illalliselle oli aiottu mennä ravintola Steffaniin ja asetuttiinkin terassille ruokalistoja lukemaan. Mutta voi - niin paljon asiakkaita, että ruoan saaminen olisi kestänyt ikuisuuksiin. Niinpä päätettiin vaihtaa paikkaa Postipoiss-ravintolaan. Sama juttu sielläkin! Loppujen lopuksi istuttiin Edelweiss-ravintolan sisätiloissa illallisella. Jälkkärit juotiin oman hotellin sisäpihan terassilla.

 

Päivän kuvat

 

 

27.8.2018

Hellemekko vaihtui pitkiin housuihin ja villatakillekin alkoi olla käyttöä. Pilvipoutaista päivää vietettiin ajelemalla Kuressaareen. Pettymys oli melkoinen, kun kauiniin kaupungin pääkatu oli remontissa ja koko keskusta oili yhtä rakennustyömaata. Ja sepä aiheutti kosolti ongelmia kaupungilla liikkuessa. Hotelille osaaminen vaati hermoja, kun 45 minuuttia yriteltiin osua oikeaan paikkaan ja viimein oli pakko ottaa taksi ajamaan edellä majapaikan löytämiseksi. Ei sinne olisi millään muuten osuttu, jos liikennemerkkejä olisi noudatettu.

 

Tänään jatketaan Pärnuun - toivottavasti siellä ei katuja ole revitty ja saadaan nauttia Ruutli-kadun mukavasta tunnelmasta ennen talviunille käymistä!

Päivän kuvat

 

 

 

26.8.2018

Aamu ei ole vielä edes valjennut, kun jo istun tässä pöytäni ääressä uutisia lukemassa. Jotain hyötyä on siitäkin, että olen vähäuninen. Joillekin matkalle lähtö aamulla anivarhain on myrkkyä, meikäläisen aikataulua se ei hetkauta suuntaan eikä toiseen, kun kuitenkin olisin jo muutenkin hereillä.

 

Suunniteltu syyskuun eestinreissu pitikin toteuttaa jo nyt, kun me eläkeläiset ollaan niin kiireisiä, että yhteisen ajan sovittaminen on työn takana. Tästä kieppastaan pian Järvenpäähän ja Tapanilaan hakemaan matkaseuraksi siskoni Pepe ja ystävämme Pirjo. Sieltä satamaan ja kohti Saarenmaata, jossa ollaan yksi yö. Sieltä tullaan toiseksi yöksi Pärnuun. Toivottavasti edes siedettävät kelit ovat matkalaisten myötäisenä!

 

23.8.2018

Frouva on hyvin hyvin stressaantunut! Sähköpostiin tulvii jos jonkilaista paskapostia suomeksi, ruotsiksi, englanniksi ja saksaksi, joissa tarjotaan peniksen pidentäjää, joku tipu tyrkyttää seuraansa, lainantarjoajia pilvin pimein, kuvien editointipalveluja, lottoa, ilmaiskierroksia pelikasinolla.... Huh - lista on loputon! Sieltäpä joukosta on kivaa seuloa ne aidot oikeat viestit. Varovainen on oltava koko ajan, ettei tallaa miinaan ja mene avaamaan sellaista roskaa, joka pysäyttää koko maailman (hiukan liioitellakseni).

 

Sain "Applelta" tänään viestin s-postiini. Siis mitä - joku on kirjautunut iCloud-tililleni SANGHAISSA? Ja kattiakans, nyt meni blondi vipuun - asia kirkastui minulle vasta, kun sain nuhteita vävyltäni moisen "moskan klikkaamisesta". Menee se viisaskin joskus vahingossa vipuun. Yhä tarkemmaksi on nyt ryhdyttävä tässä katalassa maailmassa.

 

 

22.8.2018

Onko nyt vielä kesä, vai joko voisi alkaa puhumaan syksyn ajasta? Kyllähän nuo päivälämpötilat vielä ihan kesäisiä ovat, mutta aamulla lenkille lähtiessä 12 astetta kielii syksyn jo saapuneen. Niin kielii myös kroppa - niveliä särkee ja alkuillasta alkaa kropan lämpötila nousta yli 37 asteen, joten frouva on iltaisin ihan kanttuvei! Eikä tuo oireilu ole mitään psykosomaattista, kun muille maille vierahille ei ole minkäänlaista hinkua. Kun vuoden alkupuoliskolla on reissattu niin paljon, rakkaassa kodissa viihdytään oikein hyvin.

 

Syksyn myötä on pääkopassakin muuttunut jotakin. Enää en hyppääkään vaa'alle aamuisin. Päätin, että sellainen itsensä kiusaaminen saa jäädä historiaan. Turhaa tässä on venkoilla tuon aineenvaihdunnan kanssa, kun se ei iän myötä muutu ainakaan parempaan suuntaan.

 

18.8.2018

Vaikka valistuskirjelmien tehtailu vakuutusyhtiön näkemyksestä viekin mehut naisesta, jaksoin sentään väsätä kertomuksen tapahtumien kulusta vielä Vakuutus- ja rahoitusneuvontaan. Enpä elättele suuria toiveita, että sieltäkään mitään apua saisin. Odotellaan nyt sitten taas muutama kuukausi heidän päätöstään.

 

Pitkästä aikaa kulutin pankkisalin lattiaa, kun olin eilen täysi-ikäiseksi tulleen tyttärentyttären henkisenä tukena hakemassa hänelle nettipankin tunnuksia. Itsehän tuo asiansa osasi hoitaa, mutta olihan se mukavaa olla katsomassa nykyistä pankkitouhua vanhan pankkilaisen silmin. Kyllä on paljon muuttuneet systeemit omista pankkilaisajoistani! Pankkineuvojalle odoteltiin tyhjässä pankkisalissa musiikkia kuunnellen. Kassapalveluitahan ei tietenkään konttorissa enää näkynyt, vain muutamassa huoneessa pilkotti toimihenkilön pää (vai miksi heitä nyt sitten nykyisin kutsutaankaan?). Eipä noihin konttoreihin liene enää mitään asiaa ilman ajanvarausta ja sekin on tietysti tehtävä netissä. Miten ihmeessä nykyisin tulee toimeen ihminen, jolla ei ole minkäänlaista tietsikkaa tai älypuhelinta? Ja vaikeaa olisi elää ilman pankkitunnuksia, joilla tunnistautua nettipalveluihin!

 

15.8.2018

Hiukan on haasteellista arjen aloittaminen loman jälkeen! Rästiin jääneitä töitä on pakko paikkailla. Lieneekö iskenyt stressinpoikanen, kun nukahtaminen on taas niiiiiin vaikeaa?

 

Lapsenlapsia tavataan päivittäin, kun pojat tulee koulusta mummilaan välipalalle ja Inka on vielä lomalla opinahjostaan tämän kuukauden ja viettää aikaa meidän vanhustenkin kanssa päisin.

 

Maanantaina minulle kasvoi yksi uusi hammas, kun sain neljän kuukauden odottelun jälkeen purukalustooni yhden uuden implantin. Vakuutusyhtiön asiakasvaltuutetulta sain vastauksen valituskirjeeseeni, jossa todetaan, että he katsovat, ettei hampaan juuren vaurioituminen aiheutunut tapaturmasta, koska se oli jo aiemmin juurihoidettu. Siten IF-vakuutusyhtiö korvaa vain uuden kruunun osuuden, ei implantointihoitoa.

 

Tietysti voisin valittaa asiasta vielä Vakuutus- ja rahoitusneuvontaan, mutta alan olla jo kypsä tähän pelleilyyn ja mielellään toteaisin että "PITÄKÄÄ TUNKKINNE"!  Katsotaan nyt!

 

12.8.2018

Myöhästyneitä synttäreitä vietettiin eilen tyttären perheessä vakioporukalla. Ilmakin oli vielä sen verran lämmin, että voitiin istuskella patiolla.

 

Kuvat puhukoon puolestaan

 

 

 

 

Omat reissut

KATSO 

Kreikka - Rodos

29.7.2017 - 9.8.2017

 

Bigin sivulle

 

 

29.7.2018

Kiireisiä ovat viime päivät olleet, kun lomalle pitäisi lähteä. Ehkä tänään jo hiukan helpottaa, kun alkuillasta laskeudutaan Rodoksen kamaralle. Ihan hassultahan tämä tuntuu, kun täällä on ihan yhtä kuuma kuin sielläkin, mutta loma on aina loma! Ehkä muutaman rivin jaksan tänne sitten loman aikan kirjoitella - mitään stressiä en siitä aio itselleni ottaa!

Tarinat löytyy täältä

25.7.2018

Miltähän se mahtaa tuntua, kun ikkunan takana ulvoo tuuli ja vettä tulee vaakatasossa? Ei, ei, ei - ei sitä osaa enää edes kuvitella näillä helteillä! Kummallista, kun saunominenkaan ei yhtään houkuttele. Onhan se tietysti tosi mukavaa, kun voi lähteä lounasretkelle luontoon - tällä viikolla on hakeuduttu meren rannalle veneliikennettä katselemaan. Maanantaina oltiin Eriksnäsissä lähellä Porvoota, eilen Porkkalanniemen Lähteelässä, joka on ehdottomasti mieluisin retkipaikkani ja tänään Hirsalan vierasvenesatamassa.

 

Tntuu, että tätä herkkua on saanut jo nyt niin runsaasti, että alkaa mielessään peruuttelemaan aikomaansa syyskuun lomareissua jonnekin lämpimään. Saattaa olla, että se vaihtuukin ruskaretkeksi.

 

Päivän kuvat

 

22.7.2018

Pikkuhiljaa alkaa tajuamaan mitä kuuma ilmasto saa ihmisessä aikaan. Siivota pitäisi, mutta kun ei millään jaksaisi. Patiolla olisi nyt istuskeltava, kun ei siellä sitten talvella voi olla - no ihan liian kuumaa on nyt kesällä sinne itsensä raahata! Aamuisin on hoputettava itsensä aamulenkille anivarhain, kun auringon kiivettyä puiden latvojen tasalle, onkin jo liian kuuma sauvojen heiluttamiseen. Ja tätä herkkua on luvassa ties miten pitkälle.....  No, viikon päästä lähdetään Rodokselle vilvoittelemaan (!!!). Samoja lämpötiloja ne sinnekin lupaa, mutta toivossa on hyvä elää, että tuuli vilvoittaa, saarella kun ollaan.

 

Uusia evästelypaikkojakin on jo vaikea keksiä, kun lounaskaffeita on käyty pitkin kesää nauttimassa lähitienoon rannoilla. Tällä viikolla on oltu Nukarinkoskella, Munkkiniemen rannassa, Koskenmäen rannassa ja Pääkslahdessa. Eilen viihdytettiin meidän nuoria neitejä Inkoon satamassa lounaskahveilla. Paluumatkalla kierrettiin Kaivopuiston rannan kautta kesämeinikejä katselemassa.

 

19.7.2018

Lienenkö tullut vainoharhaiseksi kaikenmaailman huijareita väistellessäni? Niin tai näin, varovainen joutuu olemaan! Sain tänään puhelun tuntemattomasta numerosta, johon nyt kuitenkin suostuin vastaamaan. Toisessa päässä oli mielestäni perin omituinen soittaja, joka kysyi onko puhelimessa osoitteessa se ja se (meidän osoite) asuva henkilö. Kun näistä omituisista kysymyksistä on varoiteltu, älysin sanoa EI ja paiskasin luurin soittajan korvaan. Omituiselta kuulosti myös soittajan ääni - en oikein tunnistanut, oliko soittaja mies vai nainen, lähinnä ääni kuulosti joltain robotin ääneltä. Eipä tainnut olla puhtaat jauhot pussissa, kun ei sitä soittajan puhelinnumeroakaan pystynyt selvittämään!

 

Sähköpostissahan jokapäiväistä huijarien kauraa saa nauttia, kun tarjolla on milloin minkin yhtiön lahjakortteja, "verkkopankin päivittää" on jo otsikonkin lukien huijausyritys, "ilmoitus maksusta" ja "tilisi tiedot" eivät houkuttele viestiä avaamaan. Aina on joukossa joku mätämuna, joka yrittää pilata mummorukan mielenrauhan!

 

 

17.7.2018

No jopas sattui kelit kohdalleen, kun kauan suunniteltu veneretki Turusta Naantaliin ystävien Erjan ja Riston paatilla viikonloppuna toteutettiin. Eihän tätä ilmastoa tahdo todeksi edes uskoa, niin harvinaista herkkua se näillä leveysasteilla on. Aurinkoa saatiin siinä ajellessa ihaan itsestään.

 

Perillä majoituttiin Naantalin kylpylään yhdeksi yöksi. Tarkoitus oli, että kävellään parin kilometrin matka Naantalin keskustaan illalliselle. Kun tultiin ovesta ulos, muuttui frouvien mieli siinä samassa - eihän hullukaan lähde tallustamaan siinä helteessä illallisvaatteissa sellaista matkaa! Niinpä tilattiin pirssi, jonka ilmastoidussa tilassa matka hurahti mukavasti ilman hikoilua.

 

Hieno fiilis kaupungilla - ihan kuin jossain etelän lomakohteessa olisi oltu! Ravintola Uuden Killan terassilla nautittiin viileitä juomia ja "miehistön purseri" esitteli uuden ohjelmanumeron, kuinka kaksi täyttä lasillista saadaan tempaistua nurin yhdellä kertaa. Onneksi tarjoilija oli tikkana paikalla ja kuivasi vahinkokaadon. Kaikille maistuivat etanat ja itse söin pääruokana kalaa, kun muut valitsivat lautaselleen lihaa. - - Niin, ja pirssillä ajettiin myös takaisin.

 

Hauskaa oli - kiitos Erja ja Risto ikimuistoisista päivistä merellä!

 

päivän kuvat

 

14.7.2018

AUTS!  Taas on frouvan pärstä kuin tappelun jäljiltä - mies parka, mitäpä ihmiset turuilla ja toreilla muuta uskovat, kuin että siinä menne akanpieksijä! Niinhän siinä sitten kävi, että eilisaamuna naama oli turvoksissa hammasremontin jäljiltä ja hienoista mustelmaa oli havaittavissa leukaperässä. Tänä aamuna heräsin entistä kauniimpana, vaikka olin eilen aloittanut mustelmien hoidon peräpukamavoiteella (kuulopuheiden mukaan sen pitisi auttaa mustelmien hävittämisessä). No ei auttanut yhtään, vaikka sillä ahkerasti mustia kohtia hölväsin. Huuli oli turvoksissa ja mustelmat entistä tummempia!

 

Kun oli niin kuuma päivä, lähdettiin lounaalle likelle Mäntsälää, Kera-grilliin. Autoon otin matkaviihdykkeeksi pakastimesta ison, muovipussiin pakatun jääkimpaleen, jonka käärin pyyhkeen sisään ja sillä turvonnutta naamaani painelin. No kyllähän se turvotukseen auttoikin, mutta mustelmat senkun kasvoivat. Kiva - huomenna ollaan menossa Turkuun ystävien luokse ja lähdetään sieltä heidän kanssaan veneellä Naantaliin, jossa yövytään Naantalin kylpylässä. Että pitääkin frouvan olla taas edustuskunnossa. No onhan tästä jo runsaasti kokemusta, niin eiköhän tämäkin homma klaarata kunnialla!

 

 

12.7.2018

Jos haluaa saada ylähuulen rypyt häviämään hetkellisesti, niin silloin kannattaa mennä hammaslääkärin pakeille! Minäpä sain tänään ainakin täksi illaksi rypyt häviämään, kun maltoin kyyhöttää hammaslääkärintuolissa leikkaushupun suojissa puolitoista tuntia. Onneksi hammaslääketiede on kehittynyt lapsuuden päivistä, eikä kova käsittely tuntunut missään - niin no ei ainakaan kipuna, joskin pää tuntui hiukan tärisevän, kun jollain "täryporalla" ikeneen tehtiin ruuvin mentävää reikää.

 

Niin sitä Thaimaassa vaurioitunutta etuhammastahan siinä oltiin korjaamassa. Nyt siihen on istutettu implantti, joka saa luutua neljä kuukautta, ennen kuin saan siihen uuden hammaskruunun. Samalla halusin korjata pari puuttuvaa takahammasta, joten niitäkin nyt ikeniin poraillaan. Antibioottikuuri on taas syötävä, ei auta mikään!

 

Rauhallisesti on tämä ilta vietettävä, ettei ompeleet ratkea. Huomenna aion elää taas normaalia elämää - heti aamusta pinkaisen lenkille!

 

9.7.2018

On noita kesäisiä kelejä riittänyt sen verran, että on voitu tehdä eväsretkiä luontoon päivittäin. Viime viikolla Mellsteninrannassa, Pirttimäessä ja Nukarinkoskella. Lauantaina jätettiin reppu kotinurkkaan ja ajeltiin Hiidenpirtille kaffeelle.

 

Eilen aamupäivää vietettiin lapsenlasten kanssa, kun saatiin esikoislapsenlapsi kesälomalle Riikasta. Muualla opinahjot aloittaa kesäloman vasta heinäkuussa - Inkallakin viimeinen tentti vasta viime viikolla.

 

Kesä ja kesäteatterit! Ja tietysti omasta kunnasta kun on kyse, niin kesäinen teatteripläjäjäys koetaan Taaborinvuorella Aleksis Kiven maisemissa. Eilen oltiin katsomassa "Aleksis Kiven Rakkausjuhlaa", jossa naapurimme Stella näyttelee Annan roolia. Esitys on koottu kahdesta Kiven näytelmästä, "Kihlaus" sekä "Yö ja päivä".

 

 

6.7.2018

"Paha ei ole kenkään ihminen" - nuo Eino Leinon Hymyilevän Apollon sanat pyöri mielessä heti aamulla sängystä kömpiessä, kun tänään juhlitaan hänen merkkipäiväänsä sekä RUNON ja SUVEN PÄIVÄÄ. Itselleni tämä päivä on merkityksellinen, kun noiden runojen kanssa "työkseni" häärin ja Eino Leino kuuluu ehdottomasti lempirunoilijoihini. Enkä liene ainoa "eikka-fani". Vaikka Runebergia pidetään Suomen kansallisrunoilijana, voisi Leinoa pitää vähintään "lehdistön ihannepoikana" - näin missikisatermeillä ilmaistuna.

 

SUVEN PÄIVÄÄ en mene näin aamuvarhaisella ennustamaan - ainakin taivas on paksussa pilvessä ja lämpötila 15 asteessa, joten sehän on ihan normaali suomalainen suviaamu! Niin tai näin - kakkukahvit päivän kunniaksi kuitenkin ryystetään!

 

 

4.7.2018

Jos joku asia imee ihmisestä mehut, niin valituksen tekeminen vakuutusyhtiön päätökseen. Ihmeesti olen onnistunut vitkuttelemaan sen tekemistä - aina löytyy muka muuta paljon tärkeämpää tekemistä. No sainpa viimein otettua itseäni niskasta kiinni ja sai kuin sainkin väsättyä vastineen If asiakasvaltuutetulle. Tiedäpä sitten, onko sillä mitään merkitystä, mutta pakko on noudattaa heidän viitoittamaansa valitustietä. Sain heiltä vastauksen sähköpostiini, että asian käsitteleminen vie 1 -3 kuukautta. Kiva - vasta sitten pääsen valittamaan Vakuutus ja rahoitusneuvontaan. No toisaalta hammaskaan ei ole kunnossa vielä pitkään aikaan - toivon, että saan uuden hampaan "joululahjaksi".

 

 

3.7.2018

Milläpä viihdyttää itseään iltaisin, kun sade piiskaa ikkunaruutuun ja pimeääkin on, kuin syksyllä konsanaan? Onneksi on YLE-Areena! Se onkin varsinainen aarrearkku - löytyy ajankohtaisohjelmaa, dokumenttia, draamaa ja luonto-ohjelmia. Eihän tuolta telkusta tule näin kesäaikaan kuin uusintojen uusintoja! No mies katselee tietysti futista, jota onkin tullut riittämiin.

 

Myöhäisillasta meillä on nyt nautiskeltu laadukkaasta saksalaisesta sarjasta "Tannbach, vartioitu kylä", joka kertoo pienen saksalaisen kylän elämästä sodan päättymisen jälkeen. Onhan se hiukan raastavaa katsottavaa juuri ennen nukkumaan menoa, mutta kun tykkään näistä tositapahtiumiin perustuvista jutuista paljon enemmän, kuin saippuasarjoista. Vielä ehdit katsoa ensimmäisen osan tällä viikolla (poistuu katselusta 8.7.)

 

 

1.7.2018

Vihdoinkin todella hyviä uutisia - meitä seitsämääkymppiä lähestyviä ei enää pidetäkään ihan höntteinä! Ylen uutislähetyksessä kerrottiin, että ajokorttilaki muuttuu tänään, eikä 70-vuotisen ajokortia enää tarvitse uudistaa, joten lääkärintarkastustakaan ei enää tarvita. Eipä sekään nyt niin suurta paniikkia olisi aiheuttanut, mutta oma vaivansa siinäkin olisi ollut. Jokohan ne viiden vuoden päästä nostaisi vielä ikärajaa uudelleen, kun huomaavat, että ei nämä pirulaisen vanhukset suostukaan vanhenemaan samaan malliin, kuin edelliset sukupolvet!

 

 

30.6.2018

HUI miten aika rientää - huomenna onkin jo heinäkuu! Kummallista on se, että joskus toivoo sadekeliä, että voisi hyvällä omallatunnolla linnoittautua sisätiloihin rästiin jääneitä töitään hoitamaan. Eilisen piti olla ilmatieteenlaitoksen mukaan myrskyinen ja sateinen - no eipä se kovin paljoa meidän seuduilla myllertänyt; muutama vesikuuro taivaasta tipahteli. Kun olin päättänyt käyttää sadepäivän hyödykseni, niin sen myös tein, vaikka aurinko paistoi ikkunani takana kirkkaastikin. Niinpä tuli silitettyä vuorenkorkuinen vaatekasa, joka oli joutunut lymyämään vaatehuoneessa jo pitkän tovin. Sivujeni päivittämisessä riittää tekemistä ikuisuuksiin - siinäpä sitten paukutin konetta kymmenen tuntia. Hyvillä mielin sain siten istua pihakeinussa saunomisen lomassa. Grillaaminenkin onnistui patiolla, kun se ennustettu sadepäivä ei sitten toteutunutkaan!

 

27.6.2018

Sanonpa niin kuin Ikean mainos - ihanaa olla kotona. Oman kotinsa näkee ihan uusin silmin, kun sieltä lähtee välillä maailmalle. Arkiset askareetkin tuntuvat ihan mukavilta kaiken riekkumisen jälkeen.

 

Niii'in - ja ne syömiset ja juomiset! Taas on ilmaantunut ylimääräisiä mahkuroita tuonne lantion seudulle, jotka olisi jollain konstilla pystyttävä sulattelemaan pois. Korjausliike on jo aloitettu - ainakin juomat keventyivät kertaheitolla kotiin palattua. Mies keitteli uudesta kaalista hyvän sopan, jota eilen suurella ruokahalulla pisteltiin. No se lounaaksi eväsretkellä Myllykoskella nautittu maalaiskroisantti ei ihan täytä ruokavalion vaatimuksia, mutta "mänköön"!

 

 

25.6.2018

Siinäpä jäi historian pölykoppaan tämänkin vuoden juhannus! Sään osalta sunnuntaipäivä pelasti tilanteen - aurinkoa piisasi koko päiväksi. Ruunaankoskille on päästävä kerran kesässä makkaraa paistamaan, joten nyt jos koskaan oli aika pakata reppuunsa kaffeet ja kroisantit ja huristella läpi jylhän mäntymetsämaiseman Neitikoskelle. Matkalla poikettiin tutustumaan "Raunin majat"-nimiseen retkeilypaikkaan, jonne voisi joskus tulevaisuudessa järjestää ystäville kekkerit. Hieno paikka mäntymetsän keskellä!

 

Kaikesta juhlinnasta kylliksi saaneena, nyt pakataan taas laukut ja palataan kotiin arkisiin askareisiinsa.

 

 

 

24.6.2018

Juhannuspäivänä aamupäivällä oli oikeastaan vaan hyvä, että vettä tuli taivaalta vähän väliä - saipahan löhöillä sängyssä telkkaria töllötellen ihan hyvällä omallatunnolla. Iltapäivällä paisteli jo aurinkokin ja yritettiin viettää aikaa patiolla, josta hyttyset olivat tietysti riemuissaan. Sauna kruunasi illan.

 

 

 

23.6.2018

Juhannusaattoa vietettiin perinteisin menoin. Yöllä alkanut sadekin poistui sopivasti puoleen päivään mennessä, joten juhannushärpäkkeissin tarvittavat pihjalanoksat voitiin hakea metsästä kuivin jaloin.

 

Perinteiset aaton pullakaffeet käytiin hörppäämässä Nurmijärven Annukanbaarissa. Kova tuuli pakotti kattamaan juhannuksen kala-aterian sisätiloihin. Merja oli paistanut raparperipiirakan jälkkäriksi - sitä sitten käytiin maistamassa kera sopivan juhannusjuoman.

 

 

 

21.6.2018

Euroopan autoreissun laukut purettu lennossa, likapyykki pyöräytetty pesukoneessa ja mökkeilykamat kasattu aamuista starttia odottamaan. Tulihan reissulla ainakin kokemusta tuosta laukkujen kanssa puljaamisesta, joten sujuvasti tuntui laukkujen sisältö vaihtuvan toisenlaisen loman tarpeisiin.

 

Taas istahdetaan autoon ja nokka kohti Pohjois-Karjalaa - verkkarihousutkin on jo kassissa. Ne voivatkin olla tuikitarpeelliset, kun tiedossa on mukavaa seurustelua hyttysten valtakunnassa.

 

 

4.6.2018

Matkaan taas lähden nyt......

Nyt autoon ja kohti laivarantaa!

 

 

 

Omat reissut

KATSO 

Autoillen Euroopassa

4.6.2018 - ??  kesäkuuta 2018

 

Bigin sivulle

 

 

 

3.6.2018

Melkein LOMA! Leppoisasti yritettiin viettää lauantaipäivää, vaikka pakkaaminen olikin vielä ihan retuperällä. Kun päivä paistoi parastaan, teki mieli meren äärelle. Keksittiin, että käydään Inkoossa rantakahvilassa nauttimassa merentuoksuja ja ostetaan samalla kalakaupasta purtavaa sunnuntai-illaksi. Niitä sitten maistellaan meille yökylään tulevien matkaseuralaisten kanssa. Kaupasta poistuttiin tyytyväisinä aurajuusto-lohinyyttien ja lohi-chateaubriandien kanssa.

 

Ja tietysti, kun matkallelähtö lähestyy, pitää siihen hässäkkään tulla lisäkiemuroita. Miehen hammas lohkesi ja äityi niin kiukkuiseksi, että pakko oli siihen saada apua lauantai-iltana. Onneksi apu löytyi ja asia saatiin pois päiväjärjestyksestä.

 

Sunnuntain eväät käytiin syömässä Pirttimäessä, joka oli kauniin sään vuoksi houkutellut runsaasti muitakin ulkolijoita nurmikentilleen.

 

 

2.6.2018

Tyhmäkö lienen? Vakuutusyhtiön kanssa olen taas vääntänyt kättä siitä mitä vahinkoa Thaimaassa viime talvena heittämäni kuperkeikka on aiheuttanut. Vakuutusyhtiön mukaan hampaan juuren murtuminen ei aiheutunut kaatumisesta - miten lieneekin vanhuuttaan juuri tuolloin sattunut murtumaan.

 

Korvauspäätös oli vain 45% arvioidusta hammaslääkärin tekemästä hinta-arviosta. Vakuutusyhtiö perustelee päätöstään sillä, että "tapaturmassa vahingoittuneiden hampaiden hoito korvataan enintään tapaturmaa edeltäneeseen tilaan". Siis mitä! Mielestäni minulla oli juuri tuolloin kumoon pyllähtämishetkellä hampaat visusti suussa. EN IHAN YMMÄRRÄ mikä se tapaturmaa edeltänyt tila sitten on!

 

No en minä tuota ole jäänyt suremaan. Lounaskaffeilla on luonnossa käyty - toissapäivänä Melstenin rannassa ja eilen Myllykosken rannassa.

 

30.5.2018

Jo on aikoihin eletty!  Aamulenkillä ihmeteltiin tätä varhaisen kesän puhkeamista - nenään leijaili vieno ruusun tuoksu, kun juhannusruusu oli päättänyt ottaa oppia muusta luonnosta ja räväyttänyt esille kukintonsa. Eikä heikommaksi jäänyt naapurin alppiruusukaan, ihan täydessä kukassa jo näin varhain!

 

Eilen katseltiin kaunista Tuusulan Koskenmäen venerantaa ja istuttiin kirkkaassa auringonpaisteessa puistonpenkillä omia eväitään nautiskellen. Tänään suunnattiin Nurmijärven Myllykoskelle kosken kuohuja katselemaan ja eväsretkeilemään. Voi Suomen kesän suloisuutta!

Päivän kuva

 

 

29.5.2018

Kituviikko on alkanut! No lieneekö tuo nyt mikään matkalle hinkuvan pitkästymisviikko sentään, kun tekemistä tuntuu siunaantuneen roppakaupalla ja kaikki olisi tarkoitus saada kuntoon ennen laivaan hyppäämistä. Matkalaukut on otettu jo esille ja muutama tarvike sinne ohikulkiessaan heitetty. Eiköhän se siitä.......

 

Kaikesta hössäkästä huolimatta lounasretkiä luontoon on päivittäin tehty. Sunnuntaina istuskeltiin hetkinen Niemenjärven rannalla eväitä mutustaen ja eilen ajeltiin suosikkipaikkaamme Nukarinkoskelle. Saa nähdä riittääkö näitä kesäisiä päiviä vielä koko viikoksi meidän kaffitteluille!

 

 

27.5.2018

Joskus sitä vaan unohtaa nuo luonnossa lentelevät inisijät ja hankkiutuu syötäväksi sellaiseen paikkaan, missä nuo vintiöt odottavat maukasta saalistaan. Eipä tullut otettua eilen hyttysmyrkkyjä reppuun, kun suunnattiin Liesjärven luonnonpuistoon lounaseväitään syömään. No kovin jäi lyhyeksi se vierailu, kun huomasin, että olin todella herkullista syötävää noille verenimijöille. Pois oli ihan pakko kiirehtää.

 

Sieltä sitten ajeltiin Salkolanjärven rannalle, joka olikin ihan miellyttävä paikka istua auringossa ja nauttia termarikahvistaan. Kuivaa kangasmaastoa, männyn tuoksua ja ei itikoita missään!

 

päivän kuvat

 

 

26.5.2018

Lapsenlapset ovat rikkaus! Neljää lapsenlasta yritetään edes jotenkin kohdella tasapuolisesti, mutta selvää on, että kaksospoikia tavataan useammin, kun päivittäin pyörähtävät mummilaan koulusta tullessaan.

 

Eilinen oli Tinjan hemmottelupäivä. Kun Tinja tykkää istua autossa ja katsella maisemia, otettiin hänet takapenkkiläiseksi ja ajeltiin Porvooseen pitkin maaseututeitä. Käytiin kahvilla Porvoon torilla ja sokerin himo tuli tyydytettyä Brunbergin suklaatehtaan myymälässä. Nyt on suklaatryffeleitä kaapissa pitkäksi aikaa.

 

päivän kuvat

 

 

25.5.2018

Kyllä tämä tämänvuotinen toukokuu jää varmasti mieleen ihmeellisenä ilmiönä! Aurinko on paistanut koko kuukauden ja lämpöä on ollut riittämiin, joten tätä voi pitää ihan hyvälllä syyllä kesäkuukautena. Jospa ilmastonmuutos onkin pistänyt asiat ihan päälaelleen ja meidänkin kesäkausi alkaa jo toukokuusta?

 

Eilen retkipaikaksi valittiin Hirvijärvi (lähellä Riihimäkeä), jossa vietettiin kesäpäivää muutama vuosi sitten.

 

päivän kuvat

 

 

24.5.2018

Ihan uskomatonta!!  Kyllä alkukesä hellii meitä nyt herkuillaan - eihän tällaisia kelejä ole osannut edes odottaa. Ahkerasti on käytetty nämä suloiset suven aamut aamulenkkeilyyn. Ihan eri mielellä tuonne luontoon lähtee kesän tuoksuja haistelemaan, kuin talvella aamupimeällä kuntosalille. Lounaseväitä syötiin tiistaina Myllylammen laiturilla ja eilen nautittiin luonnonrauhasta Halkolammen rannalla.

 
 

 

22.5.2018

Mielestäni helle tarkoittaa sitä, että hiki lentää, kun vähääkään eväänsä liikauttaa. Virallinen tulkinta lienee se, että kun lämpömittarin lukemat nousee 25 asteeseen, niin silloin on helle. Eilen oltiin Kaitalammella eväsretkellä ja kotoa lähtiessä säämittari näytti kesäisiä lukemia - vaatetus oli sen mukainen. Mutta VOI - kylläpä palelin, kun tuuli puhalteli viileänä. Hämmästyttävää; tuulen suunta oli etelästä ja luulisi sen olevan mielyttävän lämmintä. No ehkä siellä etelässä onkin kylmää, kun kaikki lämpö on karannut tänne pohjolaan!

 
 

 

21.5.2018

Kukapa nyt kotinurkissa nyhjäisi, kun kesä on parhaimmillaan? Lauantaina ajeltiin Inkooseen ja käytiin ostamassa matkalla Hangontien varressa olevasta "Four Seasons Fish" kalakaupasta savustettuja muikkuja. Aivan mahtava fisu-kauppa - tänne tullaan vielä uudelleenkin. Inkoon sataman kuppilassa katseltiin mereltä palaavia ja sinne lähteviä paatteja ja mussutettiin panniineja. Ja Fagervikissa on käytävä ainakin kerran kesässä, joten samalla reissulla hoidettiin sekin tavoite.

 

Sunnuntaipäivää vietettiin Lammilla Sirkan ja Aukin seurassa. Kiitos Sirkka taas kerran maukkaista herkuista, joita kaffeepöytään ja lounaspöytään kannettiin.

 

viikonlopun kuvat
 

 

19.5.2018

Eerikin vilut - niitä väristiin eilen. No ei se sentään nyt ihan niin kauhean kylmää kuitenkaan ollut. Vanhan kansan mukaan Erkin päivänä pitääkin olla kylmää, että kesästä tulisi lämmin. En noihin vanhoihin horinoihin ihan usko - vaikeaa on yhden päivän perusteella koko kesän ennusteita mennä tekemään!

 

Säästä huolimatta lähdettiin eväinemme ulos luontoon lounaalle. Kuviteltiin, että kun nyt on viileää, niin saadan autolle parkkipaikka Seurasaaren rannasta. Moni muukin oli ajatellut samoin ja niin jäi sekin  päähänpisto haaveeksi. Niinpä ajeltiin kaunista Munkkiniemen rantaa Tarvonrannalle, jossa olikin ihan mukavaa katsella tiirojen ja lokkien touhuilua eväitään mussutellen. Eikä palellut yhtään!

 

 
 
 

 

 

18.5.2018

Väliaikainen säätilan muutos ilmatieteenlaitoksen mukaan. No ei se nyt kehnolta keliltä tuntunut tänäkään aamuna taivaltaa aamuista lenkkiään. Pusakan nyt sentään vetäisin niskaan, kun tuuli näytti leyhyttelevän puita ikkunani takana.

 

Eilen lounaskahvihetki Nukarinkoskella tuomien tuoksussa. Suomen luonto alkaa olla parhaimmillaan - kaikki kukkii ja rehottaa. Ensimmäiset hyttysetkin reissulla bongattiin. Ei, ei, en tuntunut enää kelpaavan niiden evääksi - hyvä niin!

 

 

 

 

17.5.2018

KESÄAAMU! Lenkille on lähdettävä jo seitsämän aikaan, jolloin ei ole vielä liian kuumaa. Jalat lennättävät ihan itsestään, niin kevyt on askel kesäihmisellä!

 

Eilen evästeltiin Pirttimäen ulkoilualueella ja ihmeteltiin sitä, että saatiin taas pitää kahdestaan koko isoa aluetta hallussaan; ketään muita retkeilijöitä ei alueella näkynyt. Sepä onkin suuri ihme, kun ajattelee, että tässä pääkaupunkiseudulla asustaa noin miljoona ihmistä. Missä sisätiloissa ne kaikki piileskelee, vaikka kesä on kauneimmillaan?

 

 

 

16.5.2018

Päivä paistaa - hymyy suu. Supisuomalaisena mieleen hiipii kuitenkin ajatus "mitenkähän kauan tästä saadaan nauttia". Monesti on käynyt niin, että kun ne kesän helteet osuu toukokuulle, niin juhannuksena värjötellään toppatakissa. No onhan se ihan järkeenkäypää, kun ei niitä 30-asteen hellepäiviä riitä kovin monta tänne pohjolan perukoille!

 

Eilen käytiin Salmin ulkoilualueella lounaseväitään syömässä. Mahtava paikka - koko alueella ei muita kuin me kaksistaan. No olihan siellä tietysti paljon lintuja - laulukonsertista päätellen!

 

 

 

15.5.2018

No nyt on kelit kohdallaan. Onneksi ei ehditty tilata matkaa etelänmaille, kun kotimaassakin saadaan nauttia helteestä. Päätettiin, että lähdetään lounaalle luontoon joka päivä, kun aurinko paistaa. Tänään käytiin syömässä eväsleivät Pääkslahden rannalla. Luonto alkaa olla parhaimmillaan, kun tuomi, omenapuut ja kirsikkapuut avaavat nuppujaan.

 

Sen verran ajateltiin syksyn pimeitä, harmaita päiviä, että tilattiin jo lennot ja majoitus marraskuuksi Teneriffalta. Kesäkuun autoreissuakin on jo hahmoteltu pitkälle ja varattau majoituspaikkoja alkumatkaksi. Minkäänlaista suoranaista hinkua ei maailmalle ole, kun tännekin on levinnyt suloinen suvi.

 

 

 

13.5.2018

Olisiko voinut edes toivoakaan niin mahtavan hienoja kesäisiä päiviä äitienpäivän viikonlopuksi!  Meillä juhlinta aloitettiin jo lauantaina, kun saatiin vieraita Ruotsin maalta. Anna, Henry, Marja-Leena ja Lasse olivat meillä lounaalla tultuaan risteilylle Tukholmasta Helsinkiin. Pationkin olin saanut juuri häthätää siivottua, jossa oli mukavaa viettää kesäistä iltapäivää.

 

Lauantain syötiin myöskin äitienpäiväillallista tyttären luona. Kyllä grilliruoka maistuu taivaallisen hyvältä näin alkukesästä. Vävy Teemu osaa nämä hommat!

 

Nyt sunnuntaina ajeltiin Porkkalanniemeen lounaskaffeelle. Koskaan aiemmin ei olla koettu niin valtavaa ruuhkaa alueella. Taisi tämä helle ajaa ihmiset koloistaan meren äärelle!

 

Päivän kuvat

 

10.5.2018

Joskus käy mäihän tuuri säiden suhteen, niiden säätämistä kun ei vielä pysty mitenkään netistä tilaamaan. Niinpä oli loistavan aurinkoinen ja kesäisen oloinen päivä eilenkin, kun Harrin synttäreitä vietettiin. Kyllä saisi olla näitä kekkereitä enemmänkin - niin mukavaa oli tavata ystäviä ja viettää iltaa pitkän kaavan mukaan runsaista herkuista ja juomista nauttien.

 

Tänään käytiin hakemassa juhlatalon pihaan "unohtunut" auto ja saatiin rääppiäisinä voileipäkakkua ja peppukakkua auringonpaisteessa pihanurmella.

Kuvat puhukon puolestaan:

Päivän kuvat

 

 

7.5.2018

JA NYT SE KESÄ SITTEN TULI! Kun istun työhuoneeni ikkunan ääressä, voin miltei nähdä, miten koivujen lehdet aukenee ja ruoho puskee naapurin pihamaan vihreäksi. Aina se tämä vaihe vuoden kiertokulussa on niin sielua sykähdyttävä!

 

Kiitos Erja ja Risto mukavasta seurasta ja serveerauksesta, kun lauantai-iltaa teillä istuttiin. Kiva, että "vanhat" ystävyyssuhteet kantaa seniori-ikään saakka.

 

Kesästä riemastuneena lähdettiin ensimmäistä kertaa tänä suvena sunnuntain eväsretkelle Myllykosken rantaan. Uusi termospullo jouduttiin hankkimaan, kun edellistä ei löytynyt mistään. Se on varmaan unohtunut Hua Hiniin - onpahan se sitten siellä meitä odottamassa!

 

Päivän kuvat

 

 

5.5.2018

Kesä tule, tule jo! Niinhän siinä sitten kävi, niin kuin osasin itseni tuntien arvatakin. Liikuntaharrastus pysähtyi kuin seinään, kun kuntosalin avaimet luovutettiin pois tämän kuukauden alkaessa. Omaatuntoa kolkuttaa, kun en ole saanut itsestäni irti sen vertaa, että olisin ottanut sauvat käteen ja lähtenyt keväistä luontoa haistelemaan. Itselleni yritän selittää, ettei vielä ole tarpeeksi lämmintä ulkoliikunnan aloittamiseksi. Aamulenkille olisi puettava käsineetkin - hyi!!!

 

Tiukkka työviikko takana - tänään mennään illalliselle ystävien luo Jollakseen.

 

1.5.2018

VAPPUAATTO - mikä se on? Joskus kauan sitten vappuaattona koti koristeltiin ilmapalloilla ja serpentiineillä. Eipä ollut yhtään palloa eilen meidän nurkissa. Tuskinpa niistä olisi ollut kovin paljon iloa revittävissä, kun pitkän ja rankan puusavottapäivän jälkeen sisätiloihin asetuttiin.

 

Kyllä ruumiillinen työ ulkoilmassa tekee terää - harvinainen kahdeksan tunnin yöuni tuli vedetyksi ihan kevyesti. Onneksi kuntosalilla kroppaa on tullut treenattua, muuten homma olisi hyytynyt heti alkumetreillä.

 

Päivän kuvat

 

29.4.2018

Kevät keikkuen tulevi - mutta ihan liian hitaasti, jos minulta kysytään. Eihän me tässä vapun tienoossa olla kotimaassa paleltu herran aikoihin, mutta nyt ei päästä karkaamaan mihinkään. Hommia on kertynyt niin paljon, että ne on hoidettava alta pois, ennen kuin lähdetään taas maailmalle.

 

Huomenna aloitetaan vapun vietto terhakasti puusavotan merkeissä. Pihasta kaadetaan kolme komeaa koivuvanhusta, joten liikuntaa on tiedossa, eikä aamulla tarvitse siten lähteä salille riekkumaan.

 

26.4.2018

Aamulla sängystä kömpiessään ei voi olla varma, mistä sitä itsensä illalla löytää. Viime viikonloppuna tuli vastaan taas äkkilähtö, kun ystävämme Sinikka soitti Siilijärveltä. Hänpä oli saanut loistoajatuksen pyytää meitä yökylään, vaikka alunperin oli tarkoitus tavata maanantaina pikaisesti kahvikupposen ääressä meidän matkatessa Outokumpua kohti. Hauskaa oli pyöriä yhdessä lieden ääressä "kokkikerhona" yhteistä ateriaa valmistamassa.

 

Outokumpuun koukattiin Lieksan kautta ja käytiin ihmettelemässä lumitilannetta meidän kesämaisemissa. Talven aikana taivas on muistanut tiputella ahkerasti tuota valkoista jauhetta itärajan tuntumaan. Enpä muista koskaan moisia nietoksia olleen siellä näin lähellä vapun aikaa. Ihan täysi talvi vielä!

 

Ystävien, Leenan ja Eskon, luona Outokummussa vietettiin kaksi päivää notkuvien herkkupöytien ääressä. Vaikka sää tiistaina oli kolea ja lunta heitteli hienoisesti, käytiin reippaina lounasretkellä luonnossa. Kodassa tulen äärellä tarkeni hyvin syödä hiillosmakkaraa ja kahvitella, laavulle ei lähdetty palelemaan.

 

Päivän kuvat

 

22.4.2018

No nyt se sitten varmaan tapahtui se pelätty ja aavisteltu fläppärin hajoaminen. Onneksi olin osannut siihen jo varautua ja hankkia uuden koneen. Eihän niitä tiedostoja ole tietenkään kaikkia varmuuskopioitu ihan viimeisiltä päiviltä, joten tiedossa on mukavaa hommaa niiden ajantasalle saattamisessa! Ja taas käydään uutta OPISKELEMAAN!

 

Onneksi menin sammuttamaan masinan tänään. Jos olisin sen tehnyt huomisaamuna, olisi potutus ollut sitäkin suurempi. Huomisaamuna käännetään auton nokka kohti pohjoista ja ajellaan muutaman päivän visiitille Outokumpuun. Siellä reissussa olisin sitten huomannut, että kanniskelen mukanani toimimatonta fläppäriä. Elämä on täynnä pieniä yllätyksiä!

 

19.4.2018

Kivaa oli käydä haistelemassa kevättä eteläisessä naapurissamme. Voisi todella sanoa, että ovat meitä paljon etelämpänä, kun kevätkin oli pitemmällä, kuin täällä meidän kulmilla. Nurmikot alkoivat jo vihertää ja muutama valkovuokkokin bongattiin tien varressa. Haikaratkin olivat saapuneet kotipesilleen asutusten liepeille.

 

Kyllä Pärnu on selkeästi kesäkaupunki - kovin olivat kadut vielä hiljaisia tähän aikaan vuodesta. No se ei meitä mitenkään haitannut. Hyvin viihdyttiin hiljaisessa kaupungissa.

 

Päivän kuvat

 

16.4.2018

Huomenna karistetaan jaloistaan hetkeksi nämä Klaukkalan teiden pölyt ja päräytetään kevätretkelle Pärnuun. Eihän siellä vielä puistot viheriöi, mutta ihan kivaa on ottaa irti arjesta ja käydä syömässä Edelvisessä. Taidetaanpa samalla pistäytyä Ainatsissa, kun kerran niin lähellä rajaa ollaan. Koukataan aamulla Järvenpään kautta ja otetaan systeri takapenkkiläiseksi. Yöksi majoitutaan meidän suosikkipaikkaan Alexmajaan. Kyllähän tuo pienikin lomanen tekee hyvää!

 

 

14.4.2018

Kun katselee ikkunasta tässä oman työpöytänsä ääressä, voisi helposti luulla, että kesä on juuri koittamassa. Kaikki lumet ovat sulaneet ja maisema on jokseenkin karun näköinen talven jäljeltä. Kyllä mieli kovasti halajaa tuonne aurinkoiselle patiolle keinuttelemaan, kun aurinko paistelee kirkkaalta taivaalta. No en minä nyt vielä eilen  kuitenkaan sinne saunomisen lomassa uskaltautunut viiniäni lipittelemään, kun ei tuo lämpötila ollut ihan kesän lukemissa. Mies ei malttanut olla levittelemättä kesäkalusteita lumiselle patiolle - sitäpä minä sitten hänelle naureskelin.

 

 

11.4.2018

Sainpa kaiken potutuksen keskellä raapustettua vakuutusyhtiölle vastineen. Onhan se ihan p:stä, että niin selkeässä asiassa yrittävät päästä vastuustaan. Kammottava ajatus, että jos matkalla sattuu jotain vakavampaa, niin alkavat pyytämään hoitohistoriaa ammoisilta ajoilta.

 

Tällaista heille kirjoittelin:

No huh huh!! Pyysitte toimittamaan koko hammashoidon historiani 7 vuoden ajalta. Kysehän on yhdestä etuhampaasta, joka todistettavasti irtosi kaatumisen yhteydessä. Miten se yksi hammas voi liittyä koko hammashoitoni historiaan?

Kaikesta tästä tulee mielikuva, että vakuutusyhtiö epäilee, että yritän maksattaa hammashoitoni yhtiöllänne. Koko liki seitsenkymmppisen elämäni olen maksanut vakuutusmaksuja siinä uskossa, että vahingon sattuessa saan siitä korvauksen. Koskaan aiemmin minun ei ole onneksi tarvinnut hakea korvauksia. On pelottava ajatus, että nykyiset teillä olevat vakuutukseni eivät olekaan ihan sitä, mitä markkinoinnissa annetaan ymmärtää.

Mihin noita pyytämiänne 7 vuoden hoitokopioita tarvitaan?
Jään odottamaan vastaustanne ja päätän jatkotoimenpiteistä sen jälkeen.

 

 

10.4.2018

No HUH HUH!!!  Ihan rauhallisesti olen odotellut kolme viikkoa vakuutusyhtiön reaktiota digitaalisena lähettämiini röngenkuviin, joita he keksivät minulta pyytää. No nyt sain heiltä viimein postia vakuutuskansiooni. Lisäselvityspyynnössä lukee "Korvauskäsittelyä varten pyydämme toimittamaan:

- Hoitokopiot 7 vuoden ajalta (koko hammashoidon historia pyydetyltä ajalta kaikista hoitopaikoista). Lisäksi selvitys miksi d21 on poistettava, eli poiston syy.

Mitähän ne keksii siellä seuraavaksi pyytää. Kysehän on yhdestä etuhampaasta, joka todistettavasti irtosi kaatumisen yhteydessä. Miten se yksi hammas voi liittyä koko hammashoitoni historiaan? Varmaa on, etten sitä historiikkia ala heille maailmalta haalimaan! Nyt aion keskittyä tulikivenkatkuisen vastineen antamiseen.

 

 

8.4.2018

Taas leivoset ilmassa leikkiä lyö - no EI nyt sentään ihan vielä!!!!  Kevättä on kuitenkin jo rinnassa, kun lumet sulaa kohisten ja tienpenkat paljastavat hangen alla uinuneet kasvonsa. Pakko oli eilen vääntää itsensä ulos kevättä katselemaan, kun aurinko helotti kirkkaalta taivaalta. Autoillen käytiin katsomassa Lepsämän pelloille keväisin ilmestyviä "järviä", joihin muuttolinnut laskeutuvat lepäämään matkallaan pohjoiseen. Eipä ole muutto päässyt ihan täyteen vauhtiinsa - yksi joutsenpariskunta sentään bongattiin. Illansuussa ajeltiin vielä "isolle kirkolle" - vaikka asutaan lähellä Helsinkiä, niin harvoinpa siellä tulee silti käytyä. Ihan oli keväisen tuntuinen meno Kaivarin rannassa!

 

 

6.4.2018

Ei kulta, ei timantit, ei kunnia, ei maallinen rihkama - ei niillä ole mitään merkitystä sen rinnalla, että on saanut ilokseen lapsenlapset! IHAN  TOTTA! Monella isovanhemmalla ei ole mahdollisuutta tavata lapsenlapsiaan kovin usein pitkien välimatkojen vuoksi. Meilläkin vanhin lapsenlapsista opiskelee Riikassa ja häntä tavataan lomien aikana, mutta kolme muuta asustelee muutaman sadan metrin päässä "alamäessä", jonne on miltei näköyhteys. Nuorimmaiset tulevat koulusta mummilaan välipalalle, joten heitä tavataan päivittäin. Tänä aamuna veijarit ilmestyivät koulumatkallaan meidän ovelle  ihan vaan moikkaamaan ja mummia halimaan - nyt riittää mummilla hyvää mieltä koko päiväksi!

 

3.4.2018

Oma koti kullan kallis ja muu maa mustikka, vai miten on käsitettävissä se, että näillä nurkilla yhä viihdytään - säästä huolimatta? No hyvällä omalla tunnolla tässä saa kölliä neljän seinän sisällä ja iloita siitä, että säätimiä vääntämällä saa tupaan lämmintä. Siinä ne pääsiäispyhät kuluivat ihan mukavasti sisätiloissa telkkarin ääressä. Mihinkään etelän aurinkoon karkaamisesta ei olla edes keskusteltu. Vaikka ulkona on pääkallokeli, voidaan sentään  kuntoa pitää yllä polkemalla pyörää kuntosalilla. Niin hullu en ole, että enää itseäni rääkkäisin siellä joka päivä - eilen kävin riekkumassa paitani märäksi ja huomenna taas hiki lentää!

 

31.3.2018

Perinteinen pitkäperjantain yhteinen ateria ei ollutkaan tänä vuonna kovin perinteinen. Tyttären perhe ja me molemmat appivanhemmat kokoonnuttiin syömään nepalilaiseen ravintolaan täällä meidän kotikulmilla. Lammasta oli lautasella - tosin hiukan eksoottisemmassa muodossa. Kuvat puhukoot puolestaan.

 

Päivän kuvat

28.3.2018

Voi pöljän pöljä! Älytön älykelloni loihe lausumahan tänä aamuna, että en ole antanut eilen rakkautta  liikuntaympyröilleni. Hyvä tavaton - mistä sitä rakkautta riittäisi jaettavaksi jopa älykellon valvomille käppyröilleni? Nyt kun satun olemaan kotikunnailla, yritän jakaa sitä rakkauttani mahdollisimman paljon lapsenlapsilleni. Siinä jäävät kyllä tappiolle tekoälyllä varustetut vempaimet ja robotit. Onko nyt tulevaisuuden maailmassa jaettava niillekin jotain hellempiä tunteitaan?

 

Totta on, että liikunnan harrastaminen jäi kahtena päivänä vähäiseksi, kun kuntosalille en tohtinut lähteä lyhyeksi jääneiden yöunien takia. Tänä aamuna olin sitten sikeiden yöunien jälkeen niin tokkurainen, että läksin liikuntaharrastuksiini ilman kännykkää. Eihän se ranneke silloin mitään liikuntaa laskeskele - ja huomenaamuna se taas narisee, etten ole antanut sille tarpeeksi rakkauttani. Nariskoon vaan - tämä tyttö ei elottomia robotteja kumartele!

 

 

26.3.2018

Pääsiäistähän se jo pukkaa! Niinpä on ollut sitten kiireitä sivuston päivityksen kanssa, eikä muille harrastuksille ole jäänyt paljon aikaa. Nyt pääsiäis-sivuston pitäisi olla ajan tasalla ja uudet pääsiäistervehdykset kaikkien saatavilla.

 

Palmusunnuntaihin olin varautunut isolla pussillisella suklaamunia. Kovinpa vähän pieniä noitia enää liikkuu meidän kulmilla ja suurin osa munista jäi omien lapsenlasten herkuteltaviksi. Taitaa olla ympäristön lapsukaiset kasvaneet ulos noitakaavuistaan, kun oven taakse ilmestyi vain kolme ryhmää virpomaan. Hauskin oli neljän hyvin pienten pienokaisten ryhmä, jolta unohtui välillä lorun sanatkin. Antakaa lasten tulla minun tyköni........

 

23.3.2018

HÖH - pitkäääää piinaa on tämä viikko ollut, vaikka varsinaisesti piinaviikon pitäisi alkaa vasta ensi sunnuntaina! Miten muutama puuttuva hammas voikaan haitata elämää, no jos ei nyt ihan koko elämää, niin ainakin syömistä. On sillä tosin ollut positiivinenkin vaikutus, kehosta on poistunut yksi ylimääräinen kilo, vaikka liikunta on jäänyt vähäiseksi - kuntosalille rehkimään pääsin vasta eilen. Nyt olen taas samoissa mitoissa, kuin Hua Hiniin lähtiessäni noin kolme kuukautta sitten!

 

Lapsenlapsemme Inka tuli pääsiäislomalle Riikasta tiistai-iltana. Keskiviikkona ajeltiin Oittaalle lounaskaffeille. Kun toiset söivät muhkeita sämpylöitään, nyhersin minä korvapuustin kimpussa, puolet siitä toin mukanani kotiin - niin hidasta oli leukojen liikuttelu!

 

 

20.3.2018

Vaikka en mikään hammaslääkärikammoinen olekaan, niin ei se hammaslääkärin tuolissa istuminen todellakaan ole niitä maailman mukavimpia hommia. No sitä riemua sain kuitenkin eilen nauttia yli tunnin. Helppoahan tuon nyt luulisi minulle olevan, kun huolekseni jäi vain suun ammollaan pitäminen ja rauhallinen hengittely - lääkäri sen sijaan sai tehdä lujasti töitä kiskoessaan pois luussa kiinni jököttävää isoa hammasta.

 

Että onneni olisi ollut täydellinen, kiskottiin pois se Thaimaassa vaurioituneen hampaan juurikin ja tilalle laitettiin keinojuurta luutumaan. Päätin, että samalla laitetaan implantti myös puuttuvan, takana olevan alahampaan paikalle purentaa korjaamaan. Siitäkin piti viiltää ientä ja porata syvälle, että implantti saatiin ruuvattua kunnolla kiinni. Siinä minä istuin kirurgin viitta silmillä ikenet hyvin puudutettuina - ja suuvärkki ei tuntunut yhtään omalta!

 

Nyt en saa harrastaa mitään raskasta liikuntaa kolmeen päivään, enkä purra mitään kovaa, ettei hampaiden ompeleet ratkea, joten puuro- ja keittolinjalla tässä mennään viikon verran. Tämän viikon popsin antibiootteja ja buranaa. Luulisi noilla eväillä painonkin hiukan laskevan!

 

18.3.2018

Toiminnallinen viikonloppu! Kun tytär ja vävy poistuivat ansaitulle viikonloppulomaselle, kärrättiin me täkkimme ja tyynymme "alamäkeen" ja asetuttiin taloksi kaitsemaan lapsenlapsia ja talonvahtikoiraa. Eihän noissa ole enää mitään varsinaista kaitsemista, kun muistetaan ruokkia ja ollaan läsnä.

 

Niin ja tietysti hoidettiin autokuskin hommia, kun pojilla oli kumpanakin päivänä sählyhommia - lauantaina Rajamäessä sählytreenit ja sunnuntaina Kauniaisissa turnaus. Tarpeeseen on mummin kuntosalitreenaus - sitä kuntoa tänään todella tarvittiin, kun vein poikia pallohalliin, joka on syvällä maan alla, jonne mentiin portaita pitkin. Helpostihan sinne alas menee, mutta takaisin kiipeäminen otti hengen päälle.

 

Luulen, että ainakin Rudi-koira nautti meidän läsnäolosta - taidanpa olla se heikoin lenkki, kun karvakaveri katsoo silmiin ja odottaa herkkupalaa; jotain sieltä kädestä helposti lipsahtaa ihan vahingossa uskolliselle anojalle.

 

16.3.2018

"Kaikki on tässä ja nyt" suurikokoinen teksti koristaa vessani seinää muistuttamassa elämän rajallisuudesta ja siitä, että pitäisi muistaa elää tässä hetkessä. Edellinen buduaarin omistajafrouva sen on sinne kiinnittänyt. Niinpä - sepä olisikin hyvä lukaista jokaikinen aamu ja elää myös sen mukaan.

 

Väkisinkin kituuttelen tällä hetkellä "sit kun elämää" ja tähtäin on siinä hetkessä, kun suussa on pysyvä etuhammas ja hammaskalusto taas kunnossa. Millään en tahdo tottua tähän yhden hampaan proteesiin, syöminen tuntuu todella hankalalta, eikä puhuminenkaan ole ihan entisellään. Pienestä se on tuo ihmisen onni riippuvainen!

 

Hokema - odottavan aika on pitkä, on nyt kohdallani niiiiin totta!

 

13.3.2018

Kaksi viikkoa on nyt ehditty harjoitella tätä kotielämää Thaimaan reissun jälkeen. Tutut on tunnelmat - luita kolottaa ja kahtena iltana olo on ollut kanttuvei, kun ruumiinlämpö on kavunnut yli 37 asteen. Kaiholla ajattelen Hua Hinin kivuttomia päiviä - en niitä, jolloin seikkailin nenä ruvella, ilman etuhammasta. No sinne palataan vähän yli yhdeksän kuukauden päästä. Eilen onnistuttiin tilaamaan lennotkin Bangkokiin Finnairilta ja huoneistohan me varattiin jo sieltä lähtiessämme.

 

Aamu on juuri sarastanut ja istun työhuoneessani ikkunan ääressä kirjoittelemassa - että osaakin olla suttuisen näköinen keli, niin paksun harmaa maisema! Enpä taida pistää tänään nokkaani tuohon rokkaan!

 

 

12.3.2018

Voi kääk!!!!  Jokohan frouva alkaa löysäilemään liikuntasuoristustensa kanssa? Kolmena päivänä peräkkäin jätin kuntosalitreenit väliin, kun torstai-iltana olin salilla riekkumisesta niin poikki, että iltajogurtinkin jouduin tekemään pöydän ääressä istuen, kun en jaksanut enää seisoa tolpillani. Älykellokin ranteessani kehotti hengittelemään rauhallisesti, eikä lopettanut huomautustaan, ennen kuin olin levännyt sängyssäni varttitunnin.  Vaadinkohan tiukkapipona itseltäni hiukan liikaa?

 

Viikonloppu meni siis lepäillen ja uusia voimia keräten. Lauantai-iltana kokoonnuttiin (me isovanhemmat) tyttären luo yhteiselle aterialle. Vävyni - tuo mainio kokki - rakensi porukalle mahtavat hampurilaiset - aidot itse tehdyt pihvit, teryaki-kastike, paprikamajoneesi.

 

Päivän kuvat

 

10.3.2018

No nyt se sitten on alkanut - vakuutusyhtiön venkoilu vakuutuskorvausasiassa. Pentele että ottaa päähän - ihan selvästi yrittävät päästä vastuustaan. Sain tehdä eilen puoli päivää töitä tämän asian tiimoilta, eikä varmasti loppua näy! Kun lähetin korvaushakemuksen netissä vakuutusyhtiön oma-sivuni osiossa hammaslääkärin konsultaatiosta, pyysivät lisäselvitystä liitteenä olevasta asiasta. Höh - unohtivatpa laittaa mukaan sen  liitteen, joten jouduin soittamaan asiakaspalveluun.

 

Sieltä sain kuulla, että röntgenkuvat pitää toimittaa heille digitaalisessa muodossa (hammaslääkäri on lähettänyt kuvat paperiversiona). Lisäksi minun pitää toimittaa röntgenkuvat onnettomuutta edeltäneeltä ajalta!!!!!  Kuinkahan moni meistä otattaa hammaskalustostaan ihan vaan varmuuden vuoksi röntgenkuvia, jos niitä sattuisi tarvitsemaan tällaisessa onnettomuustapauksessa?

 

Tässä heille tekemäni selvitys:
Soitin teille asiakaspalveluun, kun en löytänyt tämän lisäselvityspyynnön liitteenä olevaa tietoa siitä, mitä tietoja minulta halutaan saada. Sain kuulla, että minun pitäisi toimittaa teille röntgenkuvia, jotka on otettu ennen onnettomuutta. Harvapa käynee otattamassa hammaskalustostaan ajantasalla olevat röntgenkuvat varmuuden vuoksi, jos niitä ei mihinkään hoitotoimenpiteisiin tarvita.
 
Minulle on laitettu ko. hammaskruunu Kaarlin Hammasklinikalla Tallinnassa 25.7.2007. Lähetin heille sähköpostia ja kysyin, onko heillä vielä tallella siinä yhteydessä otetut röntgenkuvat. Sain kuvat sähköpostina kolmena eri tiedostona, jotka ovat liian suuria kooltaan tämän viestin mukana lähetettäviksi. Voinko saada jonkin e-postiosoitteen, jonne voisin kuvat toimittaa? Hammaskruunua ei ole tarvinnut mitenkään tänä aikana korjailla ja se on ollut tiukasti paikallaan onnettomuuteen saakka.
 
Olen käynyt hammashoidossa ennen tätä onnettomuutta Bangkok Hospitalissa, Hua Hinissä 3.1.2014, jolloin hammaskalustosta on otettu röntgenkuva. Lähetin myös minua Hua Hinissä hoitaneelle tohtorille kyselyn. Bangkok Hospitaalista vastattiin, että yrittävät saada selvitettyä asian maanantaina, kun tohtori palaa viikonloppulomaltaan.

 

Nyt sain vakuutusyhtiöltä vastauksen, ettei noita tiedostoja voi heille lähettää sähköpostina ja sain  postiosoitteen, johon ne pitää toimittaa. Nyt kun saan ne kuvat tulostettua ja heille lähetettyä, tiedän jo nyt, että sieltä tulee vastaus, etteivät he hyväksy paperiversioita. Mikäs tässä sitten nyt auttaa, kun yli kymmenen vuotta sitten tuskin röntgenkuvia laitettiin digi-muotoon!

 

Mielenkiintoista nähdä, miten he venkoilevat muotoseikkojen kanssa välttyäkseen maksamasta täysin päivänselvässä korvausasiassa.

 

 

 

9.3.2018

 

Kenenkään naisen ei pitäisi sanoa:
"Minä olen vain nainen." Vain nainen!
Mitä enempää voisi toivoa olevansa?
Maria Mitchell

 

NAISTENPÄIVÄÄ vietettiin eilen ympäri maailmaa. Itse koen tuon päivän kuitenkin pikemminkin tasa-arvon päivänä, kun minulle naiseus ja tasa-arvo ovat itsestään selviä asioita. Meillä on onnistuttu päättämään yhdessä asioista jo liki 50 vuoden ajan, joten koen, että olen saanut viettää Bigi-naisenpäivää ympäri vuosien.

Eilen vietettiin naistenpäivää rattoisasti Sirkan ja Aukin luona Hyvinkäällä - pöydässä kylmää kuoharia ja torstai kun sattui olemaan - hernerokkaa ja lettuja.

Päivän kuvat

6.3.2018

Vanha kamuni, "iso tietokone" sanoi sopimuksen irti, eikä suostunut tuomaan näytölle enää mitään (näytönohjain lopahti vanhuuttaan). Enpä hankkinutkaan tilalle enää vastaavaa rotiskoa, vaan näppäränkokoisen fläppärin. Voisihan sitä luulla, että olen tietsikka-friikki, kun muka tarvitsen kolme eri konetta iPadin ja iPhonen lisäksi - no ehkä niinkin. Syy uuden koneen hankkimiseen on siinä, että pelkään neljä vuotta vanhan, paljon käytetyn fläppärini pimahtavan hetkenä minä hyvänsä, eikä töiden tekeminen olisi helppoa tuolla varakoneellani.

 

Mieskin innostui siivoamaan kaappeja, kun sinne on kertynyt vuosien varrella kaikenlaista laitetta, joilla ei enää ole mitään käyttöä. Niinpä sieltä löytyi vanha videonauhuri! Olen säästänyt kallisarvoiset videonauhat, joille olen kuvannut meidän perheen perhejuhlia (ristiäiset, lakkiaiset, joulut...). JA  IHME - kun laitetta testattiin, se pelasi ihan moitteettomasti. Tippa linssissä katselin filmiä vuodelta 1999, jossa touhuttiin kolmivuotiaan Inka-tyttärentyttären kanssa. Eipä tule ainakaan vapaa-ajan ongelmia, kun omaa historiaansa pääsee vielä kelaamaan - niitä nauhoituksia on sentään runsaasti!

 

5.3.2018

Ei tykkää kroppa talvesta! Elimistö taitaa kaivata etelän lämpöä, ei tosin ihan Thaimaan helteitä. Johan tässä ehdittiinkin nauttia kauniista talvisesta luonnosta muutama päivä, ennen kuin sama vanha vamma iski jälleen.

 

Eilisiltana olin juuri päässyt uneen ja koisannut puolisen tuntia, kun heräsin siihen, että jalkapöytiä särki niin maan penteleesti. Sanoisin sitä suonenvedoksi, jos niissä jalkapöydissä on sellaisia suonia, joissa voi tuntua kiristystä. Pakko oli kömpiä kylppäriin tiikeribalsamipurkille. Se on ihme aine, joka tepsii tuohon vaivaan. Villasukat jalkaan ja unta uudelleen yrittämään. Taas mentiin neljän tunnin yöunilla!

 

3.3.2018

Yllätys, yllätys - eipä lähtenytkään tämä neekeri-lookki vielä eilen nahkasta, vaikka kotoisen saunan löylyssä itseäni lämmittelin piiiiitkään. Hyvin tarkeni kovasta pakkasesta huolimatta iltaa istuskella, kun takassa loimotti kotoisasti lämmittävä liekki.

 

Kyllä silmä lepää täällä talvisessakin luonnossa - valkoinen hanki ja kirkkaan sininen taivas. Kun rikoin kaatuessani Rampurissa kunnolliset aurinkolasini, niin hankin tilalle tilapäisesti sellaiset halpaversiot. Kyllä sillä on väliä, millaiset lasit hankkii. Tänään käytiin optikkoliikkeessä ostamassa meille kummallekin kunnolliset kakkulat. Nyt kelpaa katsella tätä häikäisevää maisemaa, kun yhtään ei häikäise!

 

 

2.3.2018

Tahtoo takaisin Hua Hiniin!!!!  Sinne se on unohtunut elimistön kellokin. Onko tässä enää mitään järkeä, kun illalla on niin uupunut, että pakko on sulkea silmäluukut jo kello yhdeksältä ja sitten herää haahuilemaan aamuyöllä kahden aikaan. Olo alkaa olla nyt melkoisen zombimainen - univajetta on ehtinyt kertyä tälle viikolle melkoisesti.

 

Masokistinen arki on nyt pistetty taas alulle - pois viini ruokapöydästä, kuntosalille tälläydytään aamuvarhaisella, syömisiäkin pitäisi alkaa tarkkailla. Hua Hinin huolettomina päivinä vyötärölle on kertynyt yhdeksässä viikossa kolme ylimääräistä kiloa, jonka huomaa vaatteiden kiristymisenä.

 

Ylimääräiseksi muistoksi jäi tämän vuoden thaikku-reissulta katkennut etuhammas. Sitä nyt sitten alettiin eilen saattamaan kuntoon. Hammaslääkärissä tehtiin täystarkastus röntgenkuvineen, joista tehtiin selvitys vakuutusyhtiöön. Veikkaampa, että tästä hammasremontista riittää riemua koko kevääksi.

 
 

 

 

Omat reissut

KATSO 

Thaimaa - Hua Hin

30.12.2017 - 27.2.2018

 

Bigin sivulle

 

 

  

   

 

SVENSKA

Födelsedags dikter

Kärleksdikter

Bröllopsdikter

Barndikter

Begravningsdikter

Dopdikter

Farsdagsdikter

Krya på dig dikter

Juldikter

 

Barn grattiskort

Bröllopskort

Farsdagskort

Födelsedagskort

Inbjudningskort

Julkort

Namnsdagskort